FI-Sääntökeskustelu

[Epis]

Muistaakseni aikaisemmin on pelattu niin, että torjunnasta aina heitto jne vastustajalle. Sääntöjen kirjoituksen perusteella näin ei kuitenkaan ole. Olen hämilläni

[Hönkki]

Tässä on taas vähän häslinkiä säännöissä.

Hyökkääjä laukoo, veskari torjuu => sivuraja laukojalle, meni pallo yli sitten mistä tahansa sivurajaa. Ei myöskään väliä vaikka laukoja olisi lähtenyt keskialueelta, mutta toki samalta puolelta keskiviivaa. Samoin maalipotku laukojalle, jos menee aina omasta päädystä yli.

Pitää kuitenkin muistaa: hyökkääjä laukoo, veskari torjuu ja sitten pallo osuu hyökkääjän figuuriin ja menee sivurajasta yli. Nyt jos pallo meni yli päätyneljännekseltä, niin torjujan sivuraja. Jos menee jostain muualta, niin laukojan sivuraja.

[mikma]

Hyökkäys:
5.2.1.   Samalla hyökkääjän pelifiguurilla saa näpäyttää korkeintaan kolme kertaa peräkkäin. Jotta tämän jälkeen kyseisellä pelifiguurilla voi uudestaan tehdä hyökkäysnäpäytyksiä, on tapahduttava jotain seuraavista:
a.   palloa on näpäytettävä jollain toisella hyökkääjän pelifiguurilla tai irtomaalivahtifiguurilla.
b.   pallon on osuttava toiseen hyökkääjän pelifiguuriin, maalivahtiin tai irto-maalivahtifiguuriin.
c. pallo osuu näpäytyksen voimasta vastustajan figuureihin tai maalivahtiin, ja sen jälkeen uudelleen hyökkääjän figuureihin tai maalivahtiin
d.   pallon hallinta vaihtuu välillä kohdassa 5.1.2. kuvatulla tavalla.


eli samaisella figuurillako ei saa tehdä neljättä näpäytystä osumatta palloon? vaan neljäs näpäytys on tehtävä jollain toisella.

esim.  hyökkääjä huomaa kolmannen näpyn jälkeen tilanteen mahdottomaksi edetä eikä saa muilta figuilta apuja, niin päättääkin samaisella figulla näpäyttää neljännen pallon eteen estääkseen vastustajan seuraavaa näpyä, kun vastustajasta tulee hyökkääjä..

[Epis]

Samaa figuuria saa näpäyttää vain kolmesti ja neljäs aiheuttaa vaparin vaikkei pelattaisikaan palloon.

[mikma]

Samaa figuuria saa näpäyttää vain kolmesti ja neljäs aiheuttaa vaparin vaikkei pelattaisikaan palloon.

joo näihän se onkin.... aloin lukee sääntöjä niin...

5.2.3.   Jokainen hyökkääjän tekemä näpäytys katsotaan yritykseksi osua palloon

[Hönkki]

esim.  hyökkääjä huomaa kolmannen näpyn jälkeen tilanteen mahdottomaksi edetä eikä saa muilta figuilta apuja, niin päättääkin samaisella figulla näpäyttää neljännen pallon eteen estääkseen vastustajan seuraavaa näpyä, kun vastustajasta tulee hyökkääjä..

Ei siis saa tehdä neljättä näpyä. Epävirallisena vinkkinä voin kuitenkin sanoa, että joissakin tilanteissa voi olla taktisesti viisasta vetää kolmas näpäytys ohi pallosta, mutta lähelle palloa. Vastustaja muuttuu hyökkääjäksi, mutta jos hän ei pysty osumaan palloon, niin pääset taas pelaamaan palloa sillä äijällä, jolla äsken vedit ohi. Mieleen tulee monia tilanteita sivu- ja päätyrajan tuntumassa, jolloin tästä taktiikasta on hyötyä. Samaten tietyissä tilanteissa, joissa pallo on laukaisurajan yli ja vastustajan äijät ovat kaukana, saattaa olla taktisesti kätevää pelata tahallaan ohi pallosta. Onko se sitten reilua/urheilullista peliä, on eri juttu. Toisaalta se on vastustajan huonoutta, jos hän antaa mahdollisuuden tällaiseen taktikointiin.

Vastaavia tilanteita löytyy KV-säännöistä.

[Puppe]

Samaa figuuria saa näpäyttää vain kolmesti ja neljäs aiheuttaa vaparin vaikkei pelattaisikaan palloon.

Muistaakseni ainoa poikkeus on se, että paitsiostapoiston saa tehdä vaikka kyseessä on 4 näpäytys...korjatkaa jos muistan väärin...

[Epis]

Samaa figuuria saa näpäyttää vain kolmesti ja neljäs aiheuttaa vaparin vaikkei pelattaisikaan palloon.

Muistaakseni ainoa poikkeus on se, että paitsiostapoiston saa tehdä vaikka kyseessä on 4 näpäytys...korjatkaa jos muistan väärin...

Hyvä huomio.. paitsiosta poisto on poikkeus, kuten myös heittojen sekä vapaa-, kulma- ja maalipotkujen sijoitusnäpäytykset.

[mikma]

kiillotetaanko sitä pilkkua

Hyökkäys:
sääntö sanoo seuraavaa.....

5.1.2.   Pallon hallinta säilyy hyökkääjällä kunnes:
a.   Näpäytetty hyökkäävä pelifiguuri ei osu palloon.


Mutta ratsastaminenhan on sallittua.......

[Hönkki]

Hyökkäys:
sääntö sanoo seuraavaa.....

5.1.2.   Pallon hallinta säilyy hyökkääjällä kunnes:
a.   Näpäytetty hyökkäävä pelifiguuri ei osu palloon.


Mutta ratsastaminenhan on sallittua.......

Aivan. Pallonhallinta säilyy vaikka näpäytetty figuuri ei osuisikaan palloon, kunhan joku toinen oma figuuri osuu ja vastustajaa ei rikota millään figuurilla ennen kuin osutaan palloon.


Muutama vinkki:
1) näpäytetty figuuri A osuu toiseen omaan figuuriin B, joka taas osuu palloon. B:llä voi tehdä jatkon, kunhan B on pysähtynyt
2) näpäytetty figuuri A osuu ensiksi palloon ja sitten toiseen omaan figuuriin B. B:llä voi tehdä jatkon kunhan B on pysähtynyt. Kannattaa harkita esim. vapareissa jos kaikki omat ovat pidossa. A pistää pallon liikkeelle ja vapauttaa sitten B:n pidosta. B tekee jatkon.

Kohta 2 toimii myös nopeassa. Kohta 1 ei toimi.

[Rossonero]

Sääntöihin pitänee lisätä kohta, jossa hyökkääjän pitää odottaa puolustajan maalivahdin olevan valmis vetotilanteissa. Tällainen epäselvä tilanne oli tullut yhdessä pelissä.

[Epis]

Sääntöihin pitänee lisätä kohta, jossa hyökkääjän pitää odottaa puolustajan maalivahdin olevan valmis vetotilanteissa. Tällainen epäselvä tilanne oli tullut yhdessä pelissä.

Niin, mutta tämä pätee mielestäni pysähtyneeseen palloon pelatessa. Jatkolaukauksessa ei tarvitse odottaa (pitkä syöttö) ja mielestäni lyhyemmässä jatkossa on aina odotettu.

[Hönkki]

Sääntöihin pitänee lisätä kohta, jossa hyökkääjän pitää odottaa puolustajan maalivahdin olevan valmis vetotilanteissa. Tällainen epäselvä tilanne oli tullut yhdessä pelissä.

Ehdottomasti, ellei se jo ole siellä. Myöskään veskari ei saa pelata aikaa valmistautuessaan torjuntaan.

Hyppään KV-sääntöihin ja viime MM-kisoihin Rainissa. Suomen joukkue oli tuomareina U19-joukkuesarjan välierässä Saksa-Espanja. Jossakin neljästä pelistä tapahtui kriittisillä hetkillä (olisko ollu peräti jatkoaika) tilanne, jossa saksalaisella oli vetomesta ja tuomari kysyi espanjalaiselta onko veskari valmis. Sekunnit kuluivat ja vastausta ei vaan kuulunut ja lopulta tuomarin oli pakko antaa lupa vedolle, vaikka veskari ei ollut "valmis". Espanjalaisen käytös oli törkeää ajanpeluuta tilanteessa, jossa yksi maali jompaankumpan suuntaan jossakin neljästä pelistä ratkaisee kaiken. Coppenolle on viitannut tähän tilanteeseen omalla foorumillaan vielä kuukausia kisojen jälkeen.

[Hönkki]

Niin, mutta tämä pätee mielestäni pysähtyneeseen palloon pelatessa. Jatkolaukauksessa ei tarvitse odottaa (pitkä syöttö) ja mielestäni lyhyemmässä jatkossa on aina odotettu.

Myös jatkolaukauksessa pitää antaa vastustajalle aikaa siirtyä torjunta-asemiin (siis ennen syöttöä). Jos vastustaja ei halua ottaa veskasta kiinni, vaikka näkee että jatkolaukaus on mahdollisesti tulossa, niin se on sitten hänen virheensä. Syötön jo lähdettyä ei tarvitse enää odotella mitään. Kokemattomia pelaajia kannattaa neuvoa olemaan valmiina jatkolaukausten suhteen. Subupelaajan varhainen kantamuoto jääkautta edeltävältä ajalta, S. Paakkinen, pitää veskasta aina kiinni, kun vastustajalla on hyökkäysnäpäytys.

[AriFerra]

Sääntöihin pitänee lisätä kohta, jossa hyökkääjän pitää odottaa puolustajan maalivahdin olevan valmis vetotilanteissa. Tällainen epäselvä tilanne oli tullut yhdessä pelissä.

Jotta ei tulisi sen suurempaa jälkipyykkiä, kerron että minä kysyin asiaa Vesalta sunnuntai iltana. Sen enempää en kertonut mitä oli tapahtunut, ainoastaan varmistin sääntöasian ja ns. yleisen käytännön.
Asia on nyt sovittu, ja sen enempää ei liene (ainakaan yksityiskohtia) tarvetta tilannetta setviä.