FI-Sääntökeskustelu

[miku]

Hönkki pyysi noita kerhohuoneen sääntötapauksia..

- irtomaalivahdin pitäminen sijoitusnäpäytyksissä
Itse olen pelipäivinä kysellyt vastustajilta "aiotko/haluatko pitää irtoveskariani" ja vasta sitten tehnyt näpäytykseni, koska muistan edellisessä elämässä prioriteetin olevan vastustajalla näin halutessaan. Viime maanantaina kuulin säännön muuttuneen päinvastaiseksi ja oliko jopa pitäminen rinnastettavissa kalastuksiin?

- figuurin palaaminen "viivalle"
Meikälle on joskus aktiivivuosien alkumetreillä iskostunut selkärankaan, että jos figuuri pysyy veralla mennessään sivu-/päätyrajasta yli, niin se joko jatkaa kentän ulkopuolelta tai palaa _heti_ viivalle. Veran ulkopuolelle joutuessaan sekä laitaosumasta se palaa viivalle _vastustajan näpäytyksen jälkeen_
Nyt kuulin, että osumaton viivalle palautuskin tapahtuisi vasta näpäytyksen jälkeen.

Olen siis hieman hämmentynyt ja etsin vahvistusta näkemyksille, mille tahansa..

Kommenttina, ei faktana:

- meillä on kanssa aina kysytty tuo iRman "pitäminen", ehkä se on vain tapa mutta ihan hauska lisä sinänsä varsinkin nyt kun meillä on täysi nollatoleranssi myös sijoitusnäpäytyksissä
- palaaminen viivalle on mun mielestä aina ollut just noin eli jos jatkaa veralta viivan ulkopuolelta niin jää siihen, mutta jos jatkaa viivalta niin tulee siihen vasta näpäytyksen jälkeen

[Hönkki]

Viivalta jatkaminen:
Kuten Miku kertoi, eli viivalle vasta vastustajan näpäytyksen jälkeen.

Irman pitäminen:
En oikeastaan enää tiedä. Koko sääntö elää omaa elämäänsä. Mennyt vähän samaan suuntaan kuin kalastukseen suhtautuminen. Olen siinä käsityksessä, että irman palautuksen saa tehdä heti ensimmäisenä sijoitusnäpäytyksenä ennen kuin vastustaja ehtii ottaa sen kiinni, mutta voin olla väärässäkin.

[Hönkki]

Kävin veskarisääntöjä läpi:
- irman pitämisestä ei sanottu mitään. Sanoisin että mennään herrasmiessäännöillä ja ei yritetä estää irman pääsyä maaliin

- keppiveskari saa estää vastustajan näpäytyksiä, mutta ei keppiosalla. Eli saa vaikeuttaa veskarin figuuriosalla maalivahdin alueen läpi meneviä vastustajan näpäytyksiä.

- jos figuuri osuu hyökkäysnäpäytyksellä ensin paikallaan olevaan vastustajan veskariin ja vasta sitten palloon tai ei osu ollenkaan palloon, niin tuomitaan rikotulle osapuolelle vapari. Osuminen liikkuvaan veskariin ei aiheuta vaparia.

- jos figuuri osuu puolustusnäpäytyksellä paikallaan olevaan vastustajan veskariin, niin tuomitaan rikotulle osapuolelle vapari.


Näitä tilanteita on useammassakin pelissä tuomittu väärin. Tuomitaan tästä eteenpäin ylläolevien sääntöjen mukaan.
Toki kyseisistä säännöistä voi aina keskustella onko tarvetta muuttaa.

[Hönkki]

- keppiveskari saa estää vastustajan näpäytyksiä, mutta ei keppiosalla. Eli saa vaikeuttaa veskarin figuuriosalla maalivahdin alueen läpi meneviä vastustajan näpäytyksiä.

Tässä pitää kuitenkin ottaa pari juttua huomioon
- jos pallo esim. maaliviivalla, niin veskari ei voi sulkea hyökkääjältä pääsyä palloon menemällä pallon ja hyökkääjän väliin. Veskarin pitää olla maalin ja pallon välissä. Eli perinteiset maalinedusrunnomiset edelleen mahdollisia.
- Ajatellaan tilannetta, jossa hyökkääjä haluaa tehdä poikittaisnäpytyksen (voi olla myös kierre) maalivahdinalueen läpi veskarifiguurin ja maalin välistä. Kun kerran kepillä ei saa estää, niin veskarin pitää antaa hyökkääjälle linja vapaaksi palloon ja varmaankin vain mennä maalin ja pallon väliin.

Loppujen lopuksi jää aika vähän tilanteita, joissa keppiveskari voi estää vastustajan näpäytyksiä.

Tästä ei ole erikseen säännöissä mainintaa, mutta keppiveskarin voi aina vaihtaa irmaan ja irman voi kyllä laittaa estämään vastustajan näpäytystä. Toki irman peliinotto omalla näpäytysvuorolla. onko sitten kovin fiksua ?
 

[Hönkki]

Mitäs jos muutettaisiin FI-subun ehkä kaikista pyhintä sääntöä ? Olemme pelannet noin 45 vuotta niin, että jatkolaukauksen saa tehdä vain toisen figuurin antamaan syöttöön. Mitäs jos saisi samalla figuurilla laittaa ensin pallon liikkeelle ja sitten tehdä liikkuvaan palloon jatkovedon ?

Tuossa on montakin huomioon otettavaa asiaa, mutta en ala niitä tässä setvimään. Saatte itse miettiä.

Maaleja tulisi ainakin enemmän.

[Epis]

Sääntöä en ole koskaan varsinaisesti kaivannut, vaikka saattaisikin tarjota tälläiselle yksikätiselle pelaajalle enemmän tilanteita ja ehkä jopa maaleja.

Nähdäänkö tarvetta tasapainottaa puolustuspelaamista esim. puolustusnäpäytysten aiheuttamien vapareiden/rankkareiden osalta tai hallinnan vaihtumisen kaikista keppiveskan kosketuksista tai jollain runnomissäännöllä?

Nopealla ajatuksella saattaisi lisätä runnomisia/kimmokkeita ja niiden kautta erikoistilanteita. Toki ilman vahaa ja pikkupallo ihan eri, kun kv-pelaamisessa.

[Hönkki]

Jos samalla figuurilla saisi antaa syötön ja vetää jatkovedon, niin sääntöjen puolesta näen muutamia huomioon otettavia juttuja.

1) jatkovedon suorittavan figuurin pitää olla pysähtynyt ja seistä liikkumatta paikoillaan. Pitää siis katsoa liikkuuko pallo, onko se laukaisurajan yli ja onko figuuri pysähtynyt. Vaikeuttaa tuomarointia, mutta ei kriittisesti.

2) vikassa hyökkäyksessä syöttö ja veto on laskettu yhdeksi näpsyksi. Mielestäni kun figuuri laittaa pallon liikkeelle ja vetää siihen jatkovedon, niin se on pakko laskea kahdeksi näpäytykseksi. Siinä on ristiriita, joka pitäisi ratkoa.

3) pallon osuminen omaan figuuriin nollaa näpsyjen määrän. Elikkä figuuri voi kolmannella näpsyllä pelata pallon omaa figuuria päin ja vetää vielä jatkovedon, kun kerran sai uudet kolme näpäytystä.

4) erikoistilanteissa voi samalla figuurilla pelata pallon omaa figuuria päin, liukua uuteen paikkaan ja vetää jatkovedon. Sivurajoissa eri, koska jos sivurajanantaja tulee rajan yli, niin se pitää käsin siirtää rajalle sivurajanantopaikkaan.

5) kaatunutta figuuria ei voi näpäyttää ja kaatuneen saa nostaa vasta sitten kun pallo pysähtynyt.

Ei siis mitään kriittistä, mutta kv-sääntöjen suuntaan siirryttäisiin.

[Hönkki]

Jatkovedon historiasta vielä yksi juttu. 80-luvulla, ehkä jotain 1981-1989, jos syöttö osui omaan figuuriin, niin just sillä figuurilla ei saanut tehdä jatkovetoa. Tuon säännön logiikka jäi hämärän peittoon, mutta toki noinkin oli ihan ok pelata. Hyvä kuitenkin että muutettiin.

[Rossonero]

Kävin veskarisääntöjä läpi:
- irman pitämisestä ei sanottu mitään. Sanoisin että mennään herrasmiessäännöillä ja ei yritetä estää irman pääsyä maaliin

- keppiveskari saa estää vastustajan näpäytyksiä, mutta ei keppiosalla. Eli saa vaikeuttaa veskarin figuuriosalla maalivahdin alueen läpi meneviä vastustajan näpäytyksiä.

- jos figuuri osuu hyökkäysnäpäytyksellä ensin paikallaan olevaan vastustajan veskariin ja vasta sitten palloon tai ei osu ollenkaan palloon, niin tuomitaan rikotulle osapuolelle vapari. Osuminen liikkuvaan veskariin ei aiheuta vaparia.

- jos figuuri osuu puolustusnäpäytyksellä paikallaan olevaan vastustajan veskariin, niin tuomitaan rikotulle osapuolelle vapari.


Näitä tilanteita on useammassakin pelissä tuomittu väärin. Tuomitaan tästä eteenpäin ylläolevien sääntöjen mukaan.
Toki kyseisistä säännöistä voi aina keskustella onko tarvetta muuttaa.

Jos katsoit nämä yhdistyksen säännöistä, niin ne eivät ole kaikilta osin samat kuin Hesulla käytetyt. Yhdistyksen sääntöjä ei ole päivitetty pitkiin aikoihin, mutta Hesussa on tehty linjauksia, joita on käyty läpi kerholla vuosien mittaan ja pelipäivinäkin.

Hesussa ei esim. käytännössä ole estetty keppiveskarilla suoraa pääsyä palloon, vaikka figuuriosan saakin yhdistyksen säännöissä laittaa siihen linjalle (ei yli linjan).

Irman on Hesussa saanut ottaa sisään ensimmäiseksi, koska jalkapallossakin olisi erikoista, jos veskari ei pystyisi palaamaan maaliin, koska vastustajan pelaaja estää fyysisesti ja tarkoituksella.

Laukojan osumisessa keppiveskariin on erotettava jatkolaukaus paikallaan olevasta tilanteesta. Jatkolaukauksissa ei ainakaan Hesussa tule vapareita. Veskarin liike taas tarkoittaa liikkumista missä tahansa vaiheessa tilanteessa näpäytyksen jälkeen. Ei siis osumahetkeä. Eli ei voi kalastaa veskarilla vapareita.

Ei siis pitäisi tuomita mainittujen ylläolevien kohtien mukaisesti Hesussa.

[Rossonero]

- keppiveskari saa estää vastustajan näpäytyksiä, mutta ei keppiosalla. Eli saa vaikeuttaa veskarin figuuriosalla maalivahdin alueen läpi meneviä vastustajan näpäytyksiä.

Tässä pitää kuitenkin ottaa pari juttua huomioon
- jos pallo esim. maaliviivalla, niin veskari ei voi sulkea hyökkääjältä pääsyä palloon menemällä pallon ja hyökkääjän väliin. Veskarin pitää olla maalin ja pallon välissä. Eli perinteiset maalinedusrunnomiset edelleen mahdollisia.
- Ajatellaan tilannetta, jossa hyökkääjä haluaa tehdä poikittaisnäpytyksen (voi olla myös kierre) maalivahdinalueen läpi veskarifiguurin ja maalin välistä. Kun kerran kepillä ei saa estää, niin veskarin pitää antaa hyökkääjälle linja vapaaksi palloon ja varmaankin vain mennä maalin ja pallon väliin.

Loppujen lopuksi jää aika vähän tilanteita, joissa keppiveskari voi estää vastustajan näpäytyksiä.

Tästä ei ole erikseen säännöissä mainintaa, mutta keppiveskarin voi aina vaihtaa irmaan ja irman voi kyllä laittaa estämään vastustajan näpäytystä. Toki irman peliinotto omalla näpäytysvuorolla. onko sitten kovin fiksua ?
 

Yhdistyksen säännöissä on ollut sallittua mennä pallon ja figuurin väliin, mutta vain suoralle janalle eikä sen yli. Hesussa ei ole ollut sallittua (tai ainakaan normien mukaista).

[Rossonero]

Nämä vain kommentteina veskariasioiden tulkintoihin ja eri sääntöjen eroihin, koska aiemmin kirjoitettu ei mielestäni antanut oikeata kuvaa tulkinnoista. Erityisen tärkeää on huomata, että Hesun säännöissä on muutenkin paljonkin eroja yhdistyksen sääntöihin. Jälkimmäiset on tehty helpommiksi ja yksiselitteisemmiksi myös vähemmän pelanneille. Hesussa sekä perinteet, jalkapallomaisuus että pelattavuuteen vaikuttavat tekijät vaikuttavat.

[Rossonero]

En pidä samalla figuurilla jatkoa tarpeellisena muutoksena. Jos sellaista Hesussa harkitaan, olisi syytä pelata joku pitkä kokeiluluonteinen sarja, jossa tätä käytetään. Ilman kunnollista testiä en muuttaisi.

Sääntö on myös sellainen, josta olisi todella suurta etua nopeille pelaajille. Tosiasia on kuitenkin, että nopeat ja hyvät jatkolaukojat ovat nyt jo vahvoilla.

Jos samalla figuurilla saisi antaa syötön ja vetää jatkovedon, niin sääntöjen puolesta näen muutamia huomioon otettavia juttuja.

1) jatkovedon suorittavan figuurin pitää olla pysähtynyt ja seistä liikkumatta paikoillaan. Pitää siis katsoa liikkuuko pallo, onko se laukaisurajan yli ja onko figuuri pysähtynyt. Vaikeuttaa tuomarointia, mutta ei kriittisesti.

Vaikeuttaisi minusta todella kriittisesti, kun nyt on jo huomioitava onko pallo liikkeessä. Pitäisi siis seurata kahden eri objektin liikettä.

2) vikassa hyökkäyksessä syöttö ja veto on laskettu yhdeksi näpsyksi. Mielestäni kun figuuri laittaa pallon liikkeelle ja vetää siihen jatkovedon, niin se on pakko laskea kahdeksi näpäytykseksi. Siinä on ristiriita, joka pitäisi ratkoa.

Mielestäni näpäytykseksi lasketaan se, kun pallo laitetaan liikkeelle. Eli tuo olisi yksi näpäytys.

3) pallon osuminen omaan figuuriin nollaa näpsyjen määrän. Elikkä figuuri voi kolmannella näpsyllä pelata pallon omaa figuuria päin ja vetää vielä jatkovedon, kun kerran sai uudet kolme näpäytystä.

Kts. edellinen kohta.

4) erikoistilanteissa voi samalla figuurilla pelata pallon omaa figuuria päin, liukua uuteen paikkaan ja vetää jatkovedon. Sivurajoissa eri, koska jos sivurajanantaja tulee rajan yli, niin se pitää käsin siirtää rajalle sivurajanantopaikkaan.

Menisi aikamoiseksi, jos erikoistilanteen antaja voisi vetää samassa tilanteessa maalin. Esim. kulmapotkuja olisi käytännössä mahdotonta puolustaa. Samoin iso osa vapareista olisi sellaisia, joissa maalitilannetta ei voisi puolustamalla estää.

5) kaatunutta figuuria ei voi näpäyttää ja kaatuneen saa nostaa vasta sitten kun pallo pysähtynyt.

Näin olisi varmaan pakko olla, koska muutenkaan maassa olevaa ei saa jättää niin tai näpäyttää. Etu laattapohjaisille junamiehille olisi erittäin merkittävä, koska ne eivät kaadu.

Ei siis mitään kriittistä, mutta kv-sääntöjen suuntaan siirryttäisiin.

Mielestäni tuo on vähättelyä. Pelin luonne ja lukuisten tilanteiden pelaaminen muuttuisi merkittävästi. Samoin puolustaminen. Pidän myös suomalaista peliä huomattavasti kv-peliä parempana. Veikkaan, että tämä myös yksipuolistaisi hyökkäämistä, koska tämä olisi selvästi helpoin tapa tehdä maali.

Suhtaudun näin suureen asiaan siltä kannalta, että ensin pitäisi osoittaa syy tai tarve muutokselle. En ole kokenut, että Hesun säännöissä olisi mitään erityistä tarvetta tällaiselle. Mutta jos esim. testisarjan kautta ilmenee, että tämä olisi hyvä asia, niin tilanne on toki toinen.

[Hönkki]

En pidä samalla figuurilla jatkoa tarpeellisena muutoksena. Jos sellaista Hesussa harkitaan, olisi syytä pelata joku pitkä kokeiluluonteinen sarja, jossa tätä käytetään. Ilman kunnollista testiä en muuttaisi.

Sääntö on myös sellainen, josta olisi todella suurta etua nopeille pelaajille. Tosiasia on kuitenkin, että nopeat ja hyvät jatkolaukojat ovat nyt jo vahvoilla.

Kokeiluluonteista sarjaa ajattelinkin. Nykyään tulee paljon 0-0 tuloksia ja ei pelkästään minun peleissäni. Sääntö voi olla hyvä tai sitten ei.

[Hönkki]

En pidä samalla figuurilla jatkoa tarpeellisena muutoksena. Jos sellaista Hesussa harkitaan, olisi syytä pelata joku pitkä kokeiluluonteinen sarja, jossa tätä käytetään. Ilman kunnollista testiä en muuttaisi.

Sääntö on myös sellainen, josta olisi todella suurta etua nopeille pelaajille. Tosiasia on kuitenkin, että nopeat ja hyvät jatkolaukojat ovat nyt jo vahvoilla.

Itsekin ensin testaisin kunnolla, mutta en myöskään tyrmäisi heti kättelyssä. Nopeille pelaajille olisi etua, mutta samalla myös testi puolustuksille. Kuka osaa oikeasti puolustaa ?

Vaikeuttaisi minusta todella kriittisesti, kun nyt on jo huomioitava onko pallo liikkeessä. Pitäisi siis seurata kahden eri objektin liikettä.

Omastakin mielestäni tämä on säännön heikoin kohta. Vahaamattomat äijät tosin pysähtyvät aika nopeasti, jos kulkevat suoraan.

Mielestäni näpäytykseksi lasketaan se, kun pallo laitetaan liikkeelle. Eli tuo olisi yksi näpäytys.

Jotenkin luonnotonta laskea pallon liikkeellelaitto ja veto samalla figuurilla vain yhdeksi näpytykseksi. Nopeassakin se on kaksi näpäytystä. Jos se olisi vain yksi näpäytys, niin se vain lisäisi hyökkääjän etua, mikä muutenkin oli mielestäsi ongelma. Säätäisin ennemmin vikanhyökkäyksen näpäytysten laskua ja tämä voisi olla joku erikoistapaus siellä.

Menisi aikamoiseksi, jos erikoistilanteen antaja voisi vetää samassa tilanteessa maalin. Esim. kulmapotkuja olisi käytännössä mahdotonta puolustaa. Samoin iso osa vapareista olisi sellaisia, joissa maalitilannetta ei voisi puolustamalla estää.

Kuten ylempänä kirjoitin, nähtäisiin kuka osaa oikeasti puolustaa. 0-0 melkein liian helppo nykyään. 


En ole tätä sääntöä väkisin tuomassa, mutta jossain sopivassa pikkuturnauksessa tai pikkusarjassa sitä mielellään kokeilisin sellaisten kanssa, joita asia mahdollisesti kiinnostaa.