Mestarien liiga

[Epis]

Paljosta saamme kiittää tätä kuopiolaista ääliötä. Mikäli klubi menestyy syksyn eurokentillä, niin tämä kaveri ansaitsee vuoden kannattajapalkinnon. Tästä sain hyvän aasinsillan, jos lähtisin vakavasti mukaan politiikkaan kokoomuksen, persujen tai kristillisdemokraattien riveistä. Onhan politiikan pelikentillä ollut muitakin subbuteon harrastajia. Poliittinen agenda ja sanoma olisi vahva myös vappusiman jälkiaikoinakin. Näitä asioita minä ajan:

- 18-25-vuotiaille naisille pakollinen bordellipalvelus (totaalikieltäytymisestä 3 vuotta linnaa)
-alkoholi ja tupakkatuotteissa ei ikärajaa
- Peter Siitoin; Johdatus mustaan magiaan. pakollinen kouluaine peruskoulun ensimmäisestä luokasta lukion viimeiseen ja muihin ammatillisiin oppilaitoksiin.
- Juottolat saavat olla auki koko yön ja ympärivuoden. Baaritappeluista ei rangaista, jos kärhämä on tapahtunut kännissä. Selvin päin tapahtuneista kärhämistä rangaistaan Hönkin punaisella viholla.
- Peruskoulun sukupuolivalistus korvataan kovan luokan aikuisviihteellä, kun alan ammattilaiset kiertävät kouluissa
- Pohjanmaalle itsenäisyys, vaikka eivät sitä hakisikaan. Hallinnollinen keskus Tuurin kyläkauppaan, jossa itsevaltias keisari.
- Vapahtajamme oli rivologi kolminaisuusoppi ainut sallittu uskontomme
- Television ja radion ohjelmatunnit täytetään toimimalla oikein valistusohjelmilla. Muut ohjelmat kiellettyjä

Kokoomuksen arvomaailmaahan nämä edustavat, ei siitä ole epäilystäkään. Tosin jos kokoomuksen, persujen ja kd:n linjauksia ei meinaa erottaa toisistaan, niin ehdotan vielä hetken odottamaan hyppyä politiikan viheriöille, jossa sormivirhe on saavutus eikä rike..

[Hönkki]

Pelkään kuitenkin Lehkosuon sortuvan juuri samankaltaiseen, kuten on tehnyt Hongassakin monesti.

Vähän samaa uumoilen. Sikun HJK:n haukuttiin pelaavan virkamiespalloilua. Lehkosuon HJK:ssa voi olla samoja aineksia alkuinnostuksen mentyä. Uskon toki että Lehkosuon taktiikat ovat pikkuisen parempia kuin Sikun. Livenä olen tänä keväänä nähnyt yhden HJK:n pelin ja siinä pelinrakennus oli yllättävän paljon pitkien laidanvaihtojen varassa. Samoin maalintekotilanteisiin pyrittiin aika paljon keskitysten kautta. Lehkosuo pyrkii varmaan enemmän lyhytsyöttöpeliin.

Mestaruuden vie valitettavasti Mypa. Muurinen on edelleen Suomessa olevista valmentajista paras.

[Porvoon turkkilainen]

Onneksi saatiin paikallisseurojen unelmafinaali, kun Espanjan liiga näyttänyt tällä kaudella liitävän omissa korkeuksissaan muiden kärkiliigojen yläpuolella. Näissä molemmissa Euroopan cupeissa espanjalaiset ovat tippuneet vain toisilleen, kun muilla ei ole ollut heitä vastaan mitään mahdollisuutta edes minkäänlaiseen kakkupalan armomuruseen.

Jos Mourinhon Chelsea ois mennyt finaaliin, niin se peli ois jäänyt kyllä katsomatta. Nyt tuota toukokuun (24.5) lauantaita jopa odottaa.

HJK:lta oli virhe päästä Muurinen menemään. Outoa asennetta muutenkin nykypäivänä, että valmentaja pitää vaihtaa parin vuoden välein ihan muodin vuoksi, vaikka peli toimisi hyvin. Muurinen sais olla klubissa kuin Guy Roux, joka valmensi Auxerrea lähes 50 vuotta. Upea tarina!! Myöskään Mypan mestaruus ei ole valitettava. Terveiset Vesalaan!!

[Hönkki]

Onneksi saatiin paikallisseurojen unelmafinaali, kun Espanjan liiga näyttänyt tällä kaudella liitävän omissa korkeuksissaan muiden kärkiliigojen yläpuolella. Näissä molemmissa Euroopan cupeissa espanjalaiset ovat tippuneet vain toisilleen, kun muilla ei ole ollut heitä vastaan mitään mahdollisuutta edes minkäänlaiseen kakkupalan armomuruseen.

Näinhän se on ollut tällä kaudella. On kuitenkin mielenkiintoista huomata miten voimasuhteet vaihtelevat.

Muutamia CL-finaaleita 2000-luvulta
2000 Real Madrid - Valencia
2003 Juventus - AC Milan
2008 Manu - Chelsea
2013 Bayern - Dortmund

[Porvoon turkkilainen]

Niinhän tuo 2000-luvulla on mennyt, kun parhaista sarjoista pääsee useampi jengi Mestarien liigaan, niin välillä nähty finaaleja, joissa joukkueet samasta maasta ja tietenkin näistä neljästä tasokkaimmasta sarjasta Englanti, Saksa, Italia, Espanja, eli euroopplaisen liigafutiksen big four. Thrash metallissa tämä nelikko on Metallica, Slayer, Megadeth, Anhrax, mutta väärin perustein, kun perustuu pelkkiin myyntilukuihin. Exodus on tolla koko nelikolla pyyhkinyt soitannollisesti ja keikkojen energisyydessä useasti lattiaa:

http://en.wikipedia.org/wiki/The_Big_4_Live_from_Sofia,_Bulgaria

Tässä näytepala tomppelien iloisesta meiningistä:

https://www.youtube.com/watch?v=q7ghNcADYt0

[Hönkki]

Niinhän tuo 2000-luvulla on mennyt, kun parhaista sarjoista pääsee useampi jengi Mestarien liigaan, niin välillä nähty finaaleja, joissa joukkueet samasta maasta ja tietenkin näistä neljästä tasokkaimmasta sarjasta Englanti, Saksa, Italia, Espanja, eli euroopplaisen liigafutiksen big four.

Mielenkiintoista on se miksi menestys menee sykleissä ? Välillä Valioliiga on paras, välillä Bundes, välillä La Liga, välillä jopa Serie A. Ehkä se kertoo siitä, että peli kehittyy koko ajan ja kehitysaskeleet tapahtuvat vuorotellen eri maissa. Asiaa pitäisi tietysti tutkia vähän syvemmin ja tehdä selvitys mistä maista ovat kotoisin parhaiden jengien managerit ja valmentajat.

[Hönkki]

Ollaanko täällä aivan hajalla Atleticon häviön johdosta ? Loistavaa asennetta kaksinkamppailuissa Atleticolta niin kauan kuin jalat liikkuivat.

[Rossonero]

Ollaanko täällä aivan hajalla Atleticon häviön johdosta ? Loistavaa asennetta kaksinkamppailuissa Atleticolta niin kauan kuin jalat liikkuivat.

Kyllähän se harmitti. Joukkue, jonka pelaajabudjetti on vähemmän kuin yksi Realin mies, ja joka pelasi ilman kahta tärkeintä pelaajaansa (Arda Turan ja Diego Costa), sai Realin tosi ahtaalle etenkin ekalla jaksolla ja hävisi vain yliajalla tulleen puskumaalin seurauksena (missä takatolpan mies loppuhetkillä!). Väsymyksen myötä ei toki ollut enää kuin selviytymistaistelua. Jose Sosalta olisin odottanut enemmän vaihdosta tultuaan, koska on yleensä pystynyt nostamaan joukkuetta ja pitämään palloa ylhäällä juuri tällaisessa vaiheessa.

Mutta katsoo asiaa miten päin tahansa, on Simeone vuoden valmentaja selvällä erolla kaikkiin. Ja Atletico vuoden joukkue yhtä selvästi. En ole koskaan ollut mikään Atletin kannattaja, mutta tällaista kautta noilla resursseilla ei tulla näkemään pitkiin, pitkiin aikoihin. Epätodellinen suoritus, jota on edelleen vaikea uskoa todeksi.

Vaikea oli myös uskoa todeksi Ronaldon pystyvän olemaan vielä vastenmielisempi kuin on ennen ollut. Mies oli finaalin huonoimpia pelaajia (jälleen kovassa pelissä...), mutta pelin jo ratkettua haastaa vielä pilkun ja sitten tuulettaa täysin merkityksetöntä maalia kuin voittomaalia. Selkäranka oli jo katkaistu, eikä mitään urheiluhenkeä löydy, vaikka vastassa äärimmäisen kunnioitettava jengi. Huomioitavaa myös, että mies ei juhlinut Balen maalia käytännössä lainkaan. Tämä muuten ärsytti todella paljon myös baarissa näkemiäni Realin pitkän linjan kannattajia, joiden halveksunta Ronaldoa kohtaan muutenkin oli selvää, vaikka hyvä pelaaja onkin. Muistuu mieleen ManU-Roma 7-0, kun Ronaldo ei kunnioittanut vastustajaa ja Panucci opetti hänelle tapoja toisessa osaottelussa.

Simeonen reaktio tähän sekä Varanen ilkkumiseen oli aivan oikea. Mies antoi kentän laidalla jo tunnustusta vastustajalle, niin nämä keskenkasvuiset pojanklopit käyttäytyvät todella mauttomasti. Harmi vain, että Simeone ei päässyt käsiksi.

Ja yllättäen Suomen mediat olivat näistä episodeista täysin pihalla ja paheksuivat Simeonen käytöstä näkemättä lainkaan tilanteita koko jutun takana ja ymmärtämättä lainkaan urheilun perusasioita (arvostettavaa ja selvästi pienempää vastustajaa ei nöyryytetä ja arvokkaasti häviävälle ei ilkuta).

Kaikenkaikkiaan futiksen kannalta sääli, koska tuo tupla olisi ollut yksi kaikkien aikojen kovimmista jalkapallosuorituksista. Ja sellaisia tarinoita laji vaatisi, jotta se pysyisi mielekkäänä tässä rahan valtaamassa jalkapalloajassa.

[Hönkki]

Muistuu mieleen ManU-Roma 7-0, kun Ronaldo ei kunnioittanut vastustajaa ja Panucci opetti hänelle tapoja toisessa osaottelussa.

Kaudella 2006-2007 eka osa Roma-Manu 2-1, toka osa Manu-Roma 7-1. Muistan hyvin Manun kotipelin ja ihmettelin kovasti miten ihmeessä Roman puolustus hajosi niin helposti.
On sitä joskus osattu pelata.

[Rossonero]

Muistuu mieleen ManU-Roma 7-0, kun Ronaldo ei kunnioittanut vastustajaa ja Panucci opetti hänelle tapoja toisessa osaottelussa.

Kaudella 2006-2007 eka osa Roma-Manu 2-1, toka osa Manu-Roma 7-1. Muistan hyvin Manun kotipelin ja ihmettelin kovasti miten ihmeessä Roman puolustus hajosi niin helposti.
On sitä joskus osattu pelata.

Muisti pettää, kun nopeasti kirjoittaa eikä tarkista. Taisi olla niin, että seuraavalla kaudella kohtasivat ja silloin tuo opetus annettiin tms. En jaksa tarkistella yksityiskohtia, mutta täälläkin siitä kirjoiteltiin.

ManU pelasi tuolloin pelin, jossa kaikki onnistui maalinteon suhteen. Ero ei ollut noin selvä kentällä, mutta kyllähän useissa peleissä on teoriassa tuollaiseen mahdollisuus. Yleensä vain noin kovalla prosentilla ei tehdä. Toisaalta Roma ei ollut sen kaliiberin joukkue, että olisi todella pystynyt haastamaan ManUn jatkopaikasta. ManU oli tuolloin Euroopan parhaimmistoa.

[miku]

Simeonen reaktio tähän sekä Varanen ilkkumiseen oli aivan oikea. Mies antoi kentän laidalla jo tunnustusta vastustajalle, niin nämä keskenkasvuiset pojanklopit käyttäytyvät todella mauttomasti. Harmi vain, että Simeone ei päässyt käsiksi.

Onko tästä "harmi vain, että simeone ei päässyt käsiksi" sittenkin tulkittavissa että Rossonerokin diggaa kuitenkin pohjimmiltaan jalkapalloväkivallasta?

[Rossonero]

Simeonen reaktio tähän sekä Varanen ilkkumiseen oli aivan oikea. Mies antoi kentän laidalla jo tunnustusta vastustajalle, niin nämä keskenkasvuiset pojanklopit käyttäytyvät todella mauttomasti. Harmi vain, että Simeone ei päässyt käsiksi.

Onko tästä "harmi vain, että simeone ei päässyt käsiksi" sittenkin tulkittavissa että Rossonerokin diggaa kuitenkin pohjimmiltaan jalkapalloväkivallasta?

Muistelen, että tuossa mainitussa Panucci-Ronaldo -keskustelussa esitit samankaltaisen kysymyksen. En pidä väkivallasta, mutta en myöskään pidä erityisen väkivaltaisena pieniä fyysisiä muistutuksia silloin, kun urheilun henki unohtuu ja vastustajaa ei kohdella kunnioittavasti. Tässä tapauksessa en olisi halunnut nähdä Simeonen pieksevän vastustajaa verille, vaan ottavan isällisesti kraivelista kiinni ja kertovan Varanelle ja vaikkapa Ronaldolle ns. mistä kana pissii.

Toisaalta olen aina pitänyt pientä (vaaratonta) "sikaa" käyttävistä pelaajista, jotka vaikkapa sopivalla oikea-aikaisella kyljestä puristamisella harhauttavat palloa odottavaa vastustajaa ja nappaavat sen pois, kuitenkin vastustajaa nykykielellä "aikuisten oikeasti" vahingoittamatta. Vaikkapa Roberto Fabian Ayala on tästä loistava esimerkki. Ehkä tämä sitten on oman vesipallotaustan peruja, koska altaassa tällainen kuului peliin. Ja samalla tavalla altaassa vastustajaa kunnioittamaton ja pelin kirjoittamattomia sääntöjä rikkova pelaaja sai tuntea sen nahoissaan.

Delio Rossin isällinen selkäsauna nokkavalla Adem Ljajicille Firenzessä oli rajatapaus, jonka taustoista ei ole tarpeeksi tietoa. Ylipalkatut nuoret sivistymättömät jalkapalloilijanplantut ovat kuitenkin harmillisen usein juuri tuollaisen tarpeessa, kun vaikkapa kuukauden palkan vieminen ei tunnu missään. Ennen oli toisin. Ei tarvittu tuollaista ja valmentajaa sekä vastustajaa kunnioitettiin enemmän. Mieluummin näkisin, että edes pientä litsaria ei tarvittaisi.

Sanoudun kuitenkin irti toista vahingoittavasta väkivallasta. Pidän piittaamattomia uranlopetustaklauksia huomattavasti yllämainittuja asioita vakavampana. Samoin vaikkapa Real Madridin Pepen urallaan esittämää järjetöntä väkivaltaa. Toisaalta häviäjän pilkkaaminen ja vastaavat asiat ovat minusta paljon huonompi asia kuin tällaisten ihmisten laittaminen ruotuun vaikkapa niska-pers-otteella.

[Porvoon turkkilainen]

Isällinen avokämmen ei ole väkivaltaa. Se on välittämistä 

" se joka keppiä säästää, eikä poikiansa kurita, hän lastansa vihaa" (6. Mooseksen kirja 12:43)

[Hönkki]

Isällinen avokämmen ei ole väkivaltaa. Se on välittämistä

ennustan sähköisiä hetkiä Hesun loppupeleihin

[Hönkki]

Toisaalta olen aina pitänyt pientä (vaaratonta) "sikaa" käyttävistä pelaajista, jotka vaikkapa sopivalla oikea-aikaisella kyljestä puristamisella harhauttavat palloa odottavaa vastustajaa ja nappaavat sen pois, kuitenkin vastustajaa nykykielellä "aikuisten oikeasti" vahingoittamatta. Vaikkapa Roberto Fabian Ayala on tästä loistava esimerkki. Ehkä tämä sitten on oman vesipallotaustan peruja, koska altaassa tällainen kuului peliin. Ja samalla tavalla altaassa vastustajaa kunnioittamaton ja pelin kirjoittamattomia sääntöjä rikkova pelaaja sai tuntea sen nahoissaan.

Eri pelikulttuureissa nuo kirjoittamattomat säännöt ovat erilaiset ja ongelmia tulee silloin, kun eri pelikulttureista tulevat joukkueet (tai pelaajat) kohtaavat. Salibandyssä tämän näki selvästi varsinkin lajin alkuaikoina, kun lätkätaustaisia pelaajia kohtasi ei-lätkätaustaisia pelaajia. Pienimuotoinen kostonkierre lähti herkästi käyntiin.