Porwoon Mitalla SM-rankingturnaus (FI) 20.3.2010

[AriFerra]

Jere uhoaa voittavansa. Siksi pukeutunut uuteen asuun:
http://pics.kuvaton.com/kuvei/talitubbie.jpg

[brfcboy]

Atletico Madrid käyttää kunnon kuljetusta matkallaan 

http://www.petripekkala.com/

[Hönkki]

Kiitos taas kerran PSK:lle hyvistä järjestelyistä. Muutama kenttä ehkä aavistuksen veti, mutta olitte huolehtineet että kenttiä, maaleja ja palloja ylipäätänsä oli tarvittava määrä. Useimmat kentistä olivat täysin ok ja itse tilahan oli loistava.

Porvoon turnaus tuntuu sopivan Tiikkajalle, sillä hän uusi mestaruutensa edellisvuodesta. Tapakin oli sama eli pilkuille mentiin taas.

Uusia junnuja emme valitettavasti saanet paikalle sairaustapausten vuoksi, mutta yksi uusi subututtavuus sentään saatiin kisaan mukaan. Petri Katila yllätti myönteisesti ja ei jäänyt jumboksi haastajaturnauksessa. Kokemusta ei hänellä ole vielä juuri mitään, mutta yllättävän hyvin tuntui pakka pysyvän kasassa. Tekniikan kanssa oli tietysti ongelmia, mutta ryhmitys oli lähes koko ajan järkevän oloinen. Katilan pelissä Jereä vastaan oli suuren draaman aineksia, sillä ekalla jaksolla Katila sai pilkun, jonka Jere kuitenkin torjui. Jeren 1-0 voittomaali tuli sitten pelin vikasta hyökkäyksestä.

Porvoolaisista parhaiten selviytyi tällä kertaa Kasse. Maalit Tiikkistä ja Vesaa vastaan olivat askel eteenpäin. Mikmalla oli harvinaisen vaisu päivä, mutta syy oli ymmärrettävä: siirto HW-äijiin kolmen vuoden soccer3D tahkoamisen jälkeen. Kyseinen HW-jengi vaikutti kyllä ihan hyvältä ja uskon, että sitten kun sopiva herkkyys HW-äijiin on löytynyt, tulee Mikma olemaan parempi kuin oli koskaan vanhalla soccer3D-jengillään.

Itse pelasin normaalista poiketen Valencialla, mikä kankean alun jälkeen rentouttikin peliä sopivasti.


Alkulohkot:

A-lohko
Pekkala - I Tuominen 4-0
I Tuominen - Pakkanen 0-3
Pakkanen - Pekkala 0-3

B-lohko
Tiikkaja - Mäkelä 8-0
Mäkelä - Blomgren 0-3
Blomgren - Tiikkaja 1-7

C-lohko
Hakkarainen - Katila 2-0
Katila - J Tuominen 0-1
J Tuominen - Hakkarainen 0-2

D-lohko
Kouvonkorpi - Kokkonen 3-2
Kokkonen - Mustonen 0-3
Mustonen - Kouvonkorpi 1-1

Joka lohkosta meni 2 jatkoon. Heidät laitettiin kahteen välierälohkoon, jonne otettiin mukaan alkulohkojen keskinäiset pelit.
Välierälohkojen alkutilanteet:

E-lohko
Pekkala 1 1 0 0 3-0 3
Kouvonkorpi 1 0 1 0 1-1 1
Mustonen 1 0 1 0 1-1 1
Pakkanen 1 0 0 1 0-3 0

F-lohko
Tiikkaja 1 1 0 0 7-1 3
Hakkarainen 1 1 0 0 2-0 3
J Tuominen 1 0 0 1 0-2 0
Blomgren 1 0 0 1 1-7 0


Sitten jatkettiin peleillä

E-lohko
Pekkala - Kouvonkorpi 2-1
Mustonen - Pakkanen 2-0
Pekkala - Mustonen 1-2
Pakkanen - Kouvonkorpi 0-3

Mustonen 3 2 1 0 5-2 7
Pekkala 3 2 0 1 6-3 6
Kouvonkorpi 3 1 1 1 5-3 4
Pakkanen 3 0 0 3 0-8 0


F-lohko
Tiikkaja - J Tuominen 7-1
Hakkarainen - Blomgren 3-0
Tiikkaja - Hakkarainen 0-0
Blomgren - J Tuominen 2-1

Tiikkaja 3 2 1 0 14-2 7
Hakkarainen 3 2 1 0 5-0 7
Blomgren 3 1 0 2 3-11 3
J Tuominen 3 0 0 3 2-11 0


Finaali: Tiikkaja - Mustonen 2-2, pilkut 4-3
pronssi: Hakkarainen - Pekkala 2-0
sijat 5-6: Kouvonkorpi - Blomgren 2-1
sijat 7-8: Pakkanen - J Tuominen 1-0


Tämän lisäksi pelattiin haastajaturnaus lohkojen kolmansien kesken.

Katila - I Tuominen 0-0
Mäkelä - Kokkonen 0-1
Katila - Mäkelä 1-0
Kokkonen - I Tuominen 3-0
Kokkonen - Katila 2-0
Mäkelä - I Tuominen 0-1

Kokkonen 3 3 0 0 6-0 9
Katila 3 1 1 1 1-2 4
I Tuominen 3 1 1 1 1-3 4
Mäkelä 3 0 0 3 0-3 0

[AriFerra]

Loistavat tilastot, kiitos Hönkki.
Kiitos kaikille jotka viihdyitte turnauksessa. Koko PSK:n väki teki taas hienoa ja saumatonta yhteistyötä järjestelyjen suhteen, ja siksipä ne hyvin onnistuivatkin.

Vaikka oma FI-puurtaminen onkin mitä on, niin joitakin helmiäkin löytyi: Puuta ja Ukkoa vastaan molempia pari onnistunutta jatkoa peräti.
Tosin ohi maalin tai veskarin syliin...
HW-figuuritkin alkavat mennä sinne minne haluan. Vesan vinkit foorumilla ja Puun vuoden takaiset neuvot kun olen vähitellen omaksunut, alkaa välillä jopa tahattomat kierteet olla harvinaisuuksia.
Omintakaisilla kierteillä taas välillä yllätän itseni ja onnistun. Lyhyet kierteet ovat tällä hetkellä vaikeimmat.
Vielä täytyisi tsyykata itselle lisää rohkeutta vaan yrittää pitkiä syöttöjä alueelle, niin se olisi ehkä seuraava askel eteenpäin?

[Rossonero]

Kiitokset hyvistä järjestelyistä, ja onnittelut pärjänneille!

Oma peli oli aika hukassa koko päivän etenkin maalinteon osalta. Vetoja kyllä oli joka pelissä vastustajaa enemmän. Bayernilla pelasin lohkopelit, ja Zenit sai lisäpelin sijoitusottelusta Kassen Leedsia vastaan.

Kasse pelasi todella hyvin etenkin puolustuspäässä, mutta pystyi myös ihan mukaviin hyökkäyksiin, kun nostin aika paljon miehiä ylemmäs. Seuraava tärkeä kehitysaskel ovat jatkolaukaukset myös nopeammasta tilanteesta niin, että syöttää ja jatkaa oikealla (selvästi parempi käsi). Nyt pääsin oikeastaan aina väliin ennen ihan loppua. Positiivista kuitenkin paljon. Myös kierteitä. Muutenkin porvoolaisilla tuntui pelin perusasioissa tapahtuneen hyvää kehitystä. Ja uusi Petri oli tietenkin yllättävän hyvä. Satuin näkemään yhden maailmanluokan väliintulon Jereä vastaan vetopaikassa.

Omintakaisilla kierteillä taas välillä yllätän itseni ja onnistun. Lyhyet kierteet ovat tällä hetkellä vaikeimmat.

Hienoa, että pelasit osittain HW-jengillä ja haet kierteitä. Kierteissä olennainen asia on, että kaikki figuurit (myös HW:ssä eroja) ovat erilaisia, ja niillä kierteet lähtevät eri tavalla. Esim. walkereilla ei saa samanlaisia kierteitä kuin viivamiehillä tai pussihousuilla ja toisinpäin. Kun joukkueensa figuurit oppii tuntemaan hyvin, tietää mitä miltäkin voi odottaa. Myös tämän takia kokoopnpano on hyvä asia.

Kävimme hieman kierreasioita läpi pöydällä. Tuo omintakeisuus ei ole mikään ongelma. Monet tekevät kierteitä omalla tavallaan. Tärkeintä on kokeilla millä tavalla mikäkin figuuri kiertää (tai menee suoraan). Myös erilaisten kierteiden saamisessa voi käyttää eri tekniikoita. Kaikenlaisia eri tekniikoita kannattaa kokeilla. Minäkin olen vielä muutama vuosi sitten muuttanut tietyissä tilanteissa käyttämääni kierretekniikkaa. Aina voi kehittyä, ja siksi pitää kokeilla.

Vielä täytyisi tsyykata itselle lisää rohkeutta vaan yrittää pitkiä syöttöjä alueelle, niin se olisi ehkä seuraava askel eteenpäin?

Tuo olisi tärkeätä. Jatkot ovat puolustuspelin kehittyessä entistä tärkeämpiä myös PoLissa. Niihin kannattaa suhtautua myös niin, että yrittää vain epätodennäköisestäkin paikasta. Vähitellen tulee onnistumisia.

Tämä on porvoolaisten oma asia, mutta kuulemani perusteella teillä on ehkä liian tiukat sääntötulkinnat joissakin asioissa. Se estää kehitystä, koska ei uskalla tehdä joitakin asioita, ja toisaalta jos tekee, niin kärsii helposti. Tämä ei ole hedelmällistä kehityksen kannalta. Pari asiaa tuli ainakin esille:
-Jatkolaukauksen osuessa veskariin tulee vapari. Meillä HeSussa ei tule, eikä esim. kortteja jatkovedoista tule. Tämä siksi, että niitä uskaltaa kokeilla.
-Kierrelinja. Kannattaa mieluummin pitää liiankin löysä linja kuin tiukka. Muuten niitä ei uskalla harjoitella peleissä, eivätkä ne tunnu järkeviltä riskeiltä. Etenkin kun ne ovat kaikilla vielä opettelun alla, olisi järkevää lieventää linjaa. Erittäin hyvän mahdollisuuden tähän tarjoaa sääntökähta, jonka mukaan kierre ei aiheuta vaparia, ellei rike ole kova. Tämä on tulkintaa, mutta sopikaa mieluummin, että mistään kierteestä ei tule vaparia, vaan takaisin. Hyväksyttävän kontaktin voi sitten määrittää erikseen.

HW- tai LW-figuuriehin siirtymisestä vielä sen verran, että kannattaa varmasti tehdä kuten Ile ja Kasse olivat jossain määrin tehneet. Eli yhdistelmäjoukkue, jossa osa etenkin puolustavien paikkojen avainpelaajista on laattapohjaisempia. Tällöin pääsee mukaan kierrepohjien maailmaan, mutta peli-ilo ei katoa liian vaikean kokonaisuuden takia.

Näistä kaikista, ja muustakin, voi aina kysellä neuvoa ja näkemyksiä. Eikä mitään tietenkään tarvitse näiden mukaan tehdä.

[Hönkki]

Kierteissä olennainen asia on, että kaikki figuurit (myös HW:ssä eroja) ovat erilaisia, ja niillä kierteet lähtevät eri tavalla. Esim. walkereilla ei saa samanlaisia kierteitä kuin viivamiehillä tai pussihousuilla ja toisinpäin. Kun joukkueensa figuurit oppii tuntemaan hyvin, tietää mitä miltäkin voi odottaa. Myös tämän takia kokoopnpano on hyvä asia.

HW-figuureilla on sielu. 

HW- ja LW-figuureiden kierteissä pitää huomioida seuraavia asioita:

1) kuinka lähelle pohjan reunaa näpäytys osuu ?
Tällä tarkoitan sitä, että onko näpäytyksen suunta pohjan keskustaa kohti vai selkeästi ohi pohjan keskustasta.
Pienet kierteet saa parhaiten niin että näpäytys on vain kevyt sipaisu aivan reunaan niin, että figuuri ei kallistu liikaa. Liikaa kallistuessaan figuuri tietysti kaatuu. Kierteen kaari pitää saada sopivan pyöreäksi. Liian loivalla kaarella kierre menee helposti "yli" eli figuuri menee ohi pallosta ja korkeintaan osuu palloon väärällä puolelle (siis jos tarkoitus oli pelata palloa eteenpäin).

2) figuurikohtaiset eroavaisuudet
Joka figuuri käyttäytyy kierteissä pikkuisen eri tavalla. Tämän huomaan niin pienissä kuin pitkissä kierteissä. Figuurien "kaatumiskulma" vaihtelee eli se kuinka vinossa figuuri voi pyöriä kaatumatta. Myös se kuinka jyrkästi figuuri kaartaa kierteessään vaihtelee figuurikohtaisesti. Pitkissä kierteissä tämän huomaa hyvin kierteen loppuvaiheessa. Loppukiekurat voivat kertoa paljon.

3) näpäytys pohjan alta
Ennen näpäytystä kynnen voi laittaa hiukan viistoon pohjan reunan alle. Näin saa ikäänkuin pakotettua figuurin kierteeseen. Toimii jotenkuten jopa KV-sääntöjen C3:lla, varsinkin jos on pitkä subukynsi, jonka voi hyvin tunkea vähän pidemmälle pohjan alle.

4) näpäytyksen voimakkuus
Voimankäyttö vaihtelee luonnollisesti erittäin paljon kierteen pituuden mukaan.

Ottamalla kohdat 1-4 huomioon, niin kyllä se sieltä löytyy. 

Figuuri pitää vaan saada kulkemaan oikeaan suuntaan, oikeassa kallistuskulmassa ja oikealla kovuudella. Siitä vaan kokeilemaan eri variaatioita.

80-luvulla ja osittain vielä 90-luvullakin käytettiin paljon alkuperäisiä kangaskenttiä, joilla kierrepeli oli todella voimissaan. Silloin ei pelattu niin hyvin suorilla näpäytyksillä kuin nyt, mutta kierteillä korvattiin se mitä suorilla näpäytyksillä ei osattu. Itse pelasin parasta kierrepeliäni 80-luvun alussa, jolloin olin juuri noussut lattia-liigoista pöydälle. Lattialle asetettua subuverkaa ei saanut oikein tasaiseksi, joten suorat näpäytykset olivat tosi vaikeita. Piti pelata kierteillä. Ekalla Hesu-kaudella sain pallon haltuun paremmin kierteellä, vaikka olisi ollut suoran näpäytyksen paikka. Puolustuspeli olikin sitten tuskaa ns. hyviä pelaajia vastaan.

[Rossonero]

Hyviä perusasioita kierteistä. Ne kyllä oppii, kun kokeilee niitä tarpeeksi, ja pelaa sen verran, että on mahdollista oppia. Ja se kannattaa. Peli saa ihan uuden ulottuvuuden. Minulla kierteet eivät ole vahvin puoli, ja hieman harmittaakin, kun ei kangaskentillä tullut pelattua kuin hetken aikaa aluksi, niin ei tarvinnut samalla tavalla, vaikka paljon LW:llä pelattiin.

Ekalla Hesu-kaudella sain pallon haltuun paremmin kierteellä, vaikka olisi ollut suoran näpäytyksen paikka.

Tätä käytän välillä edelleen, kun täytyy saada sopiva kosketus palloon, ja figuuri ei ole varmimmasta päästä suorissa.

[Hovimestari]

Onnittelut Tiikkikselle, joka ylsi voittoon, vaikka pelimäärät ovat kai olleet aika vähäisiä.

Olisin veikannut hesulaisten keskinäistä järjestystä päin vastaiseksi (pl. Pakkanen), mutta Hönkki on toki ollut parina viime viikkona aika hyvässä vireessä. Puun pieni alavire on selvästi taittumassa kevään isoja HeSu-pelejä silmällä pitäen, joka on vaarallista. Maajoukkuemies Von K. taas on mahdollisesti ylikunnossa, joka usein tarkoittaa juuri herkkyyden puuttumista maalinteosta.

Muista pelaajista huomio kiinnittyy Kokkoseen, joka olisi voinut olla kova luu, jos arpaonni alkulohkon suhteen olisi ollut hiukan parempi. Ja Mikmalle osui varmasti myös huono päivä, tuon uuden jengin lisäksi, kun ei edes yhtään maalia...

[Rossonero]

Olisin veikannut hesulaisten keskinäistä järjestystä päin vastaiseksi (pl. Pakkanen), mutta Hönkki on toki ollut parina viime viikkona aika hyvässä vireessä. Puun pieni alavire on selvästi taittumassa kevään isoja HeSu-pelejä silmällä pitäen, joka on vaarallista. Maajoukkuemies Von K. taas on mahdollisesti ylikunnossa, joka usein tarkoittaa juuri herkkyyden puuttumista maalinteosta.

Vanha kunnon ylikunto... No, ehkä siinä mielessä, että pelimäärät ovat aika suuret, eikä keskittyminen ehkä riitä aina. Toisaalta pelit olivat tiukkoja, ja esim. minun ja Puun jatkolohkopeli oli mielestäni täysin hanskassa jopa tasatilanteessa, mutta voittomaali viimeisellä minuutilla Puulle vastahyökkäyksestä, kun peruspeli oli niin hyvää, että luulin saavani vaikean kierteen haltuun ja iskeväni voittomaalin.

Hönkki on kyllä ollut viime aikoina vahva etenkin Valencialla pelatessaan. Nyt oli vielä pienessä flunssassa.

Muista pelaajista huomio kiinnittyy Kokkoseen, joka olisi voinut olla kova luu, jos arpaonni alkulohkon suhteen olisi ollut hiukan parempi.

Joo, Kokkosen kerroin kahdeksan ulkopuolelle oli varmasti aika korkea ennen lohkoarvontoja. Ehdottomasti huonoin arpaonni, ja peruspelillä ei kuitenkaan pysty haastamaan tuollaisissa paikoissa kunnolla. Olisi vaatinut venymistä.

Vain yhden sijoitetun käyttäminen lohkossa tuo vaihtelua jatkoonmenijöihin, mutta etenkin tällaisessa turnauksessa, jossa tasoerot ovat suuria, voi käydä niin, että joku kovakin pelaaja putoaa, kun toisessa lohkossa voi olla kaksi juuri aloittanutta. En sitten tiedä onko tuo hyvä asia. Kokkosta varmasti kismitti hieman. Lohko taisi olla pahin mahdollinen, kun Puppe oli toinen sijoittamaton tuossa.

Sijoituksiin vaikutti myös pelisysteemi, joka ehkä tällaisessa tasoltaan vaihtelevassa turnauksessa ei ollut kuitenkaan niin toimiva, ehkä juuri yhden sijoitetun takia. Kaavion toinen puoli oli Hönkki-Tiikkaja-Jere-Kasse-Mikma-Petri ja toinen oli Puu-Puppe-Kokkonen-Ukko-Ile-minä. Hönkillä ja Tiikiksellä siis aika valmis tie neljän joukkoon muiden ollessa kokemattomia. Toisella puolella Ilellä tosi pahat vastustajat, ja oikeastaan viisi kokenutta pelasivat paikoista neljän joukkoon. Omasta puolestani en voi valittaa. Olin jokseenkin oikeilla sijoituksilla. Kuitenkin ehkä vaatisi kaksi sijoitettua etenkin, jos on kolmen lohkot. Esimerkkinä voisi sanoa, että jos Tuuri olisi ollut mukana, olisi voinut tulla lohko, jossa sijoittamattomina Tuuri ja Puppe. Ja toisaalta juniorit, jotka eivät tulleet, olisivat voineet olla jossakin toisessa lohkossa sijoittamattomat.

Hyvä kokeilu ja ihan hauska pelisysteemi kuitenkin muuten.

[AriFerra]

Muista pelaajista huomio kiinnittyy Kokkoseen, joka olisi voinut olla kova luu, jos arpaonni alkulohkon suhteen olisi ollut hiukan parempi.  

Ihan mahottomalla prosentilla osui liikkuvaan palloon minua vastaan. Ei voinut kuin ihailla.
Tosin osumat eivät olleet puhtaita, koska suurin osa jatkoista meni niukasti ohi tai tolppaan. Tai sitten Wallen sattui seisomaan juuri oikeassa paikassa.

[Porvoon turkkilainen]

Turnauksessa oli lukuisia jatkovetoja, jotka jostakin syystä olivat aika voimattomia. Tolppakuteja sekä nipin napin ohilaukauksia oli turnauksessa senkin takia aika paljon, että ihan liikaa tähtäili takakulmiin, kun tuntui, että kudit koko ajan menivät veskaria päin. Toisaalta sen verran hyvin kaikki vastustajat pitivät keskikohdan tukossa, jolloin jatkoja oli pakko tehdä laitojen kautta, josta vetojen saaminen maalia kohti on aina vaikeampaa, mutta omituista se silti aina on, että tolppia enemmän kuin maaleja.

Alkulohkoon jääminen kyllä hieman harmitti, mutta parempaan ei kovempia vastaan lauantaina pystynyt. Eka peli Vesaa vastaan oli liukkaasta kentästä johtuen päästä päähän menoa, joten jo ensimmäisten minuuttien aikana arveltiin, että tässä pelissä voi tulla paljon maaleja. Lopulta peli päättyi Vesalle ansaitusti 3-2. Enemmän vetoja maaleja kohti ja lopulta myös tarkempia kuin itselläni, vaikka alussa peli lupaili ihan muuta. Sain ekasta jatkovedosta heti maalin, kun Vesalla jatkovedot tuntuivat menevän jatkuvasti maalin ohi.

Tokassa pelissä Puppe pelasi ehkä yhden parhaista peleistään, joita minua vastaan on pelannut. Ottelun ensimmäisen kymmenen minuutin aikana sain kolme aika hyvää jatkolaukauspaikkaa, mutta päivän teema oli kohti veskaria ja tolppia päin. Tämän jälkeen peli kääntyi täysin Pupelle ja eka jakson loppu oli aika pommitusta. Veskari ja pakit maaliviivoilta saivat pelastettua, että tilanne oli ekan jakson jälkeen 0-0. Tokalla jaksolla sitten putosinkin täysin kyydistä ja loppulukemat 3-0.

Etukäteen ennen arvontoja sitä tietysti ajatteli selviävänsä kahdeksan parhaan joukkoon, mutta lauantaina siihen eivät eväät näin kovasta lohkosta riittäneet, vaikkakin viimeisen parin viikon aikana on tullut voitettua niin Liesivaara kuin itse Paakkinenkin hänen pyhässä alpatissaan. Mutta vielä edelleenkin kovempia vastaan ollaan selkeitä haastajia. Puolustusta pitäisi parantaa, sekä kierteissä on kehitettävää. Joka tapauksessa jälleen mukava turnaus Porvoossa ja alemmassa loppusarjassa sai pelata porvoolaisia vastaan, joita tulee kohdattua huomattavasti hesulaisia, Tiikkajaa ja Paakkista vähemmän.