sääntökeskustelu

[Hönkki]

Koska meillä on kisat tulossa, niin teen pienen yhteenvedon niistä paitsioon liittyvistä säännöistä, mistä täällä on keskusteltu ja mikä näyttäisi olevan vallitseva näkemys:

- Vapaat poistot ja vapaat vastaukset eli saavat olla täysin taktisia kunhan vastaus tulee 15 cm:n päähän poistetusta pelaajasta. Mielestäni 15 cm parempi kuin 10 cm.

- Vastauksella saa jättää paitsioon, mutta paitsioon jätetyn pelaajan saa vielä poistaa.

- Poistettu pelaaja saa pelata palloa sen jälkeen kun joku toinen pelaaja on pelannut palloa eli poistetulla voi vetää jatkon.

- Paitsioasemassa olevalla pelaajalla saa pelata palloa, jos pallo ei ole ylittänyt paitsiolinjaa. Tämä on tietty ristiriidassa oikean fudiksen kanssa, mutta pidän tätä sääntöä hyökkäyspeliä rikastuttavana ja siksi kannatettavana.

Olen ollut ymmärtävinäni että tätä halutaan ja minusta nämä säännöt ovat ok, mutta turnauksessahan sen vasta todella näkee mitä kaikkia tilanteita tulee eteen. Lienee parasta käydä nämä jutut läpi vielä turnauspaikalla.

[Zinga]

Paitsioasemassa olevalla pelaajalla saa pelata palloa, jos pallo ei ole ylittänyt paitsiolinjaa. Tämä on tietty ristiriidassa oikean fudiksen kanssa, mutta pidän tätä sääntöä hyökkäyspeliä rikastuttavana ja siksi kannatettavana.

Eikö paitsioasemassa olevalla pelifiguurilla saa pelata palloa, jos se on ylittänyt paitsiolinjan? Miten, jos näpäytät pelifiguurilla palloa, joka on syvällä vastustajan alueella ja pelifiguuri ottaa pallon nätisti haltuun niin, että pallo jää figuurin alapuolelle. Tämän jälkeenhän pallo on hyvin hallussa, mutta figuuri on paitsioasemassa (ja pallo linjan alapuolella). Kai nyt futiksessakin pelaaja saa pelata palloa, jos hän on sen itse vienyt linjan taakse ja "on paitsioasemassa".

Ymmärsinkö jotain väärin??

[Hönkki]

Saa pelata. Ajatuskatko.


Seuraava tilanne vielä mietityttää: hyökkääjä on paitsioasemassa, alin puolustaja nousee ylöspäin pallon yläpuolelle. Voiko nyt pelata jollain toisella hyökkääjällä palloa kohti päätyrajaa ilman että syntyy paitsio ?

[Hönkki]

Privana saapui muutama sääntökysymys:

a) Saako varsimaalivahdilla estää vastustajan näpäytystä/figuuria?
Ei saa


b) Irtomaalivahdin saa asettaa maalivahdin alueella vapaasti haluamaansa kohtaan, mutta saako 'keijolla' lähteä päätyrajan takaa, eli kentän ulkopuolelta jos se kuitenkin pysyy maalivahdin alueen sivupäädyn ja maalitolpan välisellä osuudella?
Saa lähteä päätyrajan takaa


c) Jos maalin tekee maalivahdin alueella olevan puolustajan figuurin kautta niin miten se tulkinta figuurin sisällä olemisesta meni?

Riittää kun äijän pohja on maalivahdinalueen viivan päällä ylhäältäpäin katsottaessa.
 

d) koska aitaan osunut pelaaja laitetaan sivu/päätyrajalle ?

Vastustajan näpäytyksen jälkeen. Pelaaja, joka menee rajojen ulkopuolelle, mutta joka ei osu aitaan, asetetaan heti oman näpäytyksen jälkeen rajalle tai sitten sillä jatketaan siitä mihin se jäi. Aitaan osunut pelaaja ei koskaan jatka siitä mihin se jäi.

Hitaan säännöistä siis kyse.

[Rossonero]

Hyvältä näytti nyt. Käytännössähän nuo mahdolliset ongelmakohdat sitten nähdään.

Seuraava tilanne vielä mietityttää: hyökkääjä on paitsioasemassa, alin puolustaja nousee ylöspäin pallon yläpuolelle. Voiko nyt pelata jollain toisella hyökkääjällä palloa kohti päätyrajaa ilman että syntyy paitsio ?

Tilannehan ei eroa siitä, että tuo paitsiossa oleva hyökkääjä on itse pelannut itsensä palloa hipaistessaan pallon alapuolelle. Eikös se silloinkin ole paitsio?

[Zinga]

Seuraava tilanne vielä mietityttää: hyökkääjä on paitsioasemassa, alin puolustaja nousee ylöspäin pallon yläpuolelle. Voiko nyt pelata jollain toisella hyökkääjällä palloa kohti päätyrajaa ilman että syntyy paitsio ?

Tilannehan ei eroa siitä, että tuo paitsiossa oleva hyökkääjä on itse pelannut itsensä palloa hipaistessaan pallon alapuolelle. Eikös se silloinkin ole paitsio?

Mielestäni säännön pitäisi olla analoginen jalkapallon paitsiosäännön kanssa:
"Pelaaja on paitsioasemassa, jos hän on lähempänä vastajoukkueen päätyrajaa kuin sekä pallo että toiseksi alin vastapelaaja" + "Pelaajan paitsioasema on tuomittava vain, jos hän erotuomarin mielestä sillä hetkellä, kun hänen kanssapelaajansa koskettaa tai pelaa palloa, aktiivisesti osallistuu pelitapahtumaan..."
Pallon alapuolella oleva pelifiguuri ei siis voi aiheuttaa paitsiota, sillä se ei ole paitsioasemassa. Subussahan passiivinen paitsiosääntö eroaa futiksen vastaavasta siten, että subussa paitsio tuomitaan aina pallon ylittäessä puolustuslinjan ja pelifiguurin ollessa paitsioasemassa riippumatta siitä, osallistuuko pelifiguuri peliin aktiivisesti tai passiivisesti.

[Hönkki]

Tämä paitsiokeskustelu tarvitsee käydä pöydän ääressä.

Myös eräs toinen sääntökohta pitää vielä selventää: jos hyökkääjä yrittää jatkolaukausta, mutta ei osu palloon ja pallo jää peliin, niin vastustaja voi määrätä laukaisuyritysnäpäytyksen takaisin. Tällä ehkäistään taktisia ohivetoja, esim. kun pallo menee kohti päätyrajaa ja hyökkääjä roiskaisee tahallaan ohi pallosta ja yli päätyrajasta ja pallo jää peliin lähelle päätyrajaa.

Nyt jää se mahdollisuus, että jatkolaukaus onkin pallon haltuunotto eli hyökkääjä osuu liikkuvaan palloon, mutta pallo jää peliin. Näitä ei Helsingin sarjoissa ole oikeastaan koskaan yritetty, mutta tuntuu tyhmältä niitä kieltääkkään. Jatkolaukaushan voi epäonnistua, niin että se vain hipaisee palloa. Lisäksi näiden haltuunottojen yrittäminen vain rikastuttaisi hyökkäyspeliä, vaikka itsestänikin ne vielä tuntuvat vierailta.

[Rossonero]

Seuraava tilanne vielä mietityttää: hyökkääjä on paitsioasemassa, alin puolustaja nousee ylöspäin pallon yläpuolelle. Voiko nyt pelata jollain toisella hyökkääjällä palloa kohti päätyrajaa ilman että syntyy paitsio ?

Tilannehan ei eroa siitä, että tuo paitsiossa oleva hyökkääjä on itse pelannut itsensä palloa hipaistessaan pallon alapuolelle. Eikös se silloinkin ole paitsio?

Mielestäni säännön pitäisi olla analoginen jalkapallon paitsiosäännön kanssa:
"Pelaaja on paitsioasemassa, jos hän on lähempänä vastajoukkueen päätyrajaa kuin sekä pallo että toiseksi alin vastapelaaja" + "Pelaajan paitsioasema on tuomittava vain, jos hän erotuomarin mielestä sillä hetkellä, kun hänen kanssapelaajansa koskettaa tai pelaa palloa, aktiivisesti osallistuu pelitapahtumaan..."
Pallon alapuolella oleva pelifiguuri ei siis voi aiheuttaa paitsiota, sillä se ei ole paitsioasemassa. Subussahan passiivinen paitsiosääntö eroaa futiksen vastaavasta siten, että subussa paitsio tuomitaan aina pallon ylittäessä puolustuslinjan ja pelifiguurin ollessa paitsioasemassa riippumatta siitä, osallistuuko pelifiguuri peliin aktiivisesti tai passiivisesti.

Samaa mieltä kyllä olen. Tuli näemmä väsyneenä itselleni kämmi termistön kanssa. Eli tarkoitin, että pelaaja on palloa hipaistessaan ajautunut pallon ja maalin väliin niin, että puolustajia ei ole välissä.

[Rossonero]

Tämä paitsiokeskustelu tarvitsee käydä pöydän ääressä.

Myös eräs toinen sääntökohta pitää vielä selventää: jos hyökkääjä yrittää jatkolaukausta, mutta ei osu palloon ja pallo jää peliin, niin vastustaja voi määrätä laukaisuyritysnäpäytyksen takaisin. Tällä ehkäistään taktisia ohivetoja, esim. kun pallo menee kohti päätyrajaa ja hyökkääjä roiskaisee tahallaan ohi pallosta ja yli päätyrajasta ja pallo jää peliin lähelle päätyrajaa.

Nyt jää se mahdollisuus, että jatkolaukaus onkin pallon haltuunotto eli hyökkääjä osuu liikkuvaan palloon, mutta pallo jää peliin. Näitä ei Helsingin sarjoissa ole oikeastaan koskaan yritetty, mutta tuntuu tyhmältä niitä kieltääkkään. Jatkolaukaushan voi epäonnistua, niin että se vain hipaisee palloa. Lisäksi näiden haltuunottojen yrittäminen vain rikastuttaisi hyökkäyspeliä, vaikka itsestänikin ne vielä tuntuvat vierailta.

On hyvä, että ohivedon voi pyytää takaisin, koska vaikka se ei olisikaan tahallinen, niin siitä saa kohtuuttomasti etua.

Jälkimmäistä en kieltäisi, jos kyse on tosiaan vedosta. Muutenhan tolppaan kopsahtava vetokin pitäisi voida vetää takaisin. Ja mihin pallo edes asetettaisiin.

Ongelmana pidänkin sitä, että aletaan yrittää haltuunottoja ilman maalintekoyritystä. Toisaalta niistä voi syntyä tilanteita, mutta toisaalta se tarkoittaisi aina hyökkäysalueella mahdollisuutta ylimääräiseen näpäytykseen hyökkääjälle, sekä siirtymistä liikaa nopean suuntaan.

Parhaana pitäisin jonkinlaista tuomarintulkintaa asiasta. Eli vedon (näpäytyksen) pitää olla niin kova, että se edes voi mennä maaliin tms. Tämäkään sääntö ei varmaan ole omissa liigoissa ongelma, mutta yleisissä on.

[Hönkki]

Toisaalta niistä voi syntyä tilanteita, mutta toisaalta se tarkoittaisi aina hyökkäysalueella mahdollisuutta ylimääräiseen näpäytykseen hyökkääjälle, sekä siirtymistä liikaa nopean suuntaan.

Tampereelta on tulossa ainakin yksi pelaaja joka harrastaa haltuunottoja.
Tämä haltuunoton kanssa on vähän sama juttu kuin kalastuksen kanssa. Taas törmätään siihen mikä on meidän mielestämme "herrasmiessääntö" tai soveliasta.

[Puppe]

Helpointa on pitää voimassa vanha "sääntö" eli kun hyökkääjä ei jatkoon osu (on se sitten laukaus tai haltuunotto) niin puolustava joukkue saa halutessaan pyytää siirron takaisin. Tällä vältytään aivan turhalta jahkailulta onko jatko vetoyritys vai haltuunoton yritys. Koska jatkomahdollisuus on säännöissä niin ainakin itse olen pystynyt luomaan huonosta jatkolaukauksen syötöstä vielä hyvän maalipaikan onnekkaalla haltuunottoyrityksellä...sillä ei mielestäni ole mitään tekemistä "herrasmiesmäisyyden" kanssa, koska se jatkon mahdollisuus kuitenkin on. Ja sillä taas voidaan tosiaan onnekkaasti(tai taidolla) saada se maalintekotilanne...

[Epis]

Taktisia pallosta ohi tai sen taakse tehtyjä näpäytyksiä ei normaalisti ole kukaan käyttänyt virallisissa peleissä ja tuota haltuunottoa en muista nähneeni harkkapeleissäkään vaikka välillä on Itäkeskus-Käpylä akselin hupinäpsyissä aiemmin mainittuja ohinäpäytyksiä harvoin saattanut tullakin.

Yleinen (herrasmies)sääntö on pitkälti ollut se, että jatkolaukauksessa lähdetään hakemaan nimensä mukaisesti laukausta. Haltuunottoa ja/tai 'jatkosyöttöä' ei säännöissä ole kielletty, mutta ei sitä silti ole 'herrasmies'peleissä käytetty niin kuin ei kalastelujakaan. Mutta koska molemmat ovat sääntöjen puitteissa sallittuja niin niihin varmaan tullaan tulevana viikonloppuna törmäämään ja jos ei muuten niin ko. 'ominaisuuksien' suurimpien vastustajien härnäämiseksi.

[Hönkki]

Koska jatkomahdollisuus on säännöissä niin ainakin itse olen pystynyt luomaan huonosta jatkolaukauksen syötöstä vielä hyvän maalipaikan onnekkaalla haltuunottoyrityksellä...sillä ei mielestäni ole mitään tekemistä "herrasmiesmäisyyden" kanssa, koska se jatkon mahdollisuus kuitenkin on

Siksi kirjoitinkin lainausmerkeissä. Se on täysin sovittavissa oleva asia mikä on herrasmiesmäistä ja mikä ei (ainakin tässä kohtaa).

[Rossonero]

Onko siis niin, että halutaan tehdä hitaan hyökkäyspäästä "tuplanäpäytysten" luvattu maa? Itse ainakin rupean viljelemään tiukoissa paikoissa nopean tyylistä rakentelua, jos se sallitaan. En sitä missään nimessä kuitenkaan haluaisi hitaaseen peliin mukaan.

Ohimenevissä yrityksissä ongelmaa ei ole. Mielestäni sattumalta hieman hipaiseva jatkolaukaus ei ole myöskään ongelma, vaan juuri tahallinen haltuunotto/syöttö, joka EI siis ole jatkoLAUKAUS, johon sääntö on luotu.

Kyse on vain ja ainoastaan jatkolaukauksesta. Ei jatkohaltuunotosta tai jatkosyötöstä. Tämän asian kontrollointi vaatisi tuomarointia turnauksissa, koska niissä herrasmiehet aina kärsivät.

[Puppe]

Kyse on vain ja ainoastaan jatkolaukauksesta. Ei jatkohaltuunotosta tai jatko syötöstä. Tämän asian kontrollointi vaatisi tuomarointia turnauksissa, koska niissä herrasmiehet aina kärsivät.

joo..

Olen nyt hölökohtaisesti vähän ymmälläni tästä koko asiasta...olenko pelannut koko tähänastisen "urani" vastustajaa kunnioittamatta kun yritän epätoivoisesti saada esim. liian kovan syötön vielä haltuun hyökkäysalueella...ainakaan kukaan ei tähän pelini yksityiskohtaan ole koskaan aikaisemmin millään tavalla reagoinut???