sääntökeskustelu

[h-kone]

Hobla, tämä foorumi saattaisikin olla otollisin paikka käydä keskustelua erilaisista sääntökäytännöistä. Tokihan kaikki voivat pelata (ja ovat aina pelanneetkin) kotikentillään just silviisii kuin omalle porukalle parhaiten soveltuu, mutta voisi ainakin yrittää löytää jotkut suht yhteisensuuntaiset säännöt edes tänne pikkumaan pikkukuvioihin, vai mitä?  Etenkin jos yhteisturnauksia tai jopa SM-kisoja saataisiin joskus aikaiseksi.

Pahoittelen vanhoille tekijöille sitä että tankkaan tässä ääneen välillä itsestäänselvyyksiä, ihan vain siltä varalta että uuttakin porukkaa löytää paikalle.

No, virallinen 70-sivuinen FISTF-säännöviidakko (//http://fi.fistf.com/rules/) taitaa olla vähän liikaa vaadittu, jo senkin takia että muualla maailmassa tietysti pelataan aina ns. nopeilla säännöillä, joissa ei tarvitse odottaa puolustusnäpäystä. Toisaalta itseänikin kiinnostaisi kyllä jossain vaiheessa opetella "härmäshakin" ohessa tuoltakin pohjalta. Jos vaikka joskus reissuillansa innostuisi käymään tutustumassa jonkun mannermaisen subuklubin meininkeihin.

Subbuteopuristit sit vannovat yhä 80-luvun Advanced Rules -settiin (//http://www.subbuteoforum.org.uk/advancedrules.htm), mutta sekään ei soveltune suoraan meidän oloihin.  Muutenkaan kuin nopeushosumisen osalta.  Esimerkiksi maalipotkuissa on Suomessa käytetty melkein aina neljän sijoitusnäpäytyksen käytäntöä sen sijaan että koko kenttäryhmityksen saisi aina järjestellä ukkoja nostelemalla uudelleen. Tällöin peli pysyy hieman avoimempana eikä tarvitse upota mannermaisen nihkeään totaaliseen puolustus-/vartiointipeliin.

Toisaalta molemmista sääntökokonaisuuksista löytyy hyvinkin järkeviä lisäyksiä tai uudistuksia niillekin, jotka ovat pelanneet 20-30 vuotta omilla versioillaan ns. suomalaisista säännöistä. Esim FISTFeissä sivurajan antaja saa tulla näpäytyksen voimasta kentälle, ja vähän turhalta rajoitukselta se nyt tuntuukin. Toisaalta sit taas FISTFissä sivurajaheiton pituudellekaan ei ole rajoituksia, ja se tuntuu aika älyttömältä.

Ei kai sit muuta kuin aletaan luettelemaan kohtia, joihin voisi löytyä useammanlaista käytäntöä ja perustelua:

- Pallo.
FISTFissä isompi, Kurvin Subun aloittelijoilla isompi, mutta Suomessa on aina tykätty pienemmästä, koska se on edes vähän realistisempaa - ja vaativampaa.  Mitä kannattaisi tehdä yhteisturnauksissa?

- Maalilaukaus.
FISTFissä ja Kurvin Subulla saa pallo mennä puolustajan kautta maaliin, mutta HeSu-liigassa se on ilmeisesti aina ollut kiellettyä?  Henk.koht olen kyl sitä mieltä, ettei tällaisessa rajoituksessa ole paljoa mieltä; eihän oikeassakaan futiksessa puolustaja pysty sataprosenttisesti estämään laukausta vain ilmaantumalla suurinpiirtein eteen. Lisäksi Subussa pallon suhteettoman koon takia moinen estää maalitilanteita jopa suhteettoman paljon. Eikä maalitilanteita sentään kannattaisi yrittää ehdoin tahdoin entisestään vähentää.

- Irtomaalivahti.
Otimma ainakin Kurvin Subussa käyttöön FISTF-säännön, jonka mukaan kentälle ryntäävän irtomaalivahdin saa nostaa heti potkun jälkeen takaisin maaliin. Vanha käytänto, jonka mukaan mokke piti palauttaa vasta seuraavalla omalla vuorolla ja vieläpä erikseen näpäyttämällä (jos sattui edes jäämään maalivahdin alueelle), alkoi tuntua turhankin rajoittavalta. Vai oliko tämmöistä edes HeSussa käytössä?

- Molemmat kädet kentällä.
Itsekin hoksasin vasta nyt uudelleenaktivoitumisen myötä netistä, että mannermaisissa säännöissä ei sallita kuin yksi käsi kerrallaan kentälle. Eli jatkolaukauksia ei voi odottaa toisella kädellä valmiiksi asennossa.   Minusta tämäkin tuntuisi turhalta maalilaukausten vaikeuttamiselta, etenkin hitailla säännöillä, kun valmiina odottava käsi ei voi olla kenenkään nopean puolustusnäpäyksen tiellä.

- Maalilaukauksen yrittämisen takaraja.
Kaikssa säännöissä kautta aikojen maalilaukausta on saanut yrittää vain jos laukaiseva ukkeli on ylittänyt keskiviivan (ja tietty pallo laukaisurajan).  Mutta nyt huomasin että FISTFissä ukko saa olla kuinka kaukana tahansa.   Ensityrmistyksen jälkeen tulin miettineeksi, että ehkäpä tuollaisestakin kaukolaukaustaidosta voisi palkita? Sekin vain lisäisi maalipaikkoja.  Mutta taas toisaalta: lieneekö moiseen kuitenkaan tarvetta näin hitailla säännöillä, kun läpi matsin kestävä seitsemän ukon tiukka puolustuslinja ei ole kaikilla vallitseva taktiikka?

- Tila näpäyttävälle sormelle.
FISTFissä ei anneta siirtää takana olevaa puolustajaa sen vertaa, että hyökkääjän sormi mahtuisi väliin näpäyttämään.  Tämä nyt ainakin tuntuu liian rajoittavalta, sillä eihän futiksessakaan pysty estämään vastustajan etenemistä takaapäin.  Mutta riittäisikö sit HeSun käytäntö: puolustajaa ei saa siirtää, mutta siitä voi pitää kiinni samalla kun näpäyttää omaa pelaajaa "nilkkoihin"?

- Vapaapotkut.
Käsittääkseni FISTFissä ei vapareita tule kovinkaan usein, vaan yleensä ukon osuessa vastustajaan tulee vain "back" eli tilanne palautetaan entiselleen. Kurvissa olemme pelanneet "miesten peliä", jossa pikkukontakti (esim millin liikahdus) sallitaan, paitsi tiukemmissa tilanteissa rankkarialueella. Tämä tietysti vaatii tuomarilta yhtenäistä linjaa.  Mites HeSulaisilla?

- Rankkarikisa.
FISTFissä vedot viidestä eri kohtaa laukaisualueen rajan tuntumasta (maalivahti saa tulla vastaan). Tämäkin asia kannattaa turnausten varalta päättää etukäteen.

Hmm, näitä tulee varmaan mieleen kohta lisääkin, mutta aloitettakoon vaikka noilla.

[Epis]

Hobla, tämä foorumi saattaisikin olla otollisin paikka käydä keskustelua erilaisista sääntökäytännöistä. Tokihan kaikki voivat pelata (ja ovat aina pelanneetkin) kotikentillään just silviisii kuin omalle porukalle parhaiten soveltuu, mutta voisi ainakin yrittää löytää jotkut suht yhteisensuuntaiset säännöt edes tänne pikkumaan pikkukuvioihin, vai mitä?  Etenkin jos yhteisturnauksia tai jopa SM-kisoja saataisiin joskus aikaiseksi.

Tärkeä pointti varsinkin yhteisiä turnauksia ym. ajatellen, koska HeSu-liigaa pelataan käytännössä "vanhoilla hitaan" säännöillä. Näissä sääntöasioissa tuntuu vähän kaikkialla olevan omia pieniä (tai vähän isompiakin) variaatioita.
Tätä kuvastaa myös sekin, ettei esim. Briteissä läheskään joka paikassa käytetä FISTF-sääntöjä vaikka nopeilla säännöillä pelataankin. Tästä löytyy esimerkkejä ulkomaalaisilta forumeilta (joista kahteen löytyy linkki Linkit-osiosta).

Säännöillä luodaan perusta sekä linjaukset peliin, mutta pienillä sääntömuutoksilla voi saada peliin lisää jouhevuutta, realismia sekä helpotusta, mutta täytyy muistaa että nopea ja hidas ovat kaksi eri asiaa myös subbuteossa.[/quote]

Esimerkiksi maalipotkuissa on Suomessa käytetty melkein aina neljän sijoitusnäpäytyksen käytäntöä sen sijaan että koko kenttäryhmityksen saisi aina järjestellä ukkoja nostelemalla uudelleen. Tällöin peli pysyy hieman avoimempana eikä tarvitse upota mannermaisen nihkeään totaaliseen puolustus-/vartiointipeliin.

Jos tätä asiaa tarkistelee realismin kannalta niin, kyllähän kaikki kenttäpelaajat maalipotkussa ryhmittyvät uudestaan, mutta voiko niin tehdä subussa? Nykyisillä HeSu -säännöillä maalipotkussa saa tehdä kolme (3) näpäytystä.

Mielestäni tästä voisi halutessaan vääntää tietynlaisen variaation, jossa esim. omia pelaajiaan saisi liikutella nostamalla, mutta ainoastaan omalla kenttäpuoliskolla ja sen alueen sisällä missä ukkeli sattuu sijaitsemaan. Hyökkäysalueella olevia pelaajia voisi näpäyttää 1-3 kertaa.

Tämä tosin on nopeasti mietitty variaatioehdotus, mutta onko sille tarvetta? Veikkaisin että ei.

Toisaalta molemmista sääntökokonaisuuksista löytyy hyvinkin järkeviä lisäyksiä tai uudistuksia niillekin, jotka ovat pelanneet 20-30 vuotta omilla versioillaan ns. suomalaisista säännöistä. Esim FISTFeissä sivurajan antaja saa tulla näpäytyksen voimasta kentälle, ja vähän turhalta rajoitukselta se nyt tuntuukin. Toisaalta sit taas FISTFissä sivurajaheiton pituudellekaan ei ole rajoituksia, ja se tuntuu aika älyttömältä.

Heittävän pelaajan kentälle liukuminen kuulostaa ihan ok idealta, mutta heiton pituus on hyvä rajoittaa niin kuin ennenkin. Omasta mielestäni tämä toisi pientä helpotusta heittojen suorittamiseen eli toisin sanoen paikkaisi oman osaamattomuuden aiheuttamat virheet. :?

- Irtomaalivahti.
Otimma ainakin Kurvin Subussa käyttöön FISTF-säännön, jonka mukaan kentälle ryntäävän irtomaalivahdin saa nostaa heti potkun jälkeen takaisin maaliin. Vanha käytänto, jonka mukaan mokke piti palauttaa vasta seuraavalla omalla vuorolla ja vieläpä erikseen näpäyttämällä (jos sattui edes jäämään maalivahdin alueelle), alkoi tuntua turhankin rajoittavalta. Vai oliko tämmöistä edes HeSussa käytössä?

Irtomaalivahdin aka "Keijon" suhteen tuo FISTF:n sääntö tuntuu ihan pätevältä ajatukselta. Itse olen ajatellut, että tämä voisi tuoda peliin hieman jouhevuutta pallon saattamiseksi takaisin peliin oman pään nysväämisen sijaan.

- Molemmat kädet kentällä.
Itsekin hoksasin vasta nyt uudelleenaktivoitumisen myötä netistä, että mannermaisissa säännöissä ei sallita kuin yksi käsi kerrallaan kentälle. Eli jatkolaukauksia ei voi odottaa toisella kädellä valmiiksi asennossa.   Minusta tämäkin tuntuisi turhalta maalilaukausten vaikeuttamiselta, etenkin hitailla säännöillä, kun valmiina odottava käsi ei voi olla kenenkään nopean puolustusnäpäyksen tiellä.

Samoilla linjoilla. Ei mielestäni selvää hyötyä (vaikken vasurilla osaakaan näpäyttää)

- Maalilaukauksen yrittämisen takaraja.
Kaikssa säännöissä kautta aikojen maalilaukausta on saanut yrittää vain jos laukaiseva ukkeli on ylittänyt keskiviivan (ja tietty pallo laukaisurajan).  Mutta nyt huomasin että FISTFissä ukko saa olla kuinka kaukana tahansa.  :shocked:
No ei vaiskaan, mutta eihän pelaajia muutenkaan saa kentällä liikutella muuten, kuin näpäyttämällä (paitsi osassa erikoistilanteita). Toinen samantyylinen sääntö on näpäytettäessä pelaaja omaan maaliin. Tällöinhän ukkeli asetetaan maaliviivalle tolpan viereen ja pelaajan näpäyttäminen peliin on oma hommansa, varsinkin jos vastutaja on päässyt avoimeen paikkaan ja ko. nappula on käytännössä ainoa, jonka voi eteen saada.

- Vapaapotkut.
Käsittääkseni FISTFissä ei vapareita tule kovinkaan usein, vaan yleensä ukon osuessa vastustajaan tulee vain "back" eli tilanne palautetaan entiselleen. Kurvissa olemme pelanneet "miesten peliä", jossa pikkukontakti (esim millin liikahdus) sallitaan, paitsi tiukemmissa tilanteissa rankkarialueella. Tämä tietysti vaatii tuomarilta yhtenäistä linjaa.  Mites HeSulaisilla?

Puolustavan osapuolen pelaajan osuessa vastustajaan/palloon siirretään näpäytetty nappula takaisin ja vapareita tulee ainoastaan hyökkääjän rikkoessa. Harkkapeleissä pieni klik-klak on yleensä sallittu, mutta liigan rajauksesta en ole täysin varma.

- Rankkarikisa.
FISTFissä vedot viidestä eri kohtaa laukaisualueen rajan tuntumasta (maalivahti saa tulla vastaan). Tämäkin asia kannattaa turnausten varalta päättää etukäteen.

Itsekkin olen videoklipeissä nähnyt ko. rankkarikisan, mutta omasta mielestäni rankkari pitäisi ampua pilkulta eikä vetoalueen rajalta, koska on eri asia oikeastikin ampua pallo maaliin pilkulta, kuin 20-25m päästä.

Hmm, näitä tulee varmaan mieleen kohta lisääkin, mutta aloitettakoon vaikka noilla.

Kyllähän näitä tulee ja parempi keskustella näistä mahd. pian. Muutkin voisivat kertoa näkemyksensä nykyisistä säännöistä sekä mahdollisista uudistamis ideoista.

 

[Hönkki]

no niin, tästä saattaa sitten tulla pitkä keskustelu.

Ensiksikin Suomessa (ainakin Helsingissä) on aina näpäytetty kolmea, ei neljää, pelaajaa maalipotkussa.

"vain yksi käsi kentällä" on ihan ok sääntö. Muistaakseni sääntö meni vielä
niin että kämmentä ei saa pitää kentällä, koska hikinen kämmen tekee
kentästä nihkeän ja sillä tavalla pystyisi aiheuttamaan pieniä yllätyksiä
vastustajalle. Ikävä kyllä sääntöä ei ole käytetty Suomessa.

Sitten tämä maalilaukaus. Hesu-sarjoissa ei siis ole koskaan saanut
tehdä maalia pakin kautta. Tästä huolimatta hesu-liiga ei ole koskaan
ollut vähämaalinen sarja. Syy: pikkupallo ja jatkolaukaukset. Pikkupallon
saa helpommin liikkeelle kuin keskikokoisen pallon ja siksi syötöt ovat
helpompia ja siksi jatkolaukaustilanteita tulee paljon. Jatkolaukauksessa
saa suorittaa laukauksen liikkuvaan palloon, niin että puolustaja ei saa
tehdä välissä puolustusnäpäytystä. Jos pelataan keskikokoisella eli jo suhteellisen kömpelöllä pallolla, niin on aivan selvää, että pelin rakentelu
on vaikeampaa ja maalintekopaikkoja ei synny niin paljon. Lisäksi
maalivahdin on helpompi torjua keskikokoisella pallolla tehtyjä laukauksia.
Ymmärrän siis kyllä, miksi keskikoisella pallolla pelattaessa saa laukoa
pakin kautta. Maaleja ei varmaan tulisi ollenkaan, jos ei saisi laukoa pakin
kautta, varsinkin kun nykyiset superukkelit kulkevat aloittelijankin käsissä
20 sentin matkoja helposti suoraan (ainakin astrolla). Eli puolustusnäpäytykset menevät aina eteen. Pelatkaa siis pikkupallolla ja opetelkaa jatkolaukaukset, niin maaleja tulee. Garanti.

Vielä totean 25-vuoden pelikokemuksella, että on oma taiteenlajinsa
laukoa pallo maalin puhtaasti, ilman kosketusta pakkiin, ja on pelin taidollisen osa-alueen köyhdyttämistä sallia "ei-puhtaat" laukaukset.
Viis siitä mikä olisi oikeassa pelissä realistista ja mikä ei.

Kansainväliset eli ns. nopeat säännöt ovat asia erikseen, mutta pitäisin
silti mielenkiintoisena kokeiluna pelata tätä nopeaa subua Hesu-liigan
laukaisusäännöllä. Kansainvälisissä peleissä tilanteet luodaan usein pienillä
nopeilla siirroilla laukaisualueen rajalla. Jos pakiille antaa aikaa, niin
puolustusnäpäytys on aina edessä, koska äijät kulkevat aina suoraan.
Kansainvälisissä peleissä on sallittua laittaa lattiavahaa tai silikonia
pelaajien pohjiin. Tämä mahdollistaa tilanteiden luonnin myös
käsittämättömillä taustanousuilla omasta puolustuslinjasta. Sinänsä
ihan ok taktinen lisä. Voi kyllä onnistua myös Hesu-säännöillä
eli vanhoilla vahaamattomilla äijillä, mutta vaatii pitkän oppimäärän.

Tästä pääsenkin seuraavaan kohtaan eli tulisiko sallia maalilaukaukset,
joissa pelaaja saa lähteä vaikka omalta päätylinjalta ? No joo, tulisi
siinä tietysti lisää tekopaikkoja, mutta kuten alussa totesin Hesu-liiga
ei ole koskaan ollut vähämaalinen liiga vaikka tällaisia maaleja ei ole
sallittukaan. Sitä paitsi tuntuisi vähän hölmöltä, jos maalintekijä
tulisi täysin muun tilanteen ulkopuolelta. Maalintekijähän voisi
olla vaikka omalta maalilta lähtevä irtoveskari. En täysin tyrmää,
mutta mielellään ei.

[h-kone]

Haa, voisiko tästä päätellä sen, että ainakin pari muutosta voisi hyväksyä ihan suoralta kädeltä? A) sivurajaheittäjän kentälletulon rajoittaminen olisi muutenkin turhaa tiukkailua, koska heiton pituuden voisimma edelleen rajoittaa yhden viivan ylittämiseen, ja B) irtomaalivahdin laittaminen suoraan takaisin - se oman pään nysvääminen on tosiaan jäänyt meillä kokonaan pois, ja tuskinpa kukaan moista kaipaisikaan?

Rankkarikisan vetopaikoista ei itselläni ole vakavaa mielipidettä, mutta kaipa nuo kv-säännöt ovat lähteneet siitä, että futismainen pilkkuveto olisi subussa liiankin helppoa?

Samoin maalilaukaisijan vaatiminen hyökkäyspuolelle kenttää on ihan jees, jos kukaan ei halua lähteä FISTF-linjalle...

Maalipotkuissa sijoittumisen sekavariaatiot saattaisivat tosiaan olla vähän ikävää monimutkaistamista, varsinkin jos kukaan ei oikeasti halua tähän kansainvälisiä sääntöjä. Meillä tuo neljän pelaajan näpäyttäminen tuli lähinnä siitä, että maalipotkun tulisi olla isompi operaatio kuin kulmapotkun, jossa muistelin näpäytyksiä olleen kolme (?). Mutta ehkä HeSulla oli kulmureissakin vain kaksi? Sellainen kuulostaisi ihan hyvältä.

Pienellä pallolla pelaaminen on teknisempää ja osittain hieman haastavampaa, mutta sillä on mahdollisuus myös luoda enemmän maalipaikkoja ja tältä osin myös tehdä myös maaleja.

Näin olen koettanut Kurvin alokkaillekin vihjailla. Ehkäpä pienen pallon mörkö katoaisi, jos sitä uskallettaisiin kokeilla oikeissa matseissa? Mitä sanoo Masse?

Koodi [Valitse] Laajenna

"vain yksi käsi kentällä" on ihan ok sääntö. Muistaakseni sääntö meni vielä niin että kämmentä ei saa pitää kentällä, koska hikinen kämmen tekee kentästä nihkeän ja sillä tavalla pystyisi aiheuttamaan pieniä yllätyksiä vastustajalle. Ikävä kyllä sääntöä ei ole käytetty Suomessa. Itse asiassa tässä ei ollut kämmenellä niinkään tekoa - eihän jatkolaukausta valmiina odotettaessakaan sinänsä kämmentä pidetä kentällä vaan sormia - vaan sillä että valmiina jatkolaukausta odottava käsi saattaisi haitata vastustajan nopeaa puolustusnäpäystä. Ja siitähän ei hitailla säännöillä ole muutenkaan vaaraa.

Näpäytystila sormelle:

eihän pelaajia muutenkaan saa kentällä liikutella muuten, kuin näpäyttämällä (paitsi osassa erikoistilanteita).

Totta kyllä, mutta jotenkin tuntuu että väliaikainen siirtäminen olisi kuitenkin pienempi paha kuin etenemisen estäminen takaapäin, hmm...

Puolustavan osapuolen pelaajan osuessa vastustajaan/palloon siirretään näpäytetty nappula takaisin ja vapareita tulee ainoastaan hyökkääjän rikkoessa.

Todellakinko??  Eli vaikka puolustaja rappaisi miten raa'asti hyvänsä, niin suoria vapareita tai rankkareita ei tule teillä ikinä?  Miksi ihmeessä?


Lopuksi ilmeisesti se suurin vääntö eli maalilaukaukset pakin kautta... Hmm, asiassa on kyl monen monituista puolta. Ensinnäkin en yhtään epäile, etteikö se olisi aivan oma taiteenlajinsa -- mutta ei kai vaikeusaste voi olla ratkaiseva peruste: muutenhan vaikeuteen voisi vedota esim hylkäämällä kaikki muut maalit paitsi jatkolaukaukset (tai mitä vain). Se vaatisi vielä enemmän taitoa. Molemmat olisivat vieläpä yhtä lailla outolintusääntöjä siinä suhteessa, ettei niitä harrasteta missään muualla päin maailmaa  :wink:

Lopuksi ei ehkä kannata unohtaa sitäkään puolta, että ei ole tulokkaitakaan kohtaan kovin palkitsevaa, jos maalia ei pääse yrittämään suoraan.  Siinäpä sitten veteraanit kikkailtaisiin keskenämme taidollisesti vaativampia hyökkäyksiä, jos tulokkaat tippuvat kyydistä turhauduttuaan vetopaikkojen vaikeuteen. Ja huom: siis vaatimukseen, jota ei ole missään muualla päin maailmaa.

Eli näkisin kyllä kaikkien noiden seikkojen jälkeen, että tällä tiukalla pakkisäännöllä on realistinen sijansa vain joissain oman porukan erityisolosuhteissa, ei yleishyvään tähtäävissä turnauksissa.

[Epis]

Haa, voisiko tästä päätellä sen, että ainakin pari muutosta voisi hyväksyä ihan suoralta kädeltä? A) sivurajaheittäjän kentälletulon rajoittaminen olisi muutenkin turhaa tiukkailua, koska heiton pituuden voisimma edelleen rajoittaa yhden viivan ylittämiseen, ja B) irtomaalivahdin laittaminen suoraan takaisin - se oman pään nysvääminen on tosiaan jäänyt meillä kokonaan pois, ja tuskinpa kukaan moista kaipaisikaan?

Itse olen näiden puolesta ja mielestäni kyseisiä muutoksia voisi tulevassa turnauksessa kokeilla.

Maalipotkuissa sijoittumisen sekavariaatiot saattaisivat tosiaan olla vähän ikävää monimutkaistamista, varsinkin jos kukaan ei oikeasti halua tähän kansainvälisiä sääntöjä. Meillä tuo neljän pelaajan näpäyttäminen tuli lähinnä siitä, että maalipotkun tulisi olla isompi operaatio kuin kulmapotkun, jossa muistelin näpäytyksiä olleen kolme (?). Mutta ehkä HeSulla oli kulmureissakin vain kaksi? Sellainen kuulostaisi ihan hyvältä.

Erikoistilanteidet näpäytykset/joukkue (HeSu&Hasbro):

- Heitto: 1 näpäytys
- Vapari/kulma: 2 näpäytystä
- Maalipotku: 3

Pienellä pallolla pelaaminen on teknisempää ja osittain hieman haastavampaa, mutta sillä on mahdollisuus myös luoda enemmän maalipaikkoja ja tältä osin myös tehdä myös maaleja.Näin olen koettanut Kurvin alokkaillekin vihjailla. Ehkäpä pienen pallon mörkö katoaisi, jos sitä uskallettaisiin kokeilla oikeissa matseissa? Mitä sanoo Masse?

Mikäli pienistä palloista on pulaa, niin itseltäni löytyy pari "ylimääräistä" tarpeen mukaan.

Näpäytystila sormelle:

eihän pelaajia muutenkaan saa kentällä liikutella muuten, kuin näpäyttämällä (paitsi osassa erikoistilanteita).

Totta kyllä, mutta jotenkin tuntuu että väliaikainen siirtäminen olisi kuitenkin pienempi paha kuin etenemisen estäminen takaapäin, hmm...

Oletteko KuSu:ssa jotenkin toteuttaneet näissä tilanteissa pelaajien siirtoa ja miten? Mielestäni pelaajan siirtäminen antaa ylimääräistä hyötyä siirron saajalle ja varsinkin, kun hyökkäävänosapuolen nappula on ainoa joka saa osua puolustavan pelaajan ukkeliin palloon osumisen jälkeen. Puolustajan osuessa voimalla hyökkääjään tilanteesta tuomittaisiin "rollback".

Puolustavan osapuolen pelaajan osuessa vastustajaan/palloon siirretään näpäytetty nappula takaisin ja vapareita tulee ainoastaan hyökkääjän rikkoessa.

Todellakinko??  Eli vaikka puolustaja rappaisi miten raa'asti hyvänsä, niin suoria vapareita tai rankkareita ei tule teillä ikinä?  Miksi ihmeessä?

Kaikissa säännöissä lukee, että puolustava pelaaja ei saa osua palloon ja/tai hyökkäävän pelaajan nappulaan. Mikäli näin tapahtuu niin tuloksena on rollback.

Pääosin näissä tilanteissa hyökkääjällä on jo mahdollisuus maaliin/maalipaikkaan jne. ja puolustava pelaaja yrittää näpäytyksellään estää kyseisen tilanteen. Tällöin hyökkääjällä on jo etu puolellaan roolbackin ansiosta. Tosin käytäntönä on ollut, että mikäli toisen pelaajan "ajelu" on voimakas/törkeä niin varoituksia on näissä tapauksissa jaettu. Joku voi tosin nähdä varoituksen antamisen ilman vapaapotkua/rankkaria ristiriitaisena.
Mutta jos otetaan esimerkki:

Hyökkääjä pelaa pallon rangaistusalueen sisään ja lähin "vetäjä" jää alueen ulkopuolelle. Puolustaja runnoo hyökkääjää. Mikäli tilanteesta tuomitaan;

a) rollback - hyökkääjälle jää avoin vetopaikka ja puolustaja näpäyttämä nappula palaa siihen mistä se lähti liikkeelle
b) vapari - tuomitaan vapari, jota ei voi antaa nopeana vaan puolustaja saa tehdä 4-5 pelaajan muurin ja hyökkääjä 2 näpäytystä. Pallo luonnollisesti siirretään kohtaan, jossa virhe tapahtui.

Tästä hyötyy puolustaja huomattavasti enemmän ja mitä jos puolustaja "ajelee" nappulaa, joka on jossain muualla pelikentällä? Tuomitaanko silloin vapari esim. keskialueelta vaikka rollbackissä oltaisiin päädytty aivan toisenlaiseen tilanteeseen.
Yleensä puolustava pelaaja pyrkii estämään hyökkääjän rakentamat tilanteet eikä tietoisesti ajamaan nappuloiden päälle.

Lopuksi ilmeisesti se suurin vääntö eli maalilaukaukset pakin kautta... Hmm, asiassa on kyl monen monituista puolta. Ensinnäkin en yhtään epäile, etteikö se olisi aivan oma taiteenlajinsa -- mutta ei kai vaikeusaste voi olla ratkaiseva peruste: muutenhan vaikeuteen voisi vedota esim hylkäämällä kaikki muut maalit paitsi jatkolaukaukset (tai mitä vain). Se vaatisi vielä enemmän taitoa. Molemmat olisivat vieläpä yhtä lailla outolintusääntöjä siinä suhteessa, ettei niitä harrasteta missään muualla päin maailmaa  :wink:

Kyllä maalipaikkoja ja maaleja pikkupallolla syntyy, believe me. Peli on muutenkin 60/40 hyökkäjää suosivaa, joten miksi muuttaa ainoaa puolustusta hyödyntävää ominaisuutta?  : operaatiolta. Mutta kyllä se huippujenkin puolustus joskus avautuu, mutta työtä&aikaa se useissa tapauksissa vaatii.

Mahdollisuus tehdä pakin kautta maali antaa hyökkääjälle aina Win/Win tilanteen, kun pallo ylittää viivan sillä tulee pakki oikein eteen tai ei niin hyökkääjä todennäköisesti saa joko maalin, kulman tai heiton.

Eli näkisin kyllä kaikkien noiden seikkojen jälkeen, että tällä tiukalla pakkisäännöllä on realistinen sijansa vain joissain oman porukan erityisolosuhteissa, ei yleishyvään tähtäävissä turnauksissa.

Mielestäni olisi hyvä saada säädetyä toimiva ja yhtenäinen linjaus lajiin liittyvien sääntöjen suhteen ja varsinkin ajatellen uusia ja mahdollisesti myös tulevia lajin harrastajia.
Niin kuin aiemmin mainitsin säännöillä vedetään rajaus ja tehdään perusta lajille/pelille, mutta täytyy myös huomioida pelattavuus ja käytännöllisyys sekä osapuolten välinen tasapaino.

[Hysteerinen rage quittaaja]

Asiallista kommentointia. Yhdyn Hönäykseen noissa sääntöasioissa. 25 vuoden subukokemus, joka kyllä nykyisen pelituntuman nähtyään vaikuttaa lähinnä 25 päivältä, kertoo että pikkupallo tekee pelistä huomattavasti nopeampi tempoisemman ja vaatii näin ollen enemmän teknistä osaamista. Stringerin Namut ja Kiipijäpallot takaisin!!

[Rossonero]

Kommentoidaan nyt paria kohtaa, kun en jaksanut kaikkeen perehtyä kerralla.

Ensinnäkin tuon esille oman asenteeni, joka on se, että subua ei pelata liian tiukalla pinnalla. Tämä on myös ollut nykyisen HeSu-toiminnan linja. Itseäni ei kiinnosta viralliset sääntökirjat, jos peli toimii, on kivaa, ja jonkinlainen realismikin (esim. vaihdot sisään näpäyttämällä keskiviivalta) siihen saadaan. Se mitä muualla maailmassa subussa tehdään ei liikuta itseäni.

Haa, voisiko tästä päätellä sen, että ainakin pari muutosta voisi hyväksyä ihan suoralta kädeltä? A) sivurajaheittäjän kentälletulon rajoittaminen olisi muutenkin turhaa tiukkailua, koska heiton pituuden voisimma edelleen rajoittaa yhden viivan ylittämiseen, ja B) irtomaalivahdin laittaminen suoraan takaisin - se oman pään nysvääminen on tosiaan jäänyt meillä kokonaan pois, ja tuskinpa kukaan moista kaipaisikaan?

Minä kaipaan molempia sääntöjä, koska silloin irtovahdilla ei tulla tuosta vain turhaan sohimaan kentälle. Mitään nyherrystä en ole havainnut. Heittämisessä pieni realismi (viittaus emolajiin) on mielestäni paikallaan - muutenkin olen siis realismin kannattaja, poikkeuksena puolustajan kautta tehdyt maalit. Vaikeuttaa juuri sopivasti heittoa, jos pelaaja saa tulla vain sen perinteisen muutaman sentin kentälle, ja siirretään toki heti takaisin viivalle. Muutenhan heitoista tulee käytännössä kulmapotkuja tai vapareita.

Rankkarikisan vetopaikoista ei itselläni ole vakavaa mielipidettä, mutta kaipa nuo kv-säännöt ovat lähteneet siitä, että futismainen pilkkuveto olisi subussa liiankin helppoa?

Kyllä ne skabat yleensä ratkeavat viidellä vetäjällä pilkultakin. Tai ainakin virheitä on tullut.

Ehkäpä pienen pallon mörkö katoaisi, jos sitä uskallettaisiin kokeilla oikeissa matseissa? Mitä sanoo Masse?

Jos kesällä pelataan, niin voidaan pelata kompromissipallolla. Eli pienempi koko, mutta painoa lähes sama kuin isommalla. Omasta puolestani voidaan eka turnaus pelata vaikka isolla. Ainoa oikea pelipallo on kuitenkin mielestäni pieni.

Näpäytystila sormelle:

eihän pelaajia muutenkaan saa kentällä liikutella muuten, kuin näpäyttämällä (paitsi osassa erikoistilanteita).

Totta kyllä, mutta jotenkin tuntuu että väliaikainen siirtäminen olisi kuitenkin pienempi paha kuin etenemisen estäminen takaapäin, hmm...

Ei mitään siirtelyä, vaan tilan loppuessa voi pitää vastustajan pelaajaa paikallaan. Jos ollaan aloittelutasolla, niin hieman voi toki antaa myöden yksittäisissä peleissä, koska silloin homma on mielekästä. Sama muuten pätee tuohon puolustajan kautta tehtäviin maaleihin.

Puolustavan osapuolen pelaajan osuessa vastustajaan/palloon siirretään näpäytetty nappula takaisin ja vapareita tulee ainoastaan hyökkääjän rikkoessa.

Todellakinko??  Eli vaikka puolustaja rappaisi miten raa'asti hyvänsä, niin suoria vapareita tai rankkareita ei tule teillä ikinä?  Miksi ihmeessä?

Kaikissa säännöissä lukee, että puolustava pelaaja ei saa osua palloon ja/tai hyökkäävän pelaajan nappulaan. Mikäli näin tapahtuu niin tuloksena on rollback.

Tämä on yksi tilanteista, jossa itse viittaisin kintaalla virallisille säännöille. Enkä pidä ns. HeSu-säännöistä. Itse pelaan mieluiten subua seurassa, jossa pelataan reilusti. Jos sitten joku haluaa rapata maalipaikassa, on seurauksena ulosajo. Tätä ei kuitenkaan ole tapahtunut, koska pelaajat kunnioittavat toisiaan, eikä tälle tielle haluta kai enää ikämiehinä lähteä. Rollback on mielestäni typerä sääntö, jos pelataan oikealla asenteella. Mutta ehkä sitä jossain tilanteissa tarvitaan. Itse en niitä pelejä kaipaa.

Tahaton rike, joka sattuu yritettäessä esim. väliin rangaistaan toki varoituksella tai jopa punaisella tilanteesta ja linjasta riippuen. Tämä siis on tulkinta, jota olemme käyttäneet hieman koko HeSu-porukkaa pienemmällä porukalla. Ja hyvin on toiminut.

Lopuksi ilmeisesti se suurin vääntö eli maalilaukaukset pakin kautta...

Lopuksi ei ehkä kannata unohtaa sitäkään puolta, että ei ole tulokkaitakaan kohtaan kovin palkitsevaa, jos maalia ei pääse yrittämään suoraan.

Kuten totesin, alussa voi tuon jopa sallia, vaikkapa sitten vain aloittelijoille ns. tasoituksena. Mutta pitemmän päälle kannatan ehdottomasti sitä, että maalin pitää olla "puhdas". Yleisturnauksissakin, tulokkaidenkin kehittyessä, peli on mielekkäämpää, kun noita ei sallita. Roiskinta jää siis pois. Tuo tekisi sitäpaitsi maalinteon pienistä kulmista mm. kulmapotkusta helpommaksi, koska vastustajan puolustajaakin voisi käyttää surutta kimmokkeena.

[h-kone]

Oletteko KuSu:ssa jotenkin toteuttaneet näissä tilanteissa pelaajien siirtoa ja miten? Mielestäni pelaajan siirtäminen antaa ylimääräistä hyötyä siirron saajalle

Eikös raa'an loogisesti ajateltuna ylimääräinen hyöty olisi juuri puolustajalla, jos se pystyisi estämään vastustajan etenemisen pelkästään "pitämällä kiinni" takaapäin?
Tätä sääntöä olemma toteuttaneet samalviisii kuin 70-luvun virallisissa säännöissä kerrottiin: jos puolustava ukko estää sormen mahtumisen näpäytettävän ukon taakse, puolustajaa voi siirtää sentin verran taaksepäin, vain näpäytyksen ajaksi. Tämä käytäntö oli myös FISTF:n edeltäjän eli FISA:n MM-kisasäännöissä.

Kaikissa säännöissä lukee, että puolustava pelaaja ei saa osua palloon ja/tai hyökkäävän pelaajan nappulaan. Mikäli näin tapahtuu niin tuloksena on rollback.

Noh, "kaikissa säännöissä" taitaa olla vähän suhteellinen asia.. :?
Mahdollisuus tehdä pakin kautta maali antaa hyökkääjälle aina Win/Win tilanteen, kun pallo ylittää viivan sillä tulee pakki oikein eteen tai ei niin hyökkääjä todennäköisesti saa joko maalin, kulman tai heiton.[/quote]Ensinnäkin, muuttamista olisi juuri epäsuorien maalien estäminen eikä niiden salliminen  8)

Mielestäni olisi hyvä saada säädetyä toimiva ja yhtenäinen linjaus lajiin liittyvien sääntöjen suhteen ja varsinkin ajatellen uusia ja mahdollisesti myös tulevia lajin harrastajia.
täytyy myös huomioida pelattavuus ja käytännöllisyys sekä osapuolten välinen tasapaino.

Totta joka sana -- ja tältäkin pohjalta siis epäsuorien maalien salliminen olisi järkevää.

[h-kone]

Ensinnäkin tuon esille oman asenteeni, joka on se, että subua ei pelata liian tiukalla pinnalla. Tämä on myös ollut nykyisen HeSu-toiminnan linja.

No, näinhän ajattelevat varmasti kaikki, ja omassa porukassa kotikentällä se on paljon helpompaa toteuttaakin. Mutta heti kun kohdataan toisenlaisiin ei-tiukkapinnakäytäntöihin tottuneita kavereita, on tietysti parempi sopia yhteiset säännöt etukäteen.

Minä kaipaan molempia sääntöjä, koska silloin irtovahdilla ei tulla tuosta vain turhaan sohimaan kentälle. Mitään nyherrystä en ole havainnut.

Kurvissa olemma käytännössä huomanneet, että ei se irtovahdilla pelaaminen ole mitään ylimääräistä sohimista. Sen suoraviivaistavan vaikutuksen voisi jopa katsoa vastaavan oikean futiksen syöttöä taakse molarille, joka potkaisee pallon heti takaisin peliin. Subussahan tällainen olisi suhteessa paljon vaikeampaa hallita.

Vaikeuttaa juuri sopivasti heittoa, jos pelaaja saa tulla vain sen perinteisen muutaman sentin kentälle, ja siirretään toki heti takaisin viivalle. Muutenhan heitoista tulee käytännössä kulmapotkuja tai vapareita.

Ei kai nyt sentään? Se sopiva vaikeutus tulisi juuri siitä heiton pituuden rajoittamisesta vapareihin verrattuna.
Toisaalta meillä vanhana rajoituksena ei ollut muutama sentti vaan ukon pohjan mitta...

Näpäytystila sormelle:
Ei mitään siirtelyä, vaan tilan loppuessa voi pitää vastustajan pelaajaa paikallaan.

Hmm, mutta mihin kantasi perustuu? Noihin vastaperusteluihin verrattuna?

Mutta pitemmän päälle kannatan ehdottomasti sitä, että maalin pitää olla "puhdas". Yleisturnauksissakin, tulokkaidenkin kehittyessä, peli on mielekkäämpää, kun noita ei sallita. Roiskinta jää siis pois.

Niin no, mielekkyyskin taitaa sit olla tulkinta- ja mielipidekysymys. Minusta mielekkäämpää on, ettei puolustaja voi sataprosenttisesti estää maalia vain tulemalla pikkuisen eteen.

Toisaalta tuosta tulikin mieleen: mites HeSussa on kulmureiden tulemisen laita? Jos puolustaja on maalitilanteessa hivenen edessä, mutta pallo meneekin päätyrajasta yli? Hyväksytäänkö "roiskinta" kulmapotkujen saamiseksi?

[Hönkki]

Väittäisin jälleen 25-vuoden pelikokemuksella, että paras hetki maalintekopaikan luomiseen on heti pallonriiston jälkeen ennen kuin
puolustus on ehtinyt ryhmittyä ja ottaa kaikki hyökkääjät kiinni. Kun pallo on otettu vastustajalta pois, pyritään heti jatkolaukaukseen. Näin tuhritaan ehkä jonkun verran hyviä pelinrakennustilanteita, mutta saadaan paljon laukaisutilanteita, joista tehdään maaleja jollakin prosentilla. Jos lähdetään
hitaalle pelinrakennuslinjalle, niin hyökkäys tukehtuu ja varmasti ajaudutaankin siihen tilanteeseen, että maalin tekemiseksi pitäisi laukoa pakin kautta. Kun puolustaja tulee vetopaikassa pallon eteen, niin hyvä pelaaja syöttää pallon pakin ohi ja tekee jatkolaukauksen. Aloittelijakin pystyy runnomaan pallon pakin läpi maaliin. Aloittelijat voivat toki pelata keskenään niin, että "epäpuhtaat" maalit hyväksytään, mutta he oppivat nopeammin paremmiksi pelaajiksi, jos edes yrittävät sitä vaikeampaa ratkaisua eli syöttöä pakin ohi ja jatkolaukausta. Tämä ei ole helppo laji.
Jos toinen on pelannut vuosikymmeniä ja toinen muutaman kuukauden, niin sen on näyttävä jossain. Epäpuhtaiden maalien salliminen antaa huonommalle pelaajalle suhteettoman tasoituksen.

Runsaasti jatkolaukauksia viljelevä pelityyli on tehokkain, mutta arvostan kyllä niitäkin, jotka pyrkivät rakentamaan peliään hitaammin, kierteitä hyväksikäyttäen. Jatkolaukaus, johon annetaan syöttö kierrenäpyllä, on subua parhaimmillaan.


Sivurajaheitoista: ajatellaan tilannetta jossa heitto annetaan melkein kulmalipulta. Heitto on nyt syötön pituuden suhteen täysin samanveroinen kulmurin kanssa, jos pelaaja saa tulla kentälle kuinka paljon tahansa. Näinhän ei tulisi olla, koska kulman pitäisi olla vaarallisempi tilanne kuin sivurajan.

Maalivahdeista: voisin suostua irtoveskareiden suhteen kumpaan sääntöön vaan eli uloslähtenyt häkkäri pitää näpäyttää takaisin tai sitten ei. KuSu:n miehille suosittelen kuitenkin keppiveskarin tökkäyksen opettelemista. Eli syötetään pallo pakilla alaspäin keppiveskarille, joka tökkää poikittain vielä liikkuvan pallon ylöspäin. Jos tämä tökkäys vie pallon aina vastustajan päätyyn ja saatte siihen jatkolaukauksen, niin olette oikealla tiellä.

[Hysteerinen rage quittaaja]

Oma pelityylini 1-0-9 suosii hyökkäävää pelityyliä, jossa maalipaikat rakennetaan lähes aina nopeilla pallon riistoilla,pitkällä pystysyötöllä,vastahyökkäyksellä ja lähes poikkeuksetta jatkolaukauksella tai ainakin sen yrityksellä. Yhdyn Hönäkkälän mielipiteeseen siitä, että mitä enemmän maalipaikkoja/laukauksia saadaan aikaan,sen paremmat mahdollisuudeet on maalin tekemiseen. Mikäli pelistä tehdään liian puolustusvoittoinen sääntömuutoksilla, ja enemmän puolusta suosivaa, menee pelit 0-0aan lähes väistämättä, kun maalitilanteita ei juuri pääse syntymään. Ottaen huomioon nykypelaajien suht korkean iän, ja sen mukanaan tuoman sormien jähmeyden verrattuna kultaiseen 90-lukuun, jolloin suuri osa nykypelaajista oli vetreitä, ja jopa sormien lämmittely ennen pelin alkua kuului yleisesti pelin luonteeseen, olisi toivottavaa, ettei peli menisi ihan shakiksi.

[Epis]

Tuntuu hieman hassulta nähdä joidenkin harrastaneen lajia 25-vuotta, vaikkei itse ole edes elänyt niin kauan :wink:

Eikös raa'an loogisesti ajateltuna ylimääräinen hyöty olisi juuri puolustajalla, jos se pystyisi estämään vastustajan etenemisen pelkästään "pitämällä kiinni" takaapäin?

Riippuen hieman onko puolustaja näpäyttänyt oman pelaajansa hyökkääjän taakse kiinni vai ajautuuko hyökkääjän nappula näpäytyksen jälkeen kiinni vastapuolen nappulaan.

Tätä sääntöä olemma toteuttaneet samalviisii kuin 70-luvun virallisissa säännöissä kerrottiin: jos puolustava ukko estää sormen mahtumisen näpäytettävän ukon taakse, puolustajaa voi siirtää sentin verran taaksepäin, vain näpäytyksen ajaksi. Tämä käytäntö oli myös FISTF:n edeltäjän eli FISA:n MM-kisasäännöissä.

Tuo siirtäminen kyllä mahdollistaisi helpomman näpäytyksen kiinni ajautuneella nappulalla ja näin ollen ehkä osaltaan saattaisi hieman jouduttaa peliä.
En tiedä onko sääntökirjassa mitään mainintaa siitä, koskeeko mahdollisuus liikutteluun molempia osapuolia vai ainoastaan toista? Jälkimmäinen vaihtoehto tuntuisi hieman oudolto.

Noh, "kaikissa säännöissä" taitaa olla vähän suhteellinen asia.. :wink: , ja toisekseen, hyökkäjää on ihan hyvä palkitakin win/win-tilanteella, kun maalipaikkaan asti on päästy. Yli 99% universumin historian subunpelaajista suosittelee sitä

Aloittelijat voivat toki pelata keskenään niin, että "epäpuhtaat" maalit hyväksytään, mutta he oppivat nopeammin paremmiksi pelaajiksi, jos edes yrittävät sitä vaikeampaa ratkaisua eli syöttöä pakin ohi ja jatkolaukausta. Tämä ei ole helppo laji.

Ymmärrän täysin, että maalipaikan hakeminen ja maalin tekeminen ilman kosketusta puolustajaan on hankalaa ja välillä jopa liian turhauttavaa. Mutta kyllä ne taidot siitä karttuvat ja aiemmin mainittu pallokin vaikuttaa osaltaan peliin.

[Hysteerinen rage quittaaja]

Poikkeuksena Pikkiksen Crystal Palacen taktiikka, jossa vastustajan puolustaja onnistuttiin epäonnistuneen jatkolaukauksen seurauksena jyräämään ulos kentältä siten,että vastustajan nappula putosi lattialle ja meni poikki. Allekirjoittaneen Michael Bridges, Leeds Unitedin hyökkääjä,ei koskaan toipunut kyseisestä pudotuksesta. Kumma kyllä oikeassa elämässä samainen pelaaja teloi polvensa pahoin, ja oli sivussa liigakentiltä yli vuoden. Subu-kirous iski jälleen.

[Hysteerinen rage quittaaja]

Paakkisen järjestämiä SM-turnauksia löytyi vuoden aikana jopa 4 erilaista,jotka Paakkinen oli yllättäen voittanut. 2 näistä oli pelattu joukkueilla Ipswich,Telford,Doncaster,Libyan maajoukkue,Southend ja Huddersfield. Kaikki Sepon joukkueita. Pelaajina Seppo itse ja hänen naisystävänsä. Paakkinen mainosti Subbuteo-lehdessä voittaneensa Subun SM-kultaa 7 kertaa peräkkäin. Uskoo ken haluaa.

Kahdessa muussa Sepon luona järjestetyissä, Kinky Clubin sponsoroimissa S&M-kisoissa osallistujen keski-ikä ilman Seppoa oli n. 12v. Kisat oli järjestetty Anjalankosken nuorisotalolla, ja kisoihin oli vapaa pääsy. Joukkeet toimitti Seppo, ja Doncasterin peräsimessä toimi 8 vuotias Juuso.

[h-kone]

Aloittelijakin pystyy runnomaan pallon pakin läpi maaliin. Aloittelijat voivat toki pelata keskenään niin, että "epäpuhtaat" maalit hyväksytään, mutta he oppivat nopeammin paremmiksi pelaajiksi, jos edes yrittävät sitä vaikeampaa ratkaisua eli syöttöä pakin ohi ja jatkolaukausta. Tämä ei ole helppo laji,

Niinpä, ei ole helppo laji ei -- ja siksi tuntuisikin turhalta vaikeuttaa sitä entisestään käyttämällä jotain täysin ylimääräistä taiteilusääntöä, jota ei ole koskaan käytetty missään muualla maailmassa.

Jos toinen on pelannut vuosikymmeniä ja toinen muutaman kuukauden, niin sen on näyttävä jossain. Epäpuhtaiden maalien salliminen antaa huonommalle pelaajalle suhteettoman tasoituksen.

Tiedät kyllä itsekin, että tottakai se vuosikymmenien kokemusero tulee ilmi jo ihan kaikilla muillakin pelin osa-alueilla. Ei kai siinä nyt tarvita vielä jotain keinotekoista puolustajankiertopakkoakin?  Vai pelkäättekö, että ilman sitä häviäisitte aloittelijoille?  :wink:  Enkä pidä itseäni tyystin taidottomana edes jatkolaukauksissa, joita tulee kyllä harrastettua vähän väliä joka matsissa muutenkin. Ajattelen vain isompaa kuvaa ja yhteishyvää.

Arvaan toki, että perustavanlaatuisen käytännön vaihtaminen kaikkien näiden vuosien jälkeen tuntuisi aluksi turhauttavalta -- vaan kun se on jo alunperinkin ollut "vain" oma ylimääräinen friikkisääntö suljetussa yhteisössä, niin ehkä ei olisi reilua pakottaa kaikkia uusia ulkopuolisia siihen mukaan?

Antakaa glasnostin tuulten puhaltaa