Viikon kysymys

[Rossonero]

DDR tietysti.

DDR oikein, mutta maita onkin näköjään viisi    Yksi vielä.

Olisiko niitä kuitenkin vielä kaksi...

[Hönkki]

Puuttuva maa on Ghana.

Ruotsi, Jugoslavia ja N-liitto olivat lähellä.

[Porvoon turkkilainen]

Irlantikin taitaa olla puuttuva maa, jos en ihan väärässä ole...

[Hönkki]

Englannin liigassa alkoi saada 3 pinnaa voitosta joskus 80-luvun alkupuolella. Tällä muutoksella haluttiin lisätä maalien määrää. Maalien määrä ei kuitenkaan kohonnut. Jokin tilastollisesti havaittava peliin liittyvä selkeä muutos kuitenkin tapahtui. Mikä ?

[Rossonero]

Englannin liigassa alkoi saada 3 pinnaa voitosta joskus 80-luvun alkupuolella. Tällä muutoksella haluttiin lisätä maalien määrää. Maalien määrä ei kuitenkaan kohonnut. Jokin tilastollisesti havaittava peliin liittyvä selkeä muutos kuitenkin tapahtui. Mikä ?

Tasurit lisääntyivät? Selityksenä olisi se, että entiset neljän pisteen pelit olivat kuuden pisteen pelejä, eli tappio samassa kastissa olevalle tarkoitti paljon pahempaa kuin aiemmin. Ihmiselle useimmiten riittää pienempikin hyöty, jos ison hyödyn riskinä on iso haitta. Siksi kai lajina selvisimme kivikaudestakin hengissä.

[Puppe]

Englannin liigassa alkoi saada 3 pinnaa voitosta joskus 80-luvun alkupuolella. Tällä muutoksella haluttiin lisätä maalien määrää. Maalien määrä ei kuitenkaan kohonnut. Jokin tilastollisesti havaittava peliin liittyvä selkeä muutos kuitenkin tapahtui. Mikä ?

Tasurit lisääntyivät? Selityksenä olisi se, että entiset neljän pisteen pelit olivat kuuden pisteen pelejä, eli tappio samassa kastissa olevalle tarkoitti paljon pahempaa kuin aiemmin. Ihmiselle useimmiten riittää pienempikin hyöty, jos ison hyödyn riskinä on iso haitta. Siksi kai lajina selvisimme kivikaudestakin hengissä.

Sama vika on välillä omissa peleissä pöydällä 

[Hönkki]

Englannin liigassa alkoi saada 3 pinnaa voitosta joskus 80-luvun alkupuolella. Tällä muutoksella haluttiin lisätä maalien määrää. Maalien määrä ei kuitenkaan kohonnut. Jokin tilastollisesti havaittava peliin liittyvä selkeä muutos kuitenkin tapahtui. Mikä ?

Vastaus: keltaiset kortit lisääntyivät, koska 1-0 johtoa puolustettiin entistä tiukemmin.

[Rossonero]

Englannin liigassa alkoi saada 3 pinnaa voitosta joskus 80-luvun alkupuolella. Tällä muutoksella haluttiin lisätä maalien määrää. Maalien määrä ei kuitenkaan kohonnut. Jokin tilastollisesti havaittava peliin liittyvä selkeä muutos kuitenkin tapahtui. Mikä ?

Vastaus: keltaiset kortit lisääntyivät, koska 1-0 johtoa puolustettiin entistä tiukemmin.

Oliko tämä syynä, vai muutettiinko varoituslinjaa? Varoitusten määräthän vaihtelevat eri liigoissa ja eri kausina riippuen painotuksista ja ohjeistuksista. Tuohon aikaan varoitukset olivat vielä suhteellisen uusi juttu yleensäkin jalkapallossa. Eli voiko olla kyse siitä, että samalla muutettiin muutakin ja tuo vain näyttää osuvan yhteen. Tuohan vastaus tarkoittaisi sitä, että 1-0 -tulosten ja tiukkojen pelien kohdalla korttimäärän pitäisi olla suurempi kuin selvissä peleissä.

En tarkoita, että tuo kertomasi ei olisi oikea syy. Lähinnä kiinnostaa, onko tämä tieto jostakin tutkimuksesta tai artikkelista?

[Hönkki]

Oliko tämä syynä, vai muutettiinko varoituslinjaa? Varoitusten määräthän vaihtelevat eri liigoissa ja eri kausina riippuen painotuksista ja ohjeistuksista. Tuohon aikaan varoitukset olivat vielä suhteellisen uusi juttu yleensäkin jalkapallossa. Eli voiko olla kyse siitä, että samalla muutettiin muutakin ja tuo vain näyttää osuvan yhteen. Tuohan vastaus tarkoittaisi sitä, että 1-0 -tulosten ja tiukkojen pelien kohdalla korttimäärän pitäisi olla suurempi kuin selvissä peleissä.

En tarkoita, että tuo kertomasi ei olisi oikea syy. Lähinnä kiinnostaa, onko tämä tieto jostakin tutkimuksesta tai artikkelista?

Luin kirjasta nimeltä "Numeropeli", jossa on enemmän tai vähemmän tieteellisesti tutkittu fudistilastoja. Annan kirjalle arvosanaksi vain 7.5 koska kaikkia käsitteitä ei mielestäni ole selitetty täysin aukottomasti. Asia, joka pitäisi olla kunnossa, jos tehdään ns. tieteellistä tutkimusta.

Kirjassa on mainittu myös tuo, että eri liigoissa annetaan keltaisia eri määriä. Keltaisten määrä lähti nousuun joka liigassa sen jälkeen kun kyseisissä liigoissa mentiin kolmen pisteen sääntöön.

Se on kyllä totta, että jossain vaiheessa erityisesti päätettiin antaa herkemmin keltaisia. Siitä kirja ei mainitse mitään. Kirjoittajat vaikuttavat enemmän tilastoihmisiltä kuin jalkapalloihmisiltä, enkä ole ihan varma onko suomentajakaan ollut täysin kartalla. Kirjassa on kyllä ihan hyviäkin kohtia ja on aika kunnianhimoisesti yritetty selvittää joukkueiden menestyksen riippuvuutta syöttöketjujen pituuksista, pallonhallintaprosenteista, pelaajavaihtojen ajankohdista ja joukkueiden heikoimmista linkeistä. Jotenkin vaan jonkinlainen epämääräisyys pistää silmään. Ei kelpaisi yliopiston tilastotieteen opintoihin.

[Rossonero]

Oliko tämä syynä, vai muutettiinko varoituslinjaa? Varoitusten määräthän vaihtelevat eri liigoissa ja eri kausina riippuen painotuksista ja ohjeistuksista. Tuohon aikaan varoitukset olivat vielä suhteellisen uusi juttu yleensäkin jalkapallossa. Eli voiko olla kyse siitä, että samalla muutettiin muutakin ja tuo vain näyttää osuvan yhteen. Tuohan vastaus tarkoittaisi sitä, että 1-0 -tulosten ja tiukkojen pelien kohdalla korttimäärän pitäisi olla suurempi kuin selvissä peleissä.

En tarkoita, että tuo kertomasi ei olisi oikea syy. Lähinnä kiinnostaa, onko tämä tieto jostakin tutkimuksesta tai artikkelista?

Luin kirjasta nimeltä "Numeropeli", jossa on enemmän tai vähemmän tieteellisesti tutkittu fudistilastoja. Annan kirjalle arvosanaksi vain 7.5 koska kaikkia käsitteitä ei mielestäni ole selitetty täysin aukottomasti. Asia, joka pitäisi olla kunnossa, jos tehdään ns. tieteellistä tutkimusta.

Kirjassa on mainittu myös tuo, että eri liigoissa annetaan keltaisia eri määriä. Keltaisten määrä lähti nousuun joka liigassa sen jälkeen kun kyseisissä liigoissa mentiin kolmen pisteen sääntöön.

Se on kyllä totta, että jossain vaiheessa erityisesti päätettiin antaa herkemmin keltaisia. Siitä kirja ei mainitse mitään. Kirjoittajat vaikuttavat enemmän tilastoihmisiltä kuin jalkapalloihmisiltä, enkä ole ihan varma onko suomentajakaan ollut täysin kartalla. Kirjassa on kyllä ihan hyviäkin kohtia ja on aika kunnianhimoisesti yritetty selvittää joukkueiden menestyksen riippuvuutta syöttöketjujen pituuksista, pallonhallintaprosenteista, pelaajavaihtojen ajankohdista ja joukkueiden heikoimmista linkeistä. Jotenkin vaan jonkinlainen epämääräisyys pistää silmään. Ei kelpaisi yliopiston tilastotieteen opintoihin.

Luin tuosta heti hieman, ja paljon mielenkiintoisia asioita löytyy varmasti. Etenkin ajatuksia herättäviä, vaikkei ehkä aukottomia totuuksia. Ja etenkin niille, jotka eivät katso peliä koskaan analyyttisesti ilman ennakkouskomuksia. Tähän joukkoon kuuluu mm. suurin osa brittitoimittajista ja erittäin iso osa lajin parissa puuhaavista ihmisistä.

On kuitenkin todettava, että valtaosa etenkin jossakin normaalissa mediassa julkaistavasta tieteellisestä tutkimuksesta on jättänyt olennaisia - ei kuitenkaan itsestäänselviä - muuttujia ja vaikuttimia huomioimatta. Hieman enemmän asioita miettivä maallikkokin huomaa tällaista hieman turhan usein. Aukottoman perustelun tekeminen tilaston avulla asiasta, joka ei ole yksiselitteisesti mitattavissa, on toki lähes mahdotonta.

Esimerkiksi tässä korttiasiassa aukoton mitattavissa oleva tilasto on, että kortteja tuli enemmän. Kuitenkin pitäisi samalla tarkastella sitä, mitä tuomaroinnissa on muuten tapahtunut noina aikoina, ja vielä oleellisempaa olisi tarkastella sitä, millaisissa tilanteissa kortteja tuli. Kertoivatko tilanteet kovemmista otteista puolustuspäässä juuri johdon puolustamisessa, vai kenties pelin muuttumisesta hyökkäävämmäksi kaikin tavoin, jolloin vauhti tekisi tilanteista herkemmin kortin arvoisia, tai oliko kenties kyse juuri tappiolla olevan joukkueen kovemmasta hyökkäyksestä kuin puolustavan joukkueen suuremmasta kovuudesta puolustaessa johtoa. Nämä vain nopeina esimerkkeinä siitä, miltä eri kanteilta tällaista asiaa voi tarkastella. Lisää mahdollisia tilastoa selittäviä muuttujia löytyy vaikka kuinka paljon. Selitys voi olla oikea, mutta suhtaudun tilastoihin perustuviin selityksiin lähtökohtaisesti cum grano salis. (Siis varauksella, mutta kun suomesta ei löydy osuvampaa suomennosta, on käytettävä alkuperäistä. Ruotsiksihan tuo on med nypa salt, eli jotakuinkin "suolahyppysellisen kera".)

[Hönkki]

Esimerkiksi tässä korttiasiassa aukoton mitattavissa oleva tilasto on, että kortteja tuli enemmän. Kuitenkin pitäisi samalla tarkastella sitä, mitä tuomaroinnissa on muuten tapahtunut noina aikoina, ja vielä oleellisempaa olisi tarkastella sitä, millaisissa tilanteissa kortteja tuli. Kertoivatko tilanteet kovemmista otteista puolustuspäässä juuri johdon puolustamisessa, vai kenties pelin muuttumisesta hyökkäävämmäksi kaikin tavoin, jolloin vauhti tekisi tilanteista herkemmin kortin arvoisia, tai oliko kenties kyse juuri tappiolla olevan joukkueen kovemmasta hyökkäyksestä kuin puolustavan joukkueen suuremmasta kovuudesta puolustaessa johtoa.

Maalimäärät eivät kasvaneet, joten peli ei muuttunut hyökkäävämmäksi. Kolmen pisteen sääntö ei saanut joukkueita hyökkäämään enemmän, vaan puolustamaan saamaansa johtoa aikaisempaa tiiviimmin. (Saman muuten pystyi huomaamaan Hesussa. Maalimäärät eivät kasvaneet Hesussa kolmen pisteen säännön myötä.) Se, miksi keltaisten korttien määrä todellisudessa kasvoi, jää vähän auki, vaikka ajankohta sopi täysin kolmen pisteen säännön käyttöönottoon. Siinä on riippuvuussuhde, mutta ei tiedä selittääkö se kaiken.

Yleisesti kun selvitellään asioiden syy ja seuraus -suhteita, niin selittäviä tekijöitä (syitä) voi olla ääretön määrä. Kuitenkin jotkut selittävät tekijät voivat olla paljon tärkeämpiä kuin jotkut toiset. Pitää vain löytää ne kaikista tärkeimmät tekijät ja osata määritellä ne oikein, jotta varmasti tiedetään mitä ollaan laskemassa. Tilastoillahan pystyy valehtelemaan, jos ei tiedä mitä on tekemässä.

Kirjassa on kyllä ihan mielenkiintoisia väittämiä. Esim. sellainen, että joukkue saavuttaa keskinmäärin parhaan tuloksen, jos 1. vaihto tehdään viimeistään 58. minuutilla, 2. vaihto 73 minuutilla ja 3. vaihto 79. minuutilla. Joukkueet, jotka poikkesivat tästä säännöstä, pärjäsivät huonommin kuin ne joukkueet, jotka noudattivat tätä sääntöä. Tämä korostui etenkin tappiotilanteesta noustaessa.

Ylläoleva vaihtosääntö on kirjan mukaan tilastoin todistettu. En kyllä tiedä miten ne tilanteet oli laskettu mukaan, jolloin on tehty vain 1 tai 2 vaihtoa ? Onko 3 vaihtoa aina parempi kuin 1 tai 2 vaihtoa ? Vaihtosääntö liittyy siihen miten joukkueet pystyvät peittämään heikoimman pelaajansa yhteistä suoritusta heikentävän vaikutuksen. Kirjan mukaan sillä on suurempi vaikutus joukkueen suoritukseen, kuinka huono on heikoin lenkki, kuin sillä kuinka hyvä on vahvin lenkki. Esim. sellainen joukkue, jossa on kentällä 9 huippupelaajaa, mutta yksi keskinkertainen ja yksi täysi katastrofi, ei ole kovinkaan hyvä joukkue. Näin siis kun puhutaan huipputasosta, aivan aladivareissa tilanne on toinen. Siksi huippujoukkueiden tulisi panostaa enemmänkin siihen, että kentälle menevistä pelaajista se heikoinkin on hyvä pelaaja (tai sanotaan että parempi kuin vastustajan heikoin lenkki), kuin siihen että joukkueen paras pelaaja on maailman paras. Tämä kaikki on tilastoin todistettu ja kuulostaa myös intuitiivisesti järkevältä.

[Porvoon turkkilainen]

Missä joukkueessa oli 80-luvulla pelätty "Ma-Gi-Ca"-ketju ja ketkä sen muodostivat?

[Pejoka]

Missä joukkueessa oli 80-luvulla pelätty "Ma-Gi-Ca"-ketju ja ketkä sen muodostivat?

Napolissa herrat Maradona, Giordano ja Careca.

[Porvoon turkkilainen]

Tais tämä kysymys olla liian helppo, kun oikea vastaus tuli näin pian, ennen kuin italialaisen jalkapallon asiantuntijat ovat edes heränneet. No, tätä vähän pelkäsinkin. Sentään tämä toisinajattelijoiden esi-isä Giordano Bruno ei ollut kyseessä:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Giordano_Bruno

[Hönkki]

Aika siirtyä MM-kisa teemaan. Mikä alkavien kisojen alkulohkopeli kyseessä ? Toisen joukkueen ringissä on pelaaja, jonka nimi on sama kuin vastustajana olevan maan.