Harjoitteluvinkkejä

[Zinga]

Yksin subun harjoittelu on välillä hankalaa, kun itseään on vaikeaa motivoida tekemään kunnolla harjoitteita. Niin ja yksin harjoitteleminen on muutenkin tylsää!? Otin MM-kuntoa treenatakseni käyttöön salibandyvalmentajana hyväksi havaituit motivointikeinot :lol:

Harjoite 2: Sama kuin edellä, mutta siten, että pallo ei pysähdy. Tämä ei vielä ole onnistunut kertaakaan, mutta kehittyy ainakin pienpelissä..

[Zinga]

On muuten tosi tehokasta, sillä oppii nopeasti että fingerfouleista ja pallon missauksista maksaa kovan hinnan! Harjoitellessa tulee tyhmistäkin misseistä 20 vatsaa ja peleissä maali omaan verkkoon...

Vaviskoo Verhaagen  

[Zinga]

Pitkä haltuunotto: Laita kolme palloa n. 5 cm vastustajan laukaisurajan eteen ja kolme pelifiguuria omalle puolustusalueelle. Ota kaikki pallot pelifiguureilla haltuun niin, etteivät pallot ylitä laukaisualueen rajaa.

[Puppe]

On muuten tosi tehokasta, sillä oppii nopeasti että fingerfouleista ja pallon missauksista maksaa kovan hinnan! Harjoitellessa tulee tyhmistäkin misseistä 20 vatsaa ja peleissä maali omaan verkkoon...

Vaviskoo Verhaagen  :shock:

No ei vaineskaan...Cremonakin kertoi reenaavansa monta tuntia joka päivä, joten tie huipulle on pitkä ja kivinen...ainakin vatsalihaksista... 8) ...joo...pullonkorkki mennee nyt...kiinni!!  

[Hönkki]

Panostaako harjoittelussa omien vahvuuksien vai heikkouksien parantamiseen ? Jos vertaa meitä pitkän linjan suomalaisten sääntöjen pelaajia muihin eurooppalaisiin pelaajiin, niin meidän vahvuuksia ovat ehdottomasti jatkot ja ehkä kierteetkin jos vain valitsee jengin, jolla kierteet mahdollisia. Eurooppalaisiin huippuihin verrattaessa olemme jäljessä haltuunotoissa, paikaltaan vedoissa, nopeissa puolustusnäpäytyksissä, nopeissa pikkusiirroissa laukaisuviivan yli, taktiikassa ja yleensäkin siinä kaikessa, mitä kutsutaan "continental-tyyliksi". Jos meinaa ikinä olla hyvä pelaaja FISTF-säännöillä, niin pitää hallita continental-tyyli edes kohtuullisesti. "Suomalaiset piirteet" kannattaa kuitenkin säilyttää pelissä. Näkisin niin, että ainakin minulle tällä hetkellä ainoa tapa voittaa hyvä eurooppalainen FISTF-pelaaja, ovat pitkät kovat syötöt omasta päädystä, joihin jatkolaukauksia. Kun he näkevät että syöttö on tosi kova, he eivät edes yritä katkaista syöttöä vaan ottavat äijän kiinni ja jos on pari äijää vapaana niin toinen jää vapaaksi. MM-kisoissa en pääsyt pahinta vastustajaani vastaan ollenkaan vetopaikkoihin omalla continental-nihkuilullani, mutta pitkällä kovalla syötöllä paikka aukesi välittömästi, varsinkin kun tein syötön ja vedon eri käsillä. Jatkolaukaukset ovat jotain, minkä kaikki suomalaisilla säännöillä pelanneet osaavat edes jotenkuten ja paremmin kuin muiden maiden pelaajat osaavat odottaa. Kierteillä pystyy harvemmin FISTF-pelejä ratkaisemaan, koska kierteen jälkeen seuraavaa näpäytystä ei useinkaan pysty tekemään kovin nopeasti ja hyvä vastustaja tulee aina eteen, mutta pystyy niillä aina pikkaisen säväyttämään. Ehkä vähän kuten kantapääsyöttö fudiksessa.

Jos pystyy sopivasti yhdistämään suomalaisen tyylin ja continental-tyylin, niin silloin uskoisin olevan parhaat mahdollisuudet.

[Puppe]

Eurooppalaisiin huippuihin verrattaessa olemme jäljessä haltuunotoissa, paikaltaan vedoissa, nopeissa puolustusnäpäytyksissä, nopeissa pikkusiirroissa laukaisuviivan yli, taktiikassa ja yleensäkin siinä kaikessa, mitä kutsutaan "continental-tyyliksi".

Itse olen huomannut ja nyt yrittänytkin keskittyä lähinnä laukausten parantamiseen. Kansainvälisissä turnauksissa huomasin itse pääseväni vetopaikkoihin suhteellisen helposti mutta sitten olikin jo sormi suussa. Huippupelaajat tekevät usein maalin vaikka pääsisit puolustajalla hyvin eteenkin puhumattakaan siitä jos saavat avopaikan. Itselläni on tekemistä saada toistuvasti maali avopaikoistakin ja tähän olen yrittänyt kiinnittää nyt huomiota kun olen parin viime viikon aikana innostunut vähän harjottelemaankin...

[Zinga]

Eurooppalaisiin huippuihin verrattaessa olemme jäljessä haltuunotoissa, paikaltaan vedoissa, nopeissa puolustusnäpäytyksissä, nopeissa pikkusiirroissa laukaisuviivan yli, taktiikassa ja yleensäkin siinä kaikessa, mitä kutsutaan "continental-tyyliksi".

Itse olen huomannut ja nyt yrittänytkin keskittyä lähinnä laukausten parantamiseen. Kansainvälisissä turnauksissa huomasin itse pääseväni vetopaikkoihin suhteellisen helposti mutta sitten olikin jo sormi suussa. Huippupelaajat tekevät usein maalin vaikka pääsisit puolustajalla hyvin eteenkin puhumattakaan siitä jos saavat avopaikan. Itselläni on tekemistä saada toistuvasti maali avopaikoistakin ja tähän olen yrittänyt kiinnittää nyt huomiota kun olen parin viime viikon aikana innostunut vähän harjottelemaankin...

Jos tosissaan haluaa pärjätä, on oltava hyvä kaikilla alueilla. Esimerkiksi moni pelaaja vähättelee kierteidenmerkitystä kansainvälisessä pelissä, mutta voin vakuuttaa, että huippupelaajat ovat huippuja myös kierrepelissä. Itseäni en noihin huippuihin laske, mutta esimerkkinä voin kertoa mm-skaboissa tehneeni pari kierrehaltuunottoa, joita tuomari ja vastustaja kehuivat uskomattomiksi. Lisäksi maanantaina tein Jussia vastaan maalin kierrehaltuunotolla ja sen jälkeisellä vedolla tyhjiin (mokke ei tajunnut vaaratilannetta, koska pelasin kierteellä).

Pupen tavoin olen huomannut, että vetojen harjoittelua aliarvostetaan. Muun muassa tähän kiinnitin huomiota MM-skabojen jälkeisissä forum-huomioissani.

"Continental-tyyliin" liittyen varmaan keskeisin harjoittelualue ovat nopeat pari siirtoa viivan tuntumassa. Tähän minulla on hyvää videomateriaalia MM-skaboista, jossa olisin päässyt maalipaikkaan pelattuani pallon alueelle, jos vain olisin tehnyt seuraavan näpäytyksen nopeasti. Luulisin ko. tilanteen olevan kaikille pelaajille tuttu, sillä yleisen v**tujen heittelyn jälkeen yleisin kommentti pelikentillä tuntuu olevan: "Mitä mä oikein odotan".

[Puppe]

Eurooppalaisiin huippuihin verrattaessa olemme jäljessä haltuunotoissa, paikaltaan vedoissa, nopeissa puolustusnäpäytyksissä, nopeissa pikkusiirroissa laukaisuviivan yli, taktiikassa ja yleensäkin siinä kaikessa, mitä kutsutaan "continental-tyyliksi".

Itse olen huomannut ja nyt yrittänytkin keskittyä lähinnä laukausten parantamiseen. Kansainvälisissä turnauksissa huomasin itse pääseväni vetopaikkoihin suhteellisen helposti mutta sitten olikin jo sormi suussa. Huippupelaajat tekevät usein maalin vaikka pääsisit puolustajalla hyvin eteenkin puhumattakaan siitä jos saavat avopaikan. Itselläni on tekemistä saada toistuvasti maali avopaikoistakin ja tähän olen yrittänyt kiinnittää nyt huomiota kun olen parin viime viikon aikana innostunut vähän harjottelemaankin... :wink:

[Hönkki]

Vaikea treeni tai oikeastaan testi:

Asettakaa hyökkääjä kokonaan keskialueen puolelle kiinni laukaisuviivaan rangaistusalueen pystyviivan jatkeen kohdalle.

Asettakaa puolustaja kokonaan laukaisualueen puolelle kiinni laukaisuviivaan saman rangaistusalueen toisen pystyviivan jatkeen kohdalle.

Asettakaa pallo hyökkääjän ja puolustajan välimaastoon yhden pallon halkaisijan päähän puolustajasta ja kokonaan keskialueen puolelle kiinni laukaisuviivaan. Pallo on siis viistosti puolustajasta keskikentällepäin.

Tehtävänä tehdä hyökkääjällä maali kolmella näpäytyksellä. Puolustaja pysyy koko ajan paikoillaan. Ei maalivahtia. Pallo ei tietenkään saa osua pakkiin haltuunotossa. Ei sormivirheitä.

Yrittäkää 20 kertaa. Montako kertaa onnistuu ? Eka näpäytys on hyvin haastava, jos meinaa saada täydet 20/20. Sain ehkä 3/20.

Tarkoitettu nopean pelin treeniksi, mutta saa tietysti kokeilla ilman vahoja ja pikkupallolla.

[Hönkki]

Asettakaa hyökkääjä kokonaan keskialueen puolelle kiinni laukaisuviivaan rangaistusalueen pystyviivan jatkeen kohdalle.

Asettakaa puolustaja kokonaan laukaisualueen puolelle kiinni laukaisuviivaan saman rangaistusalueen toisen pystyviivan jatkeen kohdalle.

piti kirjoittaa maalivahdinalue eikä rankkualue, vaikea treeni näinkin.

[Epis]

Sopinee myös erittäin haastavaksi pitkien kierteiden harjoitteluksi hitaan säännöillä ja figuureilla.

[Zinga]

Yrittäkää 20 kertaa. Montako kertaa onnistuu ? Eka näpäytys on hyvin haastava, jos meinaa saada täydet 20/20. Sain ehkä 3/20.

20 kertaa putkeen on liian raastavaa. Keskittyminen riitti vain kymmeneen  . 4/10 toiselta ja 5/10 toiselta puolelta.

[Hönkki]

4/10 toiselta ja 5/10 toiselta puolelta.

Ei huono. Mulla enkka tällä hetkellä 5/20.

Otetaan sitten vähemmän raastava, mutta edelleen vaikea harjoitus.

- aseta hyökkääjä maalivahdin alueen pystyviivan jatkeelle laukaisuviivalle
- aseta puolustaja pitämään sitä
- aseta pallo rangaistusalueen pystyviivan jatkeelle laukaisuviivalle. Hyökkääjällä ja pallolla välimatkaa siis n. 15 cm
- aseta toinen hyökkääjä kiinni palloon ja näpäytä sitä niin, että pallo kierii maalin ja puolustajan välistä samalla kun näpäytetty hyökkääjä liukuu päin toista hyökkääjää ja kilkkaa sen pois pidosta. Ei siis kilkata puolustajaa.
- jatkolaukaus vapaaksi kilkatulla hyökkääjällä heti kun se on pysähtynyt, mutta pallo edelleen liikkuu

Kun tämän kuvion oppii niin vaparit saavat uuden ulottuvuuden. Pidossa oleva äijä ei olekkaan pidossa. Toimii myös hitaassa. Tajusin kuvion MM-kisoissa kun katselin Verhagenin peliä. Vielä kun tajuis peleissä käyttää.

[Rossonero]

Vielä kun tajuis peleissä käyttää.

Tämä on ainakin minulla paha ongelma. Parasta, tai edes toiseksi parasta, vaihtoehtoa ei useinkaan muista peleissä, vaikka on sen aiemmin funtsinut. Perusasioissakin tämä näkyy. Toki asiaa auttaisi, että joskus treenaisi kotona, mutta juuri nyt ei ole aikaa (tärkeämpää priorisoidaan) edes subun kuvioiden miettimiseen muuten kuin pelatessa.

[Zinga]

Tämän voisi oikeastaan siirtää tuonne Subbuteo/Yleistä-alle. Tästä voi saada jo jotain vinkkejä harjoitteluun. Lisätään Juhon kehittämä treeni listan jatkoksi. Tämä on erityisen hyvä aloittelijoille ja miksei muillekin näpäytysvarmuuden ja keskittymisen treenaamiseen:

Aseta pallo johonkin kohtaa kenttää pitkittäissuunnassa siten, että se on rangaistusalueen sivurajan jatkeella. Aseta figuuri lähemmälle sivurajalle
siten, että se on samassa tasossa pallon kanssa. Näpäytä figuuri palloon ja aseta figuuri takaisin sivurajalle samalle tasolle kuin mihin pallo jäi. Jatka niin kauan kuin osut palloon tai kunnes pallo poistuu kentältä toisen sivurajan yli.

Treeni kehittää keskittymistä, sillä yhtään virhettä ei saa tehdä. Lisäksi näpäytyksessä on oltava oikea kovuus ettei pallo karkaa ja oikea suunta jotta leikkaus on mahdollisimman hipsu. Oma ennätykseni on 22 osumaa palloon. Hyvänä tuloksena pidän 15:ttä.