• Welcome to Suomen Pöytäjalkapalloyhdistys - Forum.
 

Uutiset:

Rekisteröidy - Lähetä sähköpostia info@subu.fi

Main Menu

Suomen maajoukkue

Aloittaja Hönkki, lokakuu 10, 2006, 14:26:04

« edellinen - seuraava »

SouthernBoogieCat

#615
Täydessä kunnossa ollut Eremenko olisi ollut vahvistus Huuhkajiin koska hänen taitotason pelaajia Suomella ei liikaa ole. Hän ei voinut tietenkään sanoa haastattelussa suoraan että olisi kiinnostunut palaamaan maajoukkueeseen sen jälkeen kun kisapaikka on tullut koska siitä olisi myrsky somessa noussut. Suomessa on outo käsitys (esim. keskustelupalstojen osan kommenteista perusteella) että kisapaikan pelanneilla pelaajilla olisi jotenkin automaattinen paikka maajoukkueessa. Tilannetta voisi verrata vaikkapa Norwichiin joka nousi Valioliigaan. Toki sarjanousun tehneet pelaajat mielellään nähtäisiin Valioliigassa mutta tilannetta pitäisi katsoa joukkueen kannalta että riittääkö Championshipin voittaneen joukkueen materiaali pärjätä Valioliigassa riippumatta siitä että mahdolliset uudet vahvistukset eivät olleet mukana tuomassa sarjanousua.

Sama Huuhkajissa: toki kisapaikan tuoneilla on hyvät näytöt paikasta joukkueessa mutta automaatio se paikka ei voi olla kuin ehkä Pukilla ja muutamalla muulla terveinä ollessaan. Lisäksi maajoukkueesta välillä pois olleilla kisapaikan edellyttämässä kunnossa vireissä olevilla pitäisi minusta olla mahdollisuudet kisoihin riippumatta olivatko pelaamassa Suomelle kisapaikkaa vai ei. Se että kisoihin valitaan paras mahdollinen joukkue riippumatta ovatko siihen valitut kaikki olleet pelaamassa kisapaikkaa pitäisi olla prioriteettina. En usko että missään muussakaan maassa maajoukkuepaikat ovat kaikilla pelaajilla automaatio eikä kisapaikka lopputurnausjoukkueessa. Kilpailu on kovaa paikoista joukkueessa ja sen pitääkin olla.

https://yle.fi/urheilu/3-11944810

SouthernBoogieCat

Melko odotettuja valintoja joukkueeseen suurinosa pelaajista. Muutama yllätys oli mm. Granlundin putoaminen ja Ivanov joukkueessa sekä O´Shaughnessy oli jonkunlainen yllätys ainakin minulle koska pelaa vielä Veikkausliigassa. Tuskin kauaa kisojen jälkeen pelaa kotimaassa. O´Shaughnessyn valinta oli tietyllä tapaa osoitus Veikkausliigan tason noususta että sieltäkin voi päästä kisoihin - ainakin HJK:n tekemän työn tasosta tuo kertoo. Suomella kuitenkin on edelleen sellainen tilanne että kovinkaan erilaista joukkuetta ei olisi realistisesti voinut nimetä lukuunottamatta muutamia yllätyspoisjätettyjä ja yllätysvalintoja. Esim. Belgialla ja Ranskalla on eri tilanne jossa koviakin pelaajia voi jäädä ulos - ja jääkin - ja heistäkin nämä maat saisivat kilpailukykyiset joukkueet kisoihin.

Hönkki

Monesti valmentajat sanovat pelaajille ennen tärkeitä pelejä, että menkää kentälle nauttimaan. Suomen pelaajille ei ehkä kannata noin sanoa,
koska jos tuolta jotain menestystä tulee, niin 90 prossasesti se tulee kärsimyksen kautta. 1 tai 2 torjuntavoittopistettä voidaan saada, mutta hirveessä myllyssä ollaan kuitenkin koko ajan. Uhrautuvaa puolustamista tullaan vaatimaan ja se vaatii veronsa loukkaantumisten muodossa.
Sparv, Arajuuri ja ehkä Pohjanpalo ovat hajalla viimeistään tokan pelin jälkeen. Paketti pysyy kuitenkin kohtuullisesti kasassa, kiitos Riven.
Vakio-onnistujat Pukki, Kamara ja Hradecky pelannevat hyvät kisat.

Uskon myös, että Lod ja Valakari pelaavat kohtuullisen hyvät kisat ja herättävät kiinnostusta paremmissa seurajoukkueissa kuin missä nykyään ovat.
Bailey, Gidman, Albiston, Wilkins, Moran, McQueen, Coppell, Birtles, Stapleton, Robson, Macari. Sub. Moses

SouthernBoogieCat

#618
Lainaus käyttäjältä: Hönkki - kesäkuu 02, 2021, 11:06:45
Monesti valmentajat sanovat pelaajille ennen tärkeitä pelejä, että menkää kentälle nauttimaan. Suomen pelaajille ei ehkä kannata noin sanoa,
koska jos tuolta jotain menestystä tulee, niin 90 prossasesti se tulee kärsimyksen kautta. 1 tai 2 torjuntavoittopistettä voidaan saada, mutta hirveessä myllyssä ollaan kuitenkin koko ajan. Uhrautuvaa puolustamista tullaan vaatimaan ja se vaatii veronsa loukkaantumisten muodossa.
Sparv, Arajuuri ja ehkä Pohjanpalo ovat hajalla viimeistään tokan pelin jälkeen. Paketti pysyy kuitenkin kohtuullisesti kasassa, kiitos Riven.
Vakio-onnistujat Pukki, Kamara ja Hradecky pelannevat hyvät kisat.

Uskon myös, että Lod ja Valakari pelaavat kohtuullisen hyvät kisat ja herättävät kiinnostusta paremmissa seurajoukkueissa kuin missä nykyään ovat.


Hyvää pohdintaa, Hönkki!! Mutta jos se nautinto tulee pelaajille kärsimyksen kautta? Ei lainkaan mahdotonta. Toki voittaminen tuo sitä nautintoa ilman muuta mutta mitä jos osa urheilijan nautinnosta tulee siitä että joskus joutuu kärsimään vaikka voittojen eteen tai kokonaisvaltaisesti suorituksen? Ainakin itselläni kun pelaan NHL:ä, PESiä tai FIFAa yksi osa nautintoa on itse peli tuloksesta riippumatta eli suoritus ja joskus siinä tulee kärsimystä jos vastassa on 1vs1:ä ylivoimainen vastus jolloin tilanne on nopeasti 0-7 ja loppulukemat 1-18. Tuollaisissa tilanteissa pitää tuloksen sijaan hakea pelillinen mielekkyys muualta. Esim. haastaa itseään olemaan luovuttamatta ja hakea edes sitä yhtä maalia tai pitää vaikka lukemat yhdessä erässä tasaisempina. Sama joukkuepeleissä osittain vaikka pelin tulos riippuu kaikkien suorituksesta mutta vastaavanlaisissa murskajaisissa haen pelillisen nautinnon siitä että onnistuisin tekemään maalin tai syöttämään joukkuetoverin tekemän maalin tai epäsuorasti luomaan tilanne jota kautta maali syntyy tai hankkimaan vastustajalla jäähyn.

Ainakin omien kokemusteni mukaan pelkkä voittaminen tai tulos ei voi olla pelaamisen mielekkyyden ainoa motiivi. Muuten homma menee väkinäiseksi ja nautinto katoaa. Sama vaikkapa soittamisessa. Jos sitä tekee dollarinkuvat silmissä tai tavoite maailmantähteydestä ja jos niitä ei tule ei jää mitään jäljelle. Juttua pitää tehdä esim. biisien säveltämisen hauskuuden ja soittamisen oivallusten tuoman ilon kautta. Kuten urheiluakin ja mitä tahansa. Joskus on kärsimystä ja joskus nautintoa ja ne osittain ovat saman kolikon kaksi puolta.

Meni hieman laajaksi mutta kyllä nuo pelaajat menevät kisoihin tai mihin tahansa peliin nauttimaan ja pelaamisen ilossa ensisijassa. Sen jälkeen katsotaan mikä on tulos. Itse olen pelaamissani peleissä oppinut pois siitä että voitot ottavat liiaksi päähän tällä ajattelutavalla. Menen vaan pelaamaan ja antamaan kaikkeni ja saamaan siitä nautinnon. Pelien lopussa katsotaan mikä on tulos. Kyllähän tappiot aina harmittavat joka on selvä asia mutta se mielekkyys lopulta pelaamiseen tulee viime kädessä muualta. Tilastot ovat itselleni yksi osa mielekkyyttä mm. 6vs6:a jossa seuraan oman pelaajani kehitystä tilastojen kautta jotka ovat osittain riippumattomia joukkueen tuloksista. Toki nekin osaltaan vaikuttavat tilastoihin mutta tilastot ovat yksi esimerkki miksi homma voi olla mukavaa vaikka tulisi joskus kärsimystä huonojen joukkueen esitysten kautta.

Puolustuksen kautta Huuhkajat ilman muuta lähtevät kisoihin. Mahdollinen menestys tulee jos se toimii. Maalintekokilpailuissa Suomi ei tule pärjäämään. Jos tulee voittoja niin ne ovat 1-0 tai korkeintaan 2-1-tuloksilla. Jos vastustaja tekee useamman kuin yhden maalin niin aika paljon vaaditaan että Suomi saisi pisteitä tällä tasolla.

Hönkki

Tarkoitin kärsimystä nimenomaan siltä kantilta, että noissa peleissä saa ravata itsensä aivan hajalle ja ottaa vastaan todella kovia kolhuja.
Jos se johtaa johonkin hyvään tulokseen, niin se on nautinto.
Bailey, Gidman, Albiston, Wilkins, Moran, McQueen, Coppell, Birtles, Stapleton, Robson, Macari. Sub. Moses

SouthernBoogieCat

#620
Lainaus käyttäjältä: Hönkki - kesäkuu 02, 2021, 11:47:35
Tarkoitin kärsimystä nimenomaan siltä kantilta, että noissa peleissä saa ravata itsensä aivan hajalle ja ottaa vastaan todella kovia kolhuja.
Jos se johtaa johonkin hyvään tulokseen, niin se on nautinto.

Totta mutta myös tuo itsensä likoon laittaminen kolhujen muodossa on urheilijalle yksi osa nautintoa. Sillä pyritään saavuttamaan se tulos jonka nautinto sitten on entistä suurempi kun se tulee iskujen vastaanottamisen kautta. Urheilussa on hieman masokistisia piirteitä. Jos esim. ajatellaan vaikkapa maratonareita niin he kyllä rääkkäävät itseään ja toki paras palkinto on se että saavat juostua koko matkan ja vielä hyvällä ajalla sekä ehkä voittavat kisan. Jotta tuon saavuttaisi niin kyllä  pitää olla hieman masokisti että jaksaa rääkätä itseään sen eteen.

SouthernBoogieCat

Tämä minun ja Hönkin filosofinen pohdinta meni hieman ohi aiheen mutta totta ilman muuta se että kärsimyksen paras palkinto on voitto ja ilman voittoja homman tekemistä ei pidemmän päälle jaksa. Mutta voittojen eteen pitää hieman kärsiä ja se motivaatio kärsimiseen pitäisi tulla siitä suorituksesta itsessään jolla voittoihin pyritään eikä pelkästä voiton unelmasta. Koska jos tuo unelma ei toteudukaan niin ennen pitkää katoaa motivaatio useimmiten.

SouthernBoogieCat

Toivottavasti tapaus Ojala ei vie liikaa energiaa joukkueelta keskittyä olennaiseen vaikka asiat tiettävästi on puhuttu Riven ja Ojalan kesken. Vaarana on joukkueeseen kytemään jääviä haavoja vaikka sellaisia tuskin myönnetään olevan vaikka niitä olisikin. Täytyy vaan toivoa että tuon tapauksen negatiivinen julkisuus ei ole häirinnyt joukkuetta. Sellaista julkisuutta Huuhkajat eivät olisi kaivanneet kisojen lähestyessä.

Hönkki

Lainaus käyttäjältä: SouthernBoogieCat - kesäkuu 02, 2021, 11:51:55
Lainaus käyttäjältä: Hönkki - kesäkuu 02, 2021, 11:47:35
Tarkoitin kärsimystä nimenomaan siltä kantilta, että noissa peleissä saa ravata itsensä aivan hajalle ja ottaa vastaan todella kovia kolhuja.
Jos se johtaa johonkin hyvään tulokseen, niin se on nautinto.

Totta mutta myös tuo itsensä likoon laittaminen kolhujen muodossa on urheilijalle yksi osa nautintoa. Sillä pyritään saavuttamaan se tulos jonka nautinto sitten on entistä suurempi kun se tulee iskujen vastaanottamisen kautta. Urheilussa on hieman masokistisia piirteitä. Jos esim. ajatellaan vaikkapa maratonareita niin he kyllä rääkkäävät itseään ja toki paras palkinto on se että saavat juostua koko matkan ja vielä hyvällä ajalla sekä ehkä voittavat kisan. Jotta tuon saavuttaisi niin kyllä  pitää olla hieman masokisti että jaksaa rääkätä itseään sen eteen.

Kaksi maratonia (-91 ja -96) juosseena voin kertoa, että jossain vaiheessa matkaa tulee ns. "juoksijan humala" joka tarkoittaa sitä, että tuntuu oikein hyvältä. Noin 30 km kohdalla energiat kuitenkin loppuvat ja loppumatkan ainoa ajatus on, että selviäisi maaliin asti. Se on se kärsimysosuus. Maalissa ja pitkään jälkeenpäin tuntuu taas oikein hyvältä. Oikeilla maratonjuoksijoilla voi fiilikset olla vähän erilaiset. Minähän olin siellä täysharrastelijana.
Bailey, Gidman, Albiston, Wilkins, Moran, McQueen, Coppell, Birtles, Stapleton, Robson, Macari. Sub. Moses

Hönkki

Niin ja nännit pitää maratonilla teipata, muuten paita hiertää ne verille. Masokismi kun mainittiin.
Bailey, Gidman, Albiston, Wilkins, Moran, McQueen, Coppell, Birtles, Stapleton, Robson, Macari. Sub. Moses

Hönkki

Lainaus käyttäjältä: SouthernBoogieCat - kesäkuu 04, 2021, 10:20:19
Toivottavasti tapaus Ojala ei vie liikaa energiaa joukkueelta keskittyä olennaiseen vaikka asiat tiettävästi on puhuttu Riven ja Ojalan kesken. Vaarana on joukkueeseen kytemään jääviä haavoja vaikka sellaisia tuskin myönnetään olevan vaikka niitä olisikin. Täytyy vaan toivoa että tuon tapauksen negatiivinen julkisuus ei ole häirinnyt joukkuetta. Sellaista julkisuutta Huuhkajat eivät olisi kaivanneet kisojen lähestyessä.

Ojalan pitäisi olla tässä vaiheessa hiljaa tai sitten vain myöntää, että ei ollut riittävän hyvä.
Asia pitää kyllä käsitellä, jos jotain käsiteltävää on, mutta vasta kisojen jälkeen. Ei missään nimessä keskittymistä nyt johonkin yhden tiputetun pelaajan turhautumisiin.
Bailey, Gidman, Albiston, Wilkins, Moran, McQueen, Coppell, Birtles, Stapleton, Robson, Macari. Sub. Moses

SouthernBoogieCat

Suora 12 tunnin EM-kisahuumaa nostava lähetys menossa sekä Areenassa kuvana että radiossa äänenä: https://yle.fi/urheilu/3-11966082 Siinä sivussa tämä itsellä auki kun muuta teen.

Hönkki

Rive olikin jo käsitellyt tapaus Ojalan.  
https://www.is.fi/huuhkajat/art-2000008026036.html

Rive on todellinen ihmistenjohtaja. Ilma on puhdistettu ja joukkue tulee antamaan kaikkensa. Lupaa hyvää.
Bailey, Gidman, Albiston, Wilkins, Moran, McQueen, Coppell, Birtles, Stapleton, Robson, Macari. Sub. Moses

SouthernBoogieCat

Huuhkajat Riven johdolla jatkaa vähämaalisia pelejään. Saumat jatkokarsintaan on hyvät etenkin kun Ukrainalla on enemmän otteluita pelattuna. Ranskakaan ei ole vielä karannut mutta edellyttää Huuhkajilta voittoa joko kotona tai vieraissa sekä toisesta ottelusta vähintään tasuria ja Ranskalle pistemenetyksiä muista peleistä ja toki Huuhkajien voittoja jäljellä olevista otteluista. Ukraina-Ranska ottelussa ehkäpä tasapeli olisi tänään Huuhkajille paras tulos jolloin kumpikin kilpailijoista menettää pisteitä. Ukraina nousisi voitolla Suomen ohi ja Ranska voitolla taas kasvattaisi etumatkaa. Hyvältä näyttää Huuhkajien osalta tilanne mutta suora kisapaikka vaatisi aika paljon. Jatkokarsinta sen sijaan realismia.

Porvoon turkkilainen