Suomen maajoukkue

[Porvoon turkkilainen]

Muurisen Sexy-viikset futista oli mukava katsella, kun kolmio Litmanen-Kolkka-Nurmela pyöri samaan tapaan kuin Messi-Xavi-Iniesta. Forssell ja Johansson pistivät palloja sisään, kun olivat pelikunnossa, mutta ongelmia oli heti, jos kärjet olivat loukkaantuneita tai itse kuningas poissa. Taktiikka ei silti koskaan muuttunut pelaajatilanteen mukaan, vaan samaa puskettiin läpi, vaikka keskikentällä olisivat olleet Kopteff-Riihilahti-Heikkinen ja kärjessä Kuqi, joten ei kiitos Muurisen Analle. Silti pidän hänen seksikkäästä pelifilosofiasta ja parhaimmillaan Suomen maajoukkue ei koskaan ole pelannut niin hyvin kuin 2000-luvun alussa. Seitsemän Suomen mestaruutta, Hjk:n vieminen Mestarien liigaan sekä muutaman vuoden takainen Schalke-voitto tekee kyllä Anasta maamme menestyneimmän valmentajan. Loistavaa, että Suomessa ja Klubissa on ollut välillä sellaisia pelaajia, joilla Anan upeaa futista on voitu pelata kansainvälisestikin. Keijo "Velho" Voutilainen sekä Mara Kuusela olivat aikoinaan myös kovia. Toivottavasti nyt löydettäis joku Velho ruoriin.

[Hönkki]

Eremenko senior.

[Rossonero]

Ongelmat ovat kuitenkin niin syvällä

Meillä on käyttössä Joonas Kolkka, Jari Litmanen ja vielä esim. Juha Reini. On täysin käsittämätöntä, jos nämä jätkät eivät saa hommattua Hollannista äijää kehittämään Palloliiton toimintaa. Toisin sanoen, että sieltä tulee pari pestattua KNVB:n edustaajaa, jotka konsultoi ja rakentaa koko Palloliiton toiminan uusiksi. Eli uudistetaan näitten johdolla (+ Litmanen, Kolkka, Reini, Nurmela) Palloliiton rakenne vastamaan lähemmäs sitä mikä toiminta on Hollannissa. Hollanti siis vain yksi esimerkki, mikä tahansa sopii jossa homman on todettu toimivan.

Ilmeisesti kuitenkin vastustus tälläiselle ajatukselle on jossain piireissä liian kova. Niissä piireissä, jotka eivät ole vuosikymmeniin saaneet mitään aikaa ja jotka mielellään jatkaisi puuhastelua ja leikkimistä suomalaisen jalkapallon parissa.

Piireissä, joissa "Palloliiton antamaa papukaijamerkkiä kannetaan ylpeänä".

Tuo avoin haku (Litmanen vaikuttamassa), on siinä mielessä hyvä, että jokainen pesti, joka Palloliitossa jaetaan pitää tulla avoimeen hakuun.

Mistä tuo lainaus on?

Sinänsä ok, mutta Nurmela ja Reini ovat ihan puusilmiä tässä asiassa, jos miesten toimintaa seuroissa tai kommentteja studioissa on yhtään uskominen. Kolkasta ei ole mitään käsitystä. Litistä en myöskään uskalla sanoa mitään myöskään siinä mielessä, että osaako arvioida kuka on sopiva. Toki hänellä olisi mahdollisuus tehdä pestistä kiinnostavampi, kun kuitenkin on entinen maailmanluokan pelaaja.

Kyllähän tällaisessa tarvittaisiin juuri sellaista osaamista, jota Suomessa on järkyttävän vähän, eli laajaa kokonaisvaltaista ymmärrystä jalkapallosta. Tämä näkyy kaikilla tasoilla ja kaikissa asioissa.

Ei auta tehdä opintomatkoja, kun ei niistä jää mitään haravaan, kun ei ymmärretä. Hyödyllisempää olisi palkata jonkun tällaisessa onnistuneen maan tekijät kartoittamaan tilanne ja palkkaamaan tekijät. Mutta eihän tällaista ikinä tule tapahtumaan.

[Rossonero]

Muurisen Sexy-viikset futista oli mukava katsella, kun kolmio Litmanen-Kolkka-Nurmela pyöri samaan tapaan kuin Messi-Xavi-Iniesta. Forssell ja Johansson pistivät palloja sisään, kun olivat pelikunnossa, mutta ongelmia oli heti, jos kärjet olivat loukkaantuneita tai itse kuningas poissa. Taktiikka ei silti koskaan muuttunut pelaajatilanteen mukaan, vaan samaa puskettiin läpi, vaikka keskikentällä olisivat olleet Kopteff-Riihilahti-Heikkinen ja kärjessä Kuqi, joten ei kiitos Muurisen Analle. Silti pidän hänen seksikkäästä pelifilosofiasta ja parhaimmillaan Suomen maajoukkue ei koskaan ole pelannut niin hyvin kuin 2000-luvun alussa. Seitsemän Suomen mestaruutta, Hjk:n vieminen Mestarien liigaan sekä muutaman vuoden takainen Schalke-voitto tekee kyllä Anasta maamme menestyneimmän valmentajan. Loistavaa, että Suomessa ja Klubissa on ollut välillä sellaisia pelaajia, joilla Anan upeaa futista on voitu pelata kansainvälisestikin. Keijo "Velho" Voutilainen sekä Mara Kuusela olivat aikoinaan myös kovia. Toivottavasti nyt löydettäis joku Velho ruoriin.

Mara Kuusela kehiin, niin johan alkaa tapahtua harjoituskentällä. Vaan kyllähän Mara kaikesta viime vuosien kritiikistä huolimatta oli suomalaisen futiksen pioneerejä monin tavoin.

Hönän ehdotus Jeremenko (eikös hän ole J:llä, vaikka pojat E:llä, tai oli ainakin pelivuosinaan) ei ole hassumpi ajatus. Sen sijaan Zico Hjelm, joka kritisoi juuri Mixua ja asettui vaivihkaa ehkä ehdolle, ei vakuuta.

[Hönkki]

Italialaiset olisivat varmasti mielenkiintoisia, mutta eihän tänne herrantähden sellaisia saa, ja mikä olisi heidän kielitaitonsa ? Minulle ei tule mieleen yhtään pohjoismaissa valmentanutta italialaista (tietämykseni ei tosin ole aukoton). Realistisista vaihtoehdoista paras olisi varmaan joku hollantilainen ja Litti apuvalmentajana. Myös Ruotsin suuntaan kannattaisi tähyillä.
Suomessa asuvista Eremenkolta voisi löytyä se epäsuomalainen pieni lisäsykäys, jolla laiva kääntyy. Fudis, kuten niin moni muukin asia, on niin paljon itseluottamuksesta kiinni, että tarvitaan joku, joka saa suomalaisten pelaajien itseluottamuksen kohoamaan ja siihen rinnalle joku toinen joka tajuaa jotain taktiikasta, nimenomaan altavastaajan kannalta. Otetaan Curre Lindströmistä mallia. Hän ei ollut taktinen nero, mutta sai Suomen lätkäjengin uskomaan itseensä.

Benali oli sitä mieltä, että Suomessa mokataan kaikki jo junnuiässä. Ehkä osittain joo, mutta Suomen junnujengit ovat sentään joskus päässet lopputurnauksiin. Ovatko Islannin, Walesin tai Viron junnut päässeet ? Pahiten Suomi tippuu kyydistä siinä kohtaa, kun siirrytään aikuisten sarjoihin, poikkeuksena HJK. Melkein sanoisin niin, että HJK:ssa on tajuttu paremmin kuin Palloliitossa mitä huippujalkapallo vaatii. Tavoite on heillä ikäänkuin kirkkaammin näkyvissä, vaikka sitä ei ole vielä saavutettu.

[Porvoon turkkilainen]

Suomen alle kakskymppiset, kun pääsivät vuoden 2001 MM-kisoihin, niin se ei ole mikään vähäpätöinen juttu, koska Euroopasta pääsi karsintojen kautta turnaukseen ainoastaan kuusi joukkuetta. Vuonna 2009 suomalaiset pääsivät alle 21-vuotiaiden EM-turnaukseen, jossa pelasi kahdeksan joukkuetta, joten kova saavutus sekin. Noista saavutuksista on jo aikaa, mutta vuoden 2009 nuorten joukkueesta aika moni pelaaja (Sparv, Raitala, Hetemaj, Hämäläinen, Sadik) pelaa näissä aikuisten karsinnoissa. Junnupeleistä on toki matka aikuisten peleihin. No, saavutuksista ei pidä unohtaa nuoren EM-hopeaa vuodelta 1975. Mikä parasta, joukkueessa pelasi itse Leo Houtsonen Atikin lisäksi.

[Porvoon turkkilainen]

Hieno historiikki maajoukkueemme "saavutuksista". Lupaava ollut koko historian alusta asti, mutta hävitty koko ajan. 50-luvun alussa kaadettu yksi kovimmista Jugoslavia, tullut Pohjoismaiden mestaruuksia 50- ja 60-luvulla. Kerran jäätiin pisteen päähän EM-kisosta vuonna 1980 ja voiton päähän 2008. Vuoden 1986 MM-kisatkin jäivät väliin käytännössä yhden voiton päähän ja vuoden 1997 juttua ei halua enää edes muistella. Jotain hyvääkin. Kups voitti eilen Maarianhaminassa 3-2 ja on HIFK:n edellä sarjataulukossa:

http://futisforum2.org/index.php?topic=58400.0

[Rossonero]

Italialaiset olisivat varmasti mielenkiintoisia, mutta eihän tänne herrantähden sellaisia saa, ja mikä olisi heidän kielitaitonsa ? Minulle ei tule mieleen yhtään pohjoismaissa valmentanutta italialaista (tietämykseni ei tosin ole aukoton).

Esimerkkinä Suomesta toimi lentopallon Berruto. Futiksessa italialaisia on joka puolella maailmaa, maajoukkueissa vaikkapa Venäjällä, Irlannissa ja Japanissa. Ihan turhaa puhua kieliasioista nykypäivänä. Ja minä puhuinkin sopivasta italialaisesta, en väkisin huippunimistä. Siellä C-tasollakin taktinen puoli on ihan erilaista kuin Suomessa millään tasolla. On aivan varmaa, että sopiva valmentaja löytyisi, jos olisi kykyä etsiä. On myös päivänselvää, että maajoukkuepestit kiinnostavat tunnetuimpien valmentajien varjossa valmentavia. Ja sellaista juuri haetaan. Esimerkkinä vaikkapa Allegri, joka oli täysin tuntematon suurimmalle osalle (ei toki italofiileille) ennen kuin menestyi Cagliarissa (valittiin vuoden valmentajaksi ennen Mourinhoa Italiassa). Pelitapa ja kyky kehittää pelaajia oli juuri sellainen, joka olisi sopinut Suomelle. Ja toisaalta on jo nähty, että hän osaa muuttaa taktiikkaansa (Cagliari, Milan ja Juve kaikki eri taktiikoilla) joukkueen mukaan.

Nyt mies on iso nimi, mutta ei ollut vuosia sitten. Asiantuntija olisi ollut miehestä selvillä kuitenkin jo tuolloin, kun oli valmentanut vasta alemmilla sarjatasoilla.

En ole sanonut, että asia olisi selvä kuin pläkki, mutta SUomen budjettiin ja tarpeisiin nähden tuo olisi fiksumpaa kuin hodarit, baxterit jne. Vaatisi vain todellista asiantuntemusta. On myös selvää, että Italiasta löytyy kokeneita valmentajia, jotka voisivat hyvin haluta kokeilla maajoukkuetta. Esimerkkinä mainitsin Guidolinin, mutta varmemminkin täkyyn tarttuvia olisi varmasti. Mielenkiintoista olisi myös nähdä keskikastin tuloksentekoväännön ja nihkeän asennefutiksen erikoismiehen Delio Rossin vastaus. Mieshän on se, joka lätki nuorta kukkoilijaa Adem Ljajicia ympäri korvia penkillä Fiorentinassa. Hieman sellaista asennekasvatusta tarvittaisiin. Rossihan on täysin jenginsä puolella, kun pelaajien asenne on kohdallaan. Nämä mainitut vastaavat siis tarvetta juuri taktisella yms. puolella. Heidän vastauksensa selviäisi vasta kysymällä.

Italia on siksi hyvä, että siellä on todennäköisesti levein taso taktisessa valmennuksessa ja juuri tuloksenteko ja keskinkertaisen jengin ylisuorittaminen tuloksellisesti ovat maan valmennuksen erityisosaamista.

Realistisista vaihtoehdoista paras olisi varmaan joku hollantilainen ja Litti apuvalmentajana. Myös Ruotsin suuntaan kannattaisi tähyillä.

En oikein ymmärrä miksi Hollanti olisi paras ja yhtään sen realistisempi oikeasti hyvän ja edullisen valmentajan löytämisessä. Ruotsista saatiin jo Baxter. Selvää on, että hyviä valmentajia löytyy, mutta niitä ei osata etsiä, koska soveliaimmat/realistisimmat eivät ole isoja nimiä. Mitään Matthäusta tai Zengaa ei kukaan halua, vaikka ne varmaan ensin tulisivat mieleen Palloliiton pöllöille.

Hollannissa osataan oma pelitapa, mutta en ole erityisemmin huomannut sieltä tulevien valmentajien menestyvän eri ympäristöissä. En toki erityisen tarkasti hollantilaisfutiksen valmennuksen pienempiä nimiä ole seuraillut, joten sieltä voi löytyä hyviäkin.

Suomessa asuvista Eremenkolta voisi löytyä se epäsuomalainen pieni lisäsykäys, jolla laiva kääntyy. Fudis, kuten niin moni muukin asia, on niin paljon itseluottamuksesta kiinni, että tarvitaan joku, joka saa suomalaisten pelaajien itseluottamuksen kohoamaan ja siihen rinnalle joku toinen joka tajuaa jotain taktiikasta, nimenomaan altavastaajan kannalta. Otetaan Curre Lindströmistä mallia. Hän ei ollut taktinen nero, mutta sai Suomen lätkäjengin uskomaan itseensä.

Vanha Jerjomenko voisi tosiaan olla ihan ok etenkin juuri nyt. Fiiliksenkohottajat ovat ihan hyviä, mutta lätkä-Curren tapaiseen ei futiksessa voi uskoa. Lätkä on erittäin yksinkertainen peli verrattuna futikseen. Jos asenne ja fiilis teksivät futiksessa menestyjän, olisivat skotit maailmanmestareita. Hyvä futisvalmentaja saa tietenkin joukkueen itseluottamuksen myös kuntoon.

Benali oli sitä mieltä, että Suomessa mokataan kaikki jo junnuiässä. Ehkä osittain joo, mutta Suomen junnujengit ovat sentään joskus päässet lopputurnauksiin. Ovatko Islannin, Walesin tai Viron junnut päässeet ? Pahiten Suomi tippuu kyydistä siinä kohtaa, kun siirrytään aikuisten sarjoihin, poikkeuksena HJK. Melkein sanoisin niin, että HJK:ssa on tajuttu paremmin kuin Palloliitossa mitä huippujalkapallo vaatii. Tavoite on heillä ikäänkuin kirkkaammin näkyvissä, vaikka sitä ei ole vielä saavutettu.

Junnukisoja tai maajoukkueita ei pidä tähän sekoittaa. Benali ei tarkoita käsittääkseni sitä, että tuo menestys on se mitä haetaan. Pointtina on, että juuri se pohja, joka tekee hyvistä junnufutaajista (yleensä fyysisesti hyviä) hyviä aikuisia pelaajia jää huonoksi ala-arvoisen ja vääriin asioihin keskittyvän junnuvalmennuksen takia. Maailma on täynnä kovia junnumaajoukkuefutaajia, joista ei tule yhtään mitään aikuisena. Mitä esim. Turkkilaisen mainitsemista nuorten kisojen pelaajista on tullut aikuisena? Hetemaj on ainoa, joka todella on lunastanut lupaukset, Sparv on siinä rajoilla, mutta ei todellakaan mikään aikuisten arvokisoihin viejä, Raitala on hyytynyt täysin hyvistä seurajoukkuemahdollisuuksista huolimatta, Hämäläinen on mitä on, Sadik on Saksan kakkossarjan tasoa. Entä mitä tuli sen jengin pelaajista, jotka olivat MM-kisoissa? Sjölund ja Forssell heistä kai menestyneimmät, mutta eipä ollut kummoista. Vaan eipä ollut kummoista silloisen maailmanmestarin Argentiinan tähtien Saviolan, D'Alessandron jne. menestyskään aikuistasolla junnupeleihin verrattuna. Sen sijaan huomattavan moni, joka ei junnupeleissä vielä menesty erityisesti, nousee aikuisena ihan eri tasolle. Hyvänä esimerkkinä taas Italia, jossa vaikka kuinka moni pelaaja nousee esiin vasta selvästi yli kaksikymppisenä. Ei siis pitäisi katsoa junnuvuosia ja vetää siitä johtopäätöksiä hyvin tehdystä junnutyöstä. Tuo junnujen menestys perustuu etenkin fysiikan eroihin, ja kun ne aikuisena ovat tasoittuneet, näkyy todellinen taso, ja siinä Benalin mainitsema pohjatyö.

Ja ennen kuin kukaan tarttu asiaan, on tietenkin myös niitä pelaajia, jotka lunastavat junnumaajoukkuepotentiaalinsa myös aikuisena. Useat näistä ovat kuitenkin jo siinä vaiheessa myös aikuisten sarjoissa olleet esillä.

[SouthernBoogieCat]

Hieno historiikki maajoukkueemme "saavutuksista". Lupaava ollut koko historian alusta asti, mutta hävitty koko ajan. 50-luvun alussa kaadettu yksi kovimmista Jugoslavia, tullut Pohjoismaiden mestaruuksia 50- ja 60-luvulla. Kerran jäätiin pisteen päähän EM-kisosta vuonna 1980 ja voiton päähän 2008. Vuoden 1986 MM-kisatkin jäivät väliin käytännössä yhden voiton päähän ja vuoden 1997 juttua ei halua enää edes muistella. Jotain hyvääkin. Kups voitti eilen Maarianhaminassa 3-2 ja on HIFK:n edellä sarjataulukossa:

http://futisforum2.org/index.php?topic=58400.0

Vuoden 1912 olympialaisten neljäs sija oli kyllä aikakautenaan kova saavutus koska tuohon aikaanhan ei pelattu erikseen MM-kisoja vaan olympiaturnaus oli siihen aikaan parhaiden pelaajien turnaus. MM-kisojen tultua mukaan 1930 tilanne muuttui ja olympialaiset muuttuivat B-tason turnaukseksi.

[Hönkki]

Esimerkkinä Suomesta toimi lentopallon Berruto. Futiksessa italialaisia on joka puolella maailmaa, maajoukkueissa vaikkapa Venäjällä, Irlannissa ja Japanissa. Ihan turhaa puhua kieliasioista nykypäivänä. Ja minä puhuinkin sopivasta italialaisesta, en väkisin huippunimistä. Siellä C-tasollakin taktinen puoli on ihan erilaista kuin Suomessa millään tasolla. On aivan varmaa, että sopiva valmentaja löytyisi, jos olisi kykyä etsiä. On myös päivänselvää, että maajoukkuepestit kiinnostavat tunnetuimpien valmentajien varjossa valmentavia. Ja sellaista juuri haetaan. Esimerkkinä vaikkapa Allegri, joka oli täysin tuntematon suurimmalle osalle (ei toki italofiileille) ennen kuin menestyi Cagliarissa (valittiin vuoden valmentajaksi ennen Mourinhoa Italiassa). Pelitapa ja kyky kehittää pelaajia oli juuri sellainen, joka olisi sopinut Suomelle. Ja toisaalta on jo nähty, että hän osaa muuttaa taktiikkaansa (Cagliari, Milan ja Juve kaikki eri taktiikoilla) joukkueen mukaan.

Nyt mies on iso nimi, mutta ei ollut vuosia sitten. Asiantuntija olisi ollut miehestä selvillä kuitenkin jo tuolloin, kun oli valmentanut vasta alemmilla sarjatasoilla.

En ole sanonut, että asia olisi selvä kuin pläkki, mutta SUomen budjettiin ja tarpeisiin nähden tuo olisi fiksumpaa kuin hodarit, baxterit jne. Vaatisi vain todellista asiantuntemusta. On myös selvää, että Italiasta löytyy kokeneita valmentajia, jotka voisivat hyvin haluta kokeilla maajoukkuetta. Esimerkkinä mainitsin Guidolinin, mutta varmemminkin täkyyn tarttuvia olisi varmasti. Mielenkiintoista olisi myös nähdä keskikastin tuloksentekoväännön ja nihkeän asennefutiksen erikoismiehen Delio Rossin vastaus. Mieshän on se, joka lätki nuorta kukkoilijaa Adem Ljajicia ympäri korvia penkillä Fiorentinassa. Hieman sellaista asennekasvatusta tarvittaisiin. Rossihan on täysin jenginsä puolella, kun pelaajien asenne on kohdallaan. Nämä mainitut vastaavat siis tarvetta juuri taktisella yms. puolella. Heidän vastauksensa selviäisi vasta kysymällä.

Italia on siksi hyvä, että siellä on todennäköisesti levein taso taktisessa valmennuksessa ja juuri tuloksenteko ja keskinkertaisen jengin ylisuorittaminen tuloksellisesti ovat maan valmennuksen erityisosaamista.

Berruto tuli kyllä Suomeen, mutta Suomi onkin kovempi lentopallossa kuin fudiksessa. Ei italialaisessa valmentajassa sinänsä mitään vikaa olisi. Luulen vaan, että eivät suostu tänne tulemaan. Suomi on eri kuin Venäjä, Japani ja Irlanti. Luulen myös, että niillä jotka valmentajan valitsevat, ei ole riittävästi tietämystä italialaisista valmentajista, eikä uskalleta ostaa sikaa säkissä. Siksi en pidä heitä realistisina vaihtoehtoina. Jos valitaan hyvä italialainen, niin ok. Olen silloin mielelläni väärässä.

En oikein ymmärrä miksi Hollanti olisi paras ja yhtään sen realistisempi oikeasti hyvän ja edullisen valmentajan löytämisessä. Ruotsista saatiin jo Baxter. Selvää on, että hyviä valmentajia löytyy, mutta niitä ei osata etsiä, koska soveliaimmat/realistisimmat eivät ole isoja nimiä. Mitään Matthäusta tai Zengaa ei kukaan halua, vaikka ne varmaan ensin tulisivat mieleen Palloliiton pöllöille.

Ulkomailta tulevan valmentajan pitää saada nopeasti kattava käsitys siitä mitä on suomalainen jalkapallo ja miten hänen oppejaan voidaan täällä soveltaa. Tässä asiassa Litistä olisi paljon apua, jos hollantilainen kyseessä. Litin takia tänne on myös helpompi houkutella (tarvitaan vähemmän rahaa) hollantilainen kuin italialainen. Suomesta on mennyt paljon pelaajia Hollantiin, joten voisin kuvitella hollantilaisen pelityylin soveltuvan suomalaisille. Hollannissa ovat varmasti tietoisia minkälaiset pelaajat sopivat heidän tyyliinsä. Toki Suomen nykymaajoukkueessa ei juuri nyt Hollannissa pelaavia ole.

Ruotsista saatiin tosiaan Baxter ja hänkin oli loppujen lopuksi parempi kuin Mixu. Itseasiassa ajattelin ihan ruotsalaista valmentajaa. Islannilla on ruotsalainen Lars Lagerbäck.

Fiiliksenkohottajat ovat ihan hyviä, mutta lätkä-Curren tapaiseen ei futiksessa voi uskoa. Lätkä on erittäin yksinkertainen peli verrattuna futikseen. Jos asenne ja fiilis teksivät futiksessa menestyjän, olisivat skotit maailmanmestareita. Hyvä futisvalmentaja saa tietenkin joukkueen itseluottamuksen myös kuntoon.

Fiiliksenkohottajaa tarvitaan juuri nyt. Ei voi mennä niin, että maajoukkueen kapteeni hokee haastattelussa "emme ole riittävän hyviä", kun vastustajat kuitenkin olivat voitettavissa. Pitäisi edes sanoa mitä tehdään ensikerralla paremmin. Mixun ekat karsinnat menivät ihan ok, mutta nää tokat ei. Syy on liian arvattavissa olevassa taktiikassa tai jossain henkisessä lukossa, joka iski Suomen pelaajiin ekan karsintapelin jälkeen. Ehkä nämä kaksi asiaa ovat myös toisistaan riippuvia, en tiedä. Joka tapauksessa mielestäni Mixu on kaikkea muuta kuin fiiliksenkohottaja ja nyt tarvitaan jotain ihan muuta vastapainoksi. Toki kun taktiikka on hyvä, niin itseluottamus alkaa kasvaa ihan itsestään. Suomen tasoinen maa tarvitsee kuitenkin sen hurmion, että pisteitä tulee, on taktiikka ihan mitä tahansa.

Junnukisoja tai maajoukkueita ei pidä tähän sekoittaa. Benali ei tarkoita käsittääkseni sitä, että tuo menestys on se mitä haetaan. Pointtina on, että juuri se pohja, joka tekee hyvistä junnufutaajista (yleensä fyysisesti hyviä) hyviä aikuisia pelaajia jää huonoksi ala-arvoisen ja vääriin asioihin keskittyvän junnuvalmennuksen takia. Maailma on täynnä kovia junnumaajoukkuefutaajia, joista ei tule yhtään mitään aikuisena. Mitä esim. Turkkilaisen mainitsemista nuorten kisojen pelaajista on tullut aikuisena? Hetemaj on ainoa, joka todella on lunastanut lupaukset, Sparv on siinä rajoilla, mutta ei todellakaan mikään aikuisten arvokisoihin viejä, Raitala on hyytynyt täysin hyvistä seurajoukkuemahdollisuuksista huolimatta, Hämäläinen on mitä on, Sadik on Saksan kakkossarjan tasoa. Entä mitä tuli sen jengin pelaajista, jotka olivat MM-kisoissa? Sjölund ja Forssell heistä kai menestyneimmät, mutta eipä ollut kummoista. Vaan eipä ollut kummoista silloisen maailmanmestarin Argentiinan tähtien Saviolan, D'Alessandron jne. menestyskään aikuistasolla junnupeleihin verrattuna. Sen sijaan huomattavan moni, joka ei junnupeleissä vielä menesty erityisesti, nousee aikuisena ihan eri tasolle. Hyvänä esimerkkinä taas Italia, jossa vaikka kuinka moni pelaaja nousee esiin vasta selvästi yli kaksikymppisenä. Ei siis pitäisi katsoa junnuvuosia ja vetää siitä johtopäätöksiä hyvin tehdystä junnutyöstä. Tuo junnujen menestys perustuu etenkin fysiikan eroihin, ja kun ne aikuisena ovat tasoittuneet, näkyy todellinen taso, ja siinä Benalin mainitsema pohjatyö.

Näin se varmaan menee. Syytetään Majuria, kun on junnuvalmentaja.

[Epis]

Italialaiset olisivat varmasti mielenkiintoisia, mutta eihän tänne herrantähden sellaisia saa, ja mikä olisi heidän kielitaitonsa ? Minulle ei tule mieleen yhtään pohjoismaissa valmentanutta italialaista (tietämykseni ei tosin ole aukoton).

Hepskukkuu! Nyt hypätään puun takaa suoraan karjapuskuriin, mutta muutama viikko sitten tuli katsottua telkkarista naisfutista Honka-HJK (Suomen Cupin finaali). Honka voitti jo toisena vuotena peräkkäin ja heitä valmentaa ymmärtääkseni italialainen mies, joka puhuu hyvin suomen. Ei mulla muuta..

[AriFerra]

Edellinen sivu:

Porvoossa olisi Futuran valmentaja italialainen Roberto Nuccio. Mies on käynyt Italiassa valkkukurssit.

[Killer]

Celtic have confirmed that Teemu Pukki has left the club to make his loan move at Danish side Brondby permanent.

Odotan innolla Pukin tweettiä/instagram tekstiä: "Tääl mie istun jollain v..tun Bröndbyn penkil."

[Hönkki]

Italialaiset olisivat varmasti mielenkiintoisia, mutta eihän tänne herrantähden sellaisia saa, ja mikä olisi heidän kielitaitonsa ? Minulle ei tule mieleen yhtään pohjoismaissa valmentanutta italialaista (tietämykseni ei tosin ole aukoton).

Hepskukkuu! Nyt hypätään puun takaa suoraan karjapuskuriin, mutta muutama viikko sitten tuli katsottua telkkarista naisfutista Honka-HJK (Suomen Cupin finaali). Honka voitti jo toisena vuotena peräkkäin ja heitä valmentaa ymmärtääkseni italialainen mies, joka puhuu hyvin suomen. Ei mulla muuta..

Porvoossa olisi Futuran valmentaja italialainen Roberto Nuccio. Mies on käynyt Italiassa valkkukurssit.

Liian pieniä kaloja. Ei lasketa.

[Hönkki]

Foorumin työnvälitys toimii. Voin auttaa hakemuksen tekemisessä.

http://www.palloliitto.fi/sites/default/files/liitteet/faf_a_head_coach_eng.pdf