Suomen maajoukkue

[Benali]

Eipä se kaappi esim. Englannilla juuri tuon täydempi ole

Onneksi on hoki ja bandy (myös inne)...

[Rossonero]

Mixu on juuri oikean oloinen tyyppi vetämään rajallista materiaalia. Eihän se brittein saarillakaan ole ymmärtääkseni hyvää materiaalia käyttänyt, ja tulokset ovat koko ajan odotuksia parempia. Juuri tätä Suomi kaipaa. Muutama maa on jopa käynyt kisoissa sellaisella materiaalilla, mikä Suomella on nyt. Esimerkkinä vaikkapa Latvia ja Slovenia (jälkimmäinen toki tuottaa nykyään enemmän laatupelaajia). Oikean pelitavan, asenteen ja itseluottamuksen löytäminen ratkaisevat kuka ylittää materiaalin antamat odotukset.

Vaan eipä Suomessa juuri missään joukkuepallopelissä todellista näkemystä ole. Tulokset ovat sen mukaisia. Lentopallo on poikkeus. Kaikki muut paremmat suoritukset ovat pitkälti marginaalilajeissa tulleita.

Suomessa ja Englannissa junnupuolella vaikuttaa hieman samalta. Liian pienestä pitäen liikaa aikuisten (vieläpä keskinkertaisten) ehdoilla pyörimistä ja tulosten katselua. Mistä tulevat huippupelaajat ja luovat pelaajat? Missä Ronaldinho oppi jalkakikkansa? Kotona kapeassa eteisessä ohittaessaan isäänsä. Mistä tuli Diego? Kaduilta. Ei tukahduttavista perustreeneistä ja tuloshakuisuudesta, vaan halusta pelata ja oppia - leikkiä. Messinkin pohjat on luotu ihan muualla kuin akatemioissa, ja Barcassa taas on tajuttu pallollisen harjoituksen tärkeys. Ei Littikään oppejaan tulos- ja kuntotreeneissä saanut. Luovuuden pitäisi antaa kukkia, ja virheitä pitäisi sallia. Niistä opitaan. Tässä mennään ainakin lätkässä samoilla laduilla. Toki voidaan puskea "peräsuoli pitkällä" kuntotreeniä ja yliohjaamalla suitsia lasten luontaista kehitystä, mutta silloin saadaan tinttejä ja pasasia, ei litmasia. Tämähän on lätkästäkin tuttua. Selänteitä ei ole juuri näkynyt. Ja menestyäkseen on Suomen kaltaisen pikkumaan joko pelattava tehokkaasti Norjaa tai saatava pari kultakimpaletta kannattelemaan joukkuetta.

Suomalaisessa urhailukasvatuksessa ei ole tarpeeksi kasvatusasiantuntemusta, joka estää lasten kykyjen ja luontaisen henkilökohtaisen kehityksen tukemisen. Sen sijaan Suomessa on huomattavan tasokkaita kasvatusalan asiantuntijoita. Nämä eivät vain kohtaa, eikä lapsen kehityksen oleellisia tekijöitä ymmärretä tärkeiksi urheilupiireissä.

[Hönkki]

Suomalaisessa urhailukasvatuksessa ei ole tarpeeksi kasvatusasiantuntemusta, joka estää lasten kykyjen ja luontaisen henkilökohtaisen kehityksen tukemisen. Sen sijaan Suomessa on huomattavan tasokkaita kasvatusalan asiantuntijoita. Nämä eivät vain kohtaa, eikä lapsen kehityksen oleellisia tekijöitä ymmärretä tärkeiksi urheilupiireissä.

Tämä menee taas vähän vitsin puolelle mutta menköön. Minulla oli koulussa opettaja, rouva Matinvesi, jolla oli paljon kasvatusasiantuntemusta ja oikein pedagooginen ote opetukseensa. Ihan ok täti. Myöhemmin sitten aloin pelaamaan salibandyä ja kappas vaan, rouva Matinveden poika pelasi samassa jengissä. Rouva Matinveden poika todella toteutti itseään pelissä. En ole koskaan nähnyt kenenkään muun pystyvän samaan: maila heilui metrin kaaressa edestakaisin kymmenen kertaa sekunnissa. Mailan heilahduksista suurin osa osui vastustajaan tai omiin, silloin tällöin jopa palloon. Liioittelen aavistuksen, mutta ymmärrätte ehkä mistä on kyse. Kyseinen pelaaja oli todellinen ilmiö ja laajalti tunnettu salibandyn 90-luvun alasarjoissa.

[Hönkki]

Jos nyt vielä yrittäisin kommentoida ihan järkevästikin Rossoneron kirjoitusta.

Mielestäni pelaajan tärkein ominaisuus on pelinäkemys ja toisaalta se on ominaisuus, jota on kaikista vaikeinta kehittää. Ei ole sattumaa, että Neuvostoliiton kulta-aikojen lätkäjoukkueen pelaajat laitettiin pelaamaan shakkia. Luovuus on hyvästä, mutta tulosurheilussa pitää myös osata laskelmoida mitä kentällä oikeasti kannattaa tehdä. Valmentaja voi "ohjelmoida" pelaajansa pelaamaan tietyllä taktiikalla, mutta se riittää vain tiettyyn pisteeseen asti. Parhaita pelaajia ovat ne, jotka tiukassa paikassa ottavat ohjat haltuunsa ja tekevät joitakin täysin omia (hyödyllisiä) ratkaisujaan. Fudiksessa tämä on vielä tärkeämpää kuin esim. lätkässä, jossa päästään tiuhaan tahtiin vaihtoon kuulemaan valmentajan neuvoja. Valmentajan pitää osata antaa joillekin pelaajille enemmän vapauksia kuin joillekin toisille pelaajille. Joitakin pelaajia pitää rohkaista tekemään omia ratkaisuja, joitakin taas pitää vaatimalla vaatia noudattamaan taktiikkaa.

[Rossonero]

Suomalaisessa urhailukasvatuksessa ei ole tarpeeksi kasvatusasiantuntemusta, joka estää lasten kykyjen ja luontaisen henkilökohtaisen kehityksen tukemisen. Sen sijaan Suomessa on huomattavan tasokkaita kasvatusalan asiantuntijoita. Nämä eivät vain kohtaa, eikä lapsen kehityksen oleellisia tekijöitä ymmärretä tärkeiksi urheilupiireissä.

Tämä menee taas vähän vitsin puolelle mutta menköön. Minulla oli koulussa opettaja, rouva Matinvesi, jolla oli paljon kasvatusasiantuntemusta ja oikein pedagooginen ote opetukseensa. Ihan ok täti. Myöhemmin sitten aloin pelaamaan salibandyä ja kappas vaan, rouva Matinveden poika pelasi samassa jengissä. Rouva Matinveden poika todella toteutti itseään pelissä. En ole koskaan nähnyt kenenkään muun pystyvän samaan: maila heilui metrin kaaressa edestakaisin kymmenen kertaa sekunnissa. Mailan heilahduksista suurin osa osui vastustajaan tai omiin, silloin tällöin jopa palloon. Liioittelen aavistuksen, mutta ymmärrätte ehkä mistä on kyse. Kyseinen pelaaja oli todellinen ilmiö ja laajalti tunnettu salibandyn 90-luvun alasarjoissa.

Tiedän henkilön. Tarkoitin kuitenkin aivan eri tason kasvatusasiantuntijoita. kuten professori Kari Uusikylää, joka on tutkinut laajasti lahjakkuutta ja luovuutta, ja samalla sitä miten näiden avuja tuetaan kasvatuksessa eri ikä-/kasvuvaiheissa. Raisa Cacciatore, Tuula Tamminen, Lea Pulkkinen, Liisa Keltikangas-Järvinen, Terttu Arajärvi jne. ovat muita alan edustajia, joista osa on kansainvälisestikin tunnettuja.

On tietenkin muistettava, että suutarin lapsella ei ole kenkiä. Tunsin joskus erään yllämainitun henkilön jälkipolvien edustajan. Omassa elämässään henkilö ei ollut kasvattajana kovinkaan täydellinen. Hänen tutkimuksiensa ja tietoutensa paikkansapitävyyttä se ei muuttanut.

"Itsensätoteuttaminen" tuolla tavalla ei ole luovuutta eikä luovuudella ole mitään tekemistä itsensätoteuttamisen kanssa.

[AriFerra]

Tiättekö muuten mitä?
Latvia matsissa Roman Eremenko antoi tasan 100 syöttöä. 86 niistä omille.
Näistä 24 oli "vaikeita, rakentavia" syöttöjä, joista 16 löysi tiensä omalle pelaajalle.
Aika huikeat lukemat.

Chievon Kuninkaalla Hetemajilla oli eniten kaksinkamppailuja hyökkäyspäässä. 13, joista kahdeksan voitti.

No ystishän tuo oli, mutta voi se joskus tärkeässäkin matsissa arska paistaa risukasaan.

[Porvoon turkkilainen]

Eipä sitten Litmanen tainnut saada sitä viimeistä näissä oloissa ansaittua juhlamaaotteluaan, vaikka on edelleen Suomen paras. Tuskinpa hänen valitseminen olisi mitenkään jarruttanut tätä tulevaisuuden "suuren" joukkueen kehittämistyötä. Olisi varmasti saatu ihan hyvin katsojiakin, vaikka lipun täydellä hinnallakin, jos hänet olisi valittu vain Ruotsia vastaan ja sitä olisi markkinoitu hänen viimeisenä ottelunaan. Tässä se taas nähtiin näiden päättäjien järki ja kunnioitus.

Taidan jättää protestina pelin väliin.

http://yle.fi/urheilu/lajit/jalkapallo/euro2012/2011/09/huuhkajat_nuorella_joukkueella_em-karsintoihin_2907402.html

[AriFerra]

Ai Mixu Mixu. Miksi et laittanut Perpaa tilalle, kun Losa loukkaantui? Daja on niiin nähty. Perpa olisi muutenkin ehdottomasti avauksen mies, ainakin jos lupaa pitää hermonsa kurissa. Sparv on myös hyvä omassa roolissaan, tosin rooli on niin erilainen kuin Perpalla, että ei voi verrata.

Okei, harkkamatsi, mutta 2016 lähestyy koko ajan. Ja jos joulukuusella jatketaan (jota toivon), pitää ne oikeasti lahjakkaat laitapakit löytää ja nopeasti. Halsti ja Lampi eivät ole MJ tasoa. Eivät edes Suomen.

Pukissa on ainesta. Lisää fyysisyyttä, niin kylki-kylki tilanteista alkaa maalejakin tulla maajoukkueessa.

[Hönkki]

Glory, glory parkkeeratut Huuhkajat ja joulukuusi. Luulin jo että Hodgsonin kultaiset ajat ovat iäksi menetetty. Eivät ole. Suomalainen pelityyli on löytynyt.

Millä muulla maalla on 2 viimeistä peliä Espanjaa vastaan ilman häviötä ? (vuonna 2007 Suomi-Espanja 0-0)

[Porvoon turkkilainen]

Mixu on se autuaantekijä, joka osaa suuria vastaan tehdä Hodarit ja pienempiä Muuriset. Ainakin niin toivon ja 2016 kattomaan huuhkajia Pariisiin, jolloin kevät koittaa.

Älkää välittäkö kahden vuoden takaisesta tunnepitoisesta vuodatuksestani (28.9.11), mikä ikävästi tällä palstalla kummittelee.

[zaccy]

Kebabin jutut alkaa oleen sitä luokkaa jottä pitää harkita jo yhdelle lähtöä hänen kanssa.... ties vaikka päästäs samoihin afääreihin?

[Puppe]

Kebabin jutut alkaa oleen sitä luokkaa jottä pitää harkita jo yhdelle lähtöä hänen kanssa.... ties vaikka päästäs samoihin afääreihin?

Yhdelle...hahaa 

[Porvoon turkkilainen]

Yhelle totta kai. Jokainen vapaa yksilö saa tämän yhden venyvän annoksen käsitteen määritellä itse. Monta kertaa olen laskelmissa tehnyt annosteluvirheen, myönnän

[Hönkki]

Kebabkukko, nyt jäit kiinni
https://soundcloud.com/teqonvarattu/gijonin-ihme

[AriFerra]