Suomen Pöytäjalkapalloyhdistys - Forum

Jouduin laittamaan ihan uuden topicin, kun kaikki muut yleiset sääntötopicit ovat lukittuna.

Hitaan pelin sääntöjä on pohtinut sääntövaliokunta, johon alunperin kuuluivat Zinga, Vesa, Pekkala, Puppe ja Kaitsu. Loppuvaiheessa otin itsekin aktiivisesti osaa keskusteluun ja jokunen kommentti tuli Tuuriltakin. Keskustelu on käyty "suljetuin ovin", jotta saatiin jonkinlainen keskustelurauha ja päätöksenteko oli hiukan nopeampaa. Seuraavassa viimeisen puolenvuoden ajalla muuttuneita/tarkentuneita sääntöjä, jotka ovat nyt kaikkien kommentoitavissa. Näillä säännöillä pelataan turnaus ja olisi todellakin aika vakiinnuttaa tilanne hitaan sääntöjen kohdalla. Jatkuvien muutosten perässä ei pysy kukaan.


PAITSIOSTAPOISTOT
Paitsiostapoiston ja siihen vastauksen saa tehdä tilanteeseen. Ainoa rajoitus vastauksessa on, että sen pitää tulla korkeintaan 10 cm päähän poistetusta figurista, sen ei siis tarvitse tulla poistetun figurin ja maalin väliin.  Tietysti rappaukset ja palloon osumiset kiellettyjä.

MAALIVAHDIN TORJUNTA/TÖKKÄYS
Maalivahdin torjunta/tökkäys on neutraali ja ei vastaa näpäytystä, mikä on hyvä muistaa mietittäessä paitsiotilanteita. Ei ole paitsio, jos vastustaja yrittää jatkolaukausta, vetää ohi pallosta ja veskari tökkää pallon vastapäätyyn paitsioasemassa olevalle figurille.
Poikkeuksen neutraaliuuteen muodostaa tilanne, jossa pallo jää torjunnan jälkeen omalle rp-alueelle, jolloin pallon hallinta vaihtuu puolustajalle. Tulee kuitenkin huomata että liikkuva pallo on vielä hyökkääjän hallussa.

Varrella ei saa torjua maalia kohti tulevaa laukausta.

Jos pallo jää mv-alueelle on se puolustajan hallussa, paitsi jos irto-mv on ulkona. Lisäksi jos pallo on mv-alueella, keppiveskari paikoillaan ja pelaaja yrittää osua palloon kenttäfigurilla, mutta menettää, niin pallon hallinta vaihtuu normaalisti.


MAALINTEKO
Pallo ei saa osua puolustajaan, paitsi jos puolustaja on kokonaan mv-alueella.

JATKOLAUKAUS
Jos pelaaja yrittää jatkolaukausta, mutta figuri menee ohi pallosta, saa vastapuoli pyytää jatkolaukausta yrittäneen figurin takaisin lähtökohtaansa. Jatkolaukauksen pitää olla todellinen laukaisuyritys eikä haltuunottoyritys. Tähän on säännöissä tarkemmat määritykset mikä on tarpeeksi kova veto, jotta se ei olisi haltuunotto. Jokainen ymmärtää itsekin tilanteen.

Jatkolaukauksessa figurin osumahetki palloon ratkaisee onko pallo liikkeessä ja onko se maalintekoalueella.

RAPPAUSLINJA
Nollatoleranssi suorissa hyökkäys- ja puolustusnäpäytyksissä. Tarkoittaa sitä, että jos huomataan rikotun figurin liikahtavan/kuuluu kilahdus, niin kyseessä on rike. Tämä on eri tulkintojen takia paras linja.

Rikkeitä eivät ole:
- omien rappaaminen
- ei huomata että vastustajan figuri liikahtaa, mutta katsottaessa tarkemmin vierekkäisiä figureita huomataan niiden koskettavan toisiaan
- figuri heilahtaa/kaatuu ja sen vartalo osuu vastustajan figuriin
- figuri kaatuu, pyörii kyljellään ja sen vartalo osuu vastustajaan

Niin hyökkäys- kuin puolustusnäpäytyskierteissä sallitaan pieni kosketus, jonka ei katsota hyödyttävän näpäyttäjää. Mikä on sitten pieni kosketus ?
Yhtenäinen linja pitää löytää vain pelaamalla, mutta jonkinlainen ohjesääntö voisi olla, että jos näpäytetty figuri osuu vastapuoleen ei-pallonpuolella, niin kysessä on rike.

Hyökkääjän rikkoessa tulee vapari. Puolustajan rikkoessa tulee vapari, palautus tai jatkuu.

VAPAAPOTKUT
Vapaapotkun paikka on rikkeen paikka, ei siis rikotun figurin keskikohta. Kannattaa muistaa, kun määritellään tuleeko rankkari, suora vapari vai epäsuora vapari. Vapaapotkussa vastustajan figurit siirretään 9 cm tai 0 cm päähän pallosta sen mukaan miten vetäjä haluaa. Siirtosuunta määräytyy vetämällä linja pallon keskikohdasta siirrettävän figurin keskikohtaan. Omia figureita ei siirretä pallon edestä eikä takaa. Ainoastaan jos vapari annetaan jollain muulla kuin rikotulla figurilla, saa rikotun figurin siirtää 2 cm sivuun samalla periaatteella kuin vastustajan figurit.

Suorassa vaparissa puolustajalla on valittavana neljän muuri TAI kaksi näpäytystä TAI kahden muuri ja yksi näpäytys.


MAALIPOTKU
Maalipotkun saa antaa mistä tahansa mv-alueelta ja sen paikan saa päättää sijoitusnäpäytysten jälkeen, mutta vetäjä pitää valita ennen näpäytyksiä. Jos rp-alueella on omia tai vastustajan figureita, niitä ei siirretä käsin pois. Jos maalipotku osuu rp-alueella olevaan omaan tai vastustajan figuriin, uusitaan maalipotku. Maalipotkussa ei ole paitsiota. Jos maalipotku menee vastustajan päätyneljännekselle, on se vastustajan hallussa, paitsi jos se osuu viimeksi maalipotkun antajan puolen figuriin. Maalipotkuun ei saa tehdä jatkolaukausta.

FIGURIT
Kaikki "normaalin" kokoiset figurit hyväksytään kenttäpelaajiksi. Irtomaalivahdiksi käy vain vanhanmallinen "irtokeijo". Tässä tehdään kuitenkin tulevan turnauksen kohdalla poikkeus, sillä joillekin on kyseisen irtokeijon käyttö huomattavasti tutumpaa kuin joillekin toisille eli nyt sallitaan myös normaali figuri vastaantulevana. Kritisoikaa jos haluatte, mutta näin on minusta reiluinta. Näissä säännöissä on muutenkin ydinjoukon ulkopuolella olevalla sulattelemista. Turnauksen jälkeen sitten kaikilla ikä-irmat.

Ei vahattuja figureita.


IRTOMAALIVAHDIN LÄHTÖ MAALISTA
Irto-mv (irma) saa lähteä mistä vaan mv-alueelta riippumatta siitä, missä keppiveskari on. Irma saa lähteä myös päätyrajan takaa mv-alueen kohdalta.

IRTOMAALIVAHDIN PALAUTUS
Irman ollessa rp-alueen sisällä asia on täysin selvä: keppiveska pääsee kehiin jos irma menee maalin sisään tai päätyrajasta yli maalin ulkopuolelta mv-alueen kohdalta tai pääsee kokonaan mv-alueelle. Veskan saa asettaa mihin haluaa, jos pallo ei ole mv-alueella vastustajan hallussa.

Kun irma on rp-alueen ulkopuolella, on asia hiukan mutkikkaampi.

a) näpäytetään irma päädystä yli aitaan osuen ei rp-alueen kohdalta => irma päätyrajalle

b) näpäytetään irma päädystä yli aitaan osuen rp-alueen kohdalta tai maaliin sisään => laitetaan irma rp-alueen sivurajan ja päätyrajan risteykseen


c) kaikki ne tapaukset kun irma menee päädystä yli ei maalin kohdalta, mutta ei osu aitaan => saa ottaa viivalle

d) irma jää kokonaan mv-alueelle => keppiveska maaliin

Kun pallo on mv-alueella vastustajan hallussa ja irma palautetaan mv-alueelle, tulee keppiveskari siihen kohtaa mv-aluetta, mihin irma jäi. Keppiveskari saa liikkua pallon liikkuessa vastustajan näpäytyksen jälkeen.



VIIMEINEN HYÖKKÄYS
Vika hyökkäys 30 sekuntia (jatkoajalla 15 sek). Jos 30 sekunnin jälkeen pallo edelleen hyökkääjän hallussa ja ei ole tullut katkoa, pelataan vielä yksi puolustusnäpäytys-hyökkäysnäpäytys-pari. Hyökkäysnäpäytys sisältää syötön ja vedon, jos tehdään jatko. Puolustusnäpäytystä ei tehdä, jos 30 sekunnin kohdalla on hyökkääjän näpäytysvuoro. Tämä "vika näpäytys" -sääntö siksi, että vähän ehkäistään ajanpeluuta.

VIIVAN YLITYKSET
Ollakseen viivan yli pallon/figurin ja viivan välistä pitää näkyä vihreää. Jotta pelaaja/pallo on kokonaan alueella, sen pitää olla viivan yli.

Tämä muistettakoon kun katsotaan onko irma mv-alueella, onko kenttäfiguri mv-alueella, onko kenttäfiguri paitsiossa jne.


Tässä tätä. Toivottavasti edes joku pystyy omaksumaan kaiken lauantaihin mennessä.  

Kiitokset jälleen Hönkille sääntöurakoinnista ja yhteenvedosta!

Pari kysymystä ja kommenttia, joihin Hönkki saa kommentoida mikä on linja turnauksessa. Tarkoitus ei ole keskustella yleisesti säännöistä tässä yhteydessä, mutta kommentoida toki voivat muutkin.

Lainaus käyttäjältä: "Hönkki"JATKOLAUKAUS
Jos pelaaja yrittää jatkolaukausta, mutta figuri menee ohi pallosta, saa vastapuoli pyytää jatkolaukausta yrittäneen figurin takaisin lähtökohtaansa. Jatkolaukauksen pitää olla todellinen laukaisuyritys eikä haltuunottoyritys. Tähän on säännöissä tarkemmat määritykset mikä on tarpeeksi kova veto, jotta se ei olisi haltuunotto. Jokainen ymmärtää itsekin tilanteen.

Mitä tapahtuu, jos jatkolaukauksella otetaan pallo haltuun eikä kyse ole selvästä vetoyrityksestä? Muistaakseni vapariakin pohdittiin, koska pelkästään takaisin laittamalla tuota voisi käyttää taktisesti hyödyksi. Pallonhallinta kaiketi ainakin vaihtuu.

Vetoyrityksen määritelmäksi esitettiin ainakin joko figuurin tai pallon menemistä joltain rajalta yli tai torjuntaa. Tässäkin toki on taktikoinnin mahdollisuus periaatteessa, mutta Hönkin peräänkuuluttama terve järki sekä herrasmiespelin henki pitää ottaa käyttöön.

Lainaus käyttäjältä: "Hönkki"- figuri heilahtaa/kaatuu ja sen vartalo osuu vastustajan figuriin
- figuri kaatuu, pyörii kyljellään ja sen vartalo osuu vastustajaan

Miten tulkitaan kierivän eli laukkaavan pelaajan pysähtyminen vastustajaan? Näitähän tulee aika paljonkin tietyntyyppisillä pohjilla pelatessa. Itse en tulkitsisi vapariksi, mutta miten tämä turnaus pelataan?

Lainaus käyttäjältä: "Hönkki"VAPAAPOTKUT
Vapaapotkussa vastustajan figurit siirretään 9 cm tai 0 cm päähän pallosta sen mukaan miten vetäjä haluaa.

Siis siirretään 9cm päähän pallosta, tai jäävät paikalleen.

Lainaus käyttäjältä: "Hönkki"VIIMEINEN HYÖKKÄYS
Vika hyökkäys 30 sekuntia (jatkoajalla 15 sek). Jos 30 sekunnin jälkeen pallo edelleen hyökkääjän hallussa ja ei ole tullut katkoa, pelataan vielä yksi puolustusnäpäytys-hyökkäysnäpäytys-pari. Hyökkäysnäpäytys sisältää syötön ja vedon, jos tehdään jatko. Puolustusnäpäytystä ei tehdä, jos 30 sekunnin kohdalla on hyökkääjän näpäytysvuoro. Tämä "vika näpäytys" -sääntö siksi, että vähän ehkäistään ajanpeluuta.

Mielsetäni ajanpeluu on muutenkin liian helppoa, joten tuo 30 sekuntia on hieman lyhyt aika. Mikä on näpäytykseen käytettävän ajan raja? Jos se on esim. kymmenen sekuntia, ei tuossa ajassa ehdi näpäyttää kuin kolmesti. Viidenkin sekunnin rajoituksella näpäytyksiä tulee vain n. 6-7.

En todellakaan halua ryhtyä poliisiksi, mutta kun itse pelaan nopealla tempolla, niin koen usein joutuvani loppuhetkillä (esim. viimeistä hyökkäystä "odotellessa") kärsimään jopa tahalleen hitaasti pelaavista pelaajista. Tässä täytyy olla selvä sääntö, koska ikävä kyllä herrasmiespeli ei tässä asiassa ole aina toiminut.

Lainaus käyttäjältä: "Hönkki"VIIVAN YLITYKSET
Ollakseen viivan yli pallon/figurin ja viivan välistä pitää näkyä vihreää. Jotta pelaaja/pallo on kokonaan alueella, sen pitää olla viivan yli.

Tämä muistettakoon kun katsotaan onko irma mv-alueella

Tässä on ristiriita, kun kerran keppiveskari saa olla viivan keskellä, kuten oikein onkin pienillä muovimiehillä pelatessa. Irmahan on perinteisesti saanut lähteä viivalta, saako nyt? Irma on myös perinteisesti päässyt maaliin ollessaan vähintään keskellä viivaa, entä nyt?

Joudun tekemään pieniä korjauksia/täsmennyksiä:

LainaaKun pallo on mv-alueella vastustajan hallussa ja irma palautetaan mv-alueelle, tulee keppiveskari siihen kohtaa mv-aluetta, mihin irma jäi. Keppiveskari saa liikkua pallon liikkuessa vastustajan näpäytyksen jälkeen.

Korjataan: keppiveskan saa laittaa heti mihin haluaa, koska keppi voi tulla vastustajan näpäytyksen tielle. Keppiveska ei saa estää vastustajan näpäytystä.

kertauksena:
Jos pallo on hyökkääjän hallussa mv-alueella ja irma näpäytetään mv-alueelle, niin pallon hallinta ei vaihdu. Pallon hallinta vaihtuu, jos keppiveska on maalissa ennenkuin pallo pelataan mv-alueelle.

LainaaVIIVAN YLITYKSET
Ollakseen viivan yli pallon/figurin ja viivan välistä pitää näkyä vihreää. Jotta pelaaja/pallo on kokonaan alueella, sen pitää olla viivan yli.

Tämä muistettakoon kun katsotaan onko irma mv-alueella, onko kenttäfiguri mv-alueella, onko kenttäfiguri paitsiossa jne.

täsmennetään:
rp- ja mv-alueeseen kuuluvat myös kyseisten alueiden rajat. Elikkä keppiveska/irma/kenttäfiguri/pallo on mv-alueella kun se on viivan päällä, mutta ei kosketa vihreätä alueen ulkopuolella.

Rike rp-alueen viivan päällä johtaa rankkariin. Rikkeen paikkahan on osumakohta toiseen figuriin. Tämä sääntö on nyt ehkä eniten testissä tässä turnauksessa.

LainaaMiten tulkitaan kierivän eli laukkaavan pelaajan pysähtyminen vastustajaan? Näitähän tulee aika paljonkin tietyntyyppisillä pohjilla pelatessa. Itse en tulkitsisi vapariksi, mutta miten tämä turnaus pelataan?

Jos pohjat osuvat yhteen ja kosketus on niin kova, että rikottu figuri liikahtaa, niin kyseessä on rike. "Laukkaaminen" ei ole mikään tekosyy rapata. Pitää osata näpäyttää niin, että ei ala laukata.

Lainaus käyttäjältä: "Hönkki"Rike rp-alueen viivan päällä johtaa rankkariin. Rikkeen paikkahan on osumakohta toiseen figuriin. Tämä sääntö on nyt ehkä eniten testissä tässä turnauksessa.

Voipi olla tyhmä kysymys, mutta jos figuuri on rp-alueen viivalla ja osuma tapahtuu rp-alueen ulkopuolella olevaan kohtaan figuurissa niin onko tilanne tällöin rankkari vai vapari? Eli kumpaa sääntöä tällöin käytetään? Vai tarkoitettiinko osumakohdalla koko figuurin sijaintia?

Lainaamutta jos figuuri on rp-alueen viivalla ja osuma tapahtuu rp-alueen ulkopuolella olevaan kohtaan figuurissa niin onko tilanne tällöin rankkari vai vapari?

Vapari. Rikkeen kohta on osumakohta. Sama pätee tuomittaessa onko suora vai epäsuora vapari.


Kalastuksista vielä sen verran, että päätyrajan tai sivurajan ulkopuolella olevan figurin kautta voi kalastaa, jos vain pallo osuu kyseiseen figuriin ennen kuin ylittää viivan ja muut kalastusehdot täyttyvät. Intuitiivisesti selvä juttu.

LainaaVIIMEINEN HYÖKKÄYS
Vika hyökkäys 30 sekuntia (jatkoajalla 15 sek). Jos 30 sekunnin jälkeen pallo edelleen hyökkääjän hallussa ja ei ole tullut katkoa, pelataan vielä yksi puolustusnäpäytys-hyökkäysnäpäytys-pari. Hyökkäysnäpäytys sisältää syötön ja vedon, jos tehdään jatko. Puolustusnäpäytystä ei tehdä, jos 30 sekunnin kohdalla on hyökkääjän näpäytysvuoro. Tämä "vika näpäytys" -sääntö siksi, että vähän ehkäistään ajanpeluuta.

Muutama tarkennus/korjaus:
- vika hyökkäys jatkuu 30 sek vaikka tulisikin katko, muutenhan puolustaja voisi rapata ilman pelkoa rankkarista tai vaparista
- pallo voi olla omalla kenttäpuoliskolla kun vika hyökkäys alkaa

Lainaus käyttäjältä: "Hönkki"MAALIVAHDIN TORJUNTA/TÖKKÄYS
Poikkeuksen neutraaliuuteen muodostaa tilanne, jossa pallo jää torjunnan jälkeen omalle rp-alueelle, jolloin pallon hallinta vaihtuu puolustajalle. Tulee kuitenkin huomata että liikkuva pallo on vielä hyökkääjän hallussa.

Vaikkakin kyseessä maalivahdinalue niin ei ole mielestäni hyvä sääntö. Aiheuttaa kummallisia tilanteita.

Lainaus käyttäjältä: "Hönkki"RAPPAUSLINJA
Nollatoleranssi suorissa hyökkäys- ja puolustusnäpäytyksissä. Tarkoittaa sitä, että jos huomataan rikotun figurin liikahtavan/kuuluu kilahdus, niin kyseessä on rike. Tämä on eri tulkintojen takia paras linja.

Figuurin palautus toimisi paremmin. Ei aiheuttaisi kiukkua pelaajissakaan niin paljoa

LainaaVaikkakin kyseessä maalivahdinalue niin ei ole mielestäni hyvä sääntö. Aiheuttaa kummallisia tilanteita.

Niinpä. Moni tilanne jäi ikäänkuin kesken. Ei kannata jatkaa niin, että rp-alueelle torjunnan jälkeen jäänyt pallo on puolustajan hallussa. Mv-alueen osalta sääntö voisi mennä niin, että jos pallo tulee vetoalueen ulkopuolelta (vrt. keskityksenä) ja jää mv-alueelle ja keppiveskari on maalissa, niin silloin pallo on puolustajan hallussa. Jos pallo tulee laukauksena eli vetoalueen sisältä ja jää torjunnan jälkeen mv-alueelle, niin silloin pallo on edelleen hyökkääjän hallussa.

Perustelut ovat tällaisissa kohdissa makuasioita, mutta nyt hyökkääjä saisi pelata tilanteen loppuun.


Rappauslinjasta sen verran, että kierteissä täytyy antaa rapata pikkuisen enemmän. Luulen, että vanhoilla hitaan pelaajilla se on selkäytimessä minkä verran sai kierteissä ennen rapata, vaikka se onkin sanoin vaikea määritellä. Suorissa näpäytyksissä nollatoleranssi toimii ihan hyvin.

Vapari puolusnäpäytyksellä rikkomisesta ei minusta tuntunut niin kauhealta. Tähän taitaa kyllä vaikuttaa se, etten itse aiheuttanut yhtään vapari sillä tavalla (en ainakaan muista). Varmaan nopean pelin vaikutusta ja olikin ainoita asioita mikä toimi turnauksessa pelissäni.

Toisaalta kun ajattelee, että pallo on vastustajan päädyssä ja sitten rikkoo vastustajaa omassa päädyssä aiheuttaen suoran vaparin, niin tuntuu jotenkin epäoikeudenmukaiselta.

Paitsiostapoistoon vastauksista  huomasin, että kun vastauksen sai tehdä 10 cm päähän poistetusta mihin suuntaan tahansa, niin pystyi jättämään jo poistetun pelaajan uudestaan paitsioasemaan. Ei minusta hyvä asia.

Rangaistusalue vaikutti suht suurelta alueelta, mutta omasta mielestäni hallinnan vaihtumisen voisi hyvin rajata mv: alueeseen. Tämä ainakin poistaisi ne runnomiset, jotka eivät koskaan mene maaliin vaan kulmaksi/heitoksi. Mutta tämähän on yksi ainoista "sallituista kalastuksista", joten joku voinee olla eri mieltä.

Mielestäni rappauslinjan pitäisi olla samanlainen molemmille osapuolille ja koskea kaikkia näpäytyksiä. Eikös se näin ole reiluinta? Itselläni ei ole ongelmaa sallia näitä lievähköjä kosketuksia, mutta silloin pitää mielestäni muuttaa näitä 'kokeilu' sääntöjä hieman enemmänkin.

Puolustustajan kosketuksesta viheltäminen oli monen mielestä 'sieltä' ja osan mielestä ei. Näkisin tämän säännön kaipaavan hiomista enkä olisi pahoillani vaikka siitä kokonaan luovuttaisiinkin. Tietysti mikään ei pakoita ottamaan vaparia niin kuin osassa peleissä tehtiin.

Poistosääntö on ollut jo hieman pitempään käytössä ja kaikki vastauksessa paitsioon jätetyt figuurit saa poistaa eikä normaali kahden poiston rajoitus niitä koske.

Lainaus käyttäjältä: "Hönkki"

LainaaVaikkakin kyseessä maalivahdinalue niin ei ole mielestäni hyvä sääntö. Aiheuttaa kummallisia tilanteita.

Niinpä. Moni tilanne jäi ikäänkuin kesken. Ei kannata jatkaa niin, että rp-alueelle torjunnan jälkeen jäänyt pallo on puolustajan hallussa. Mv-alueen osalta sääntö voisi mennä niin, että jos pallo tulee vetoalueen ulkopuolelta (vrt. keskityksenä) ja jää mv-alueelle ja keppiveskari on maalissa, niin silloin pallo on puolustajan hallussa. Jos pallo tulee laukauksena eli vetoalueen sisältä ja jää torjunnan jälkeen mv-alueelle, niin silloin pallo on edelleen hyökkääjän hallussa.

Perustelut ovat tällaisissa kohdissa makuasioita, mutta nyt hyökkääjä saisi pelata tilanteen loppuun.

Omissa peleissäni ei tainnut tulla kuin yksi rp-alueen sisään jäänyt tilanne, mutta ymmärrän kyllä, että tuntuu hassulta välillä. Minun puolestani voidaan jättää pois.

Mv-alue on eri asia. Olen Kaitsun kanssa samaa mieltä turhista runnomisista ja ainoasta sallitusta kalastamisesta. Käytännössä kukaan ei tee maalia, jos ei veskari katkea, ja se ei liene tarkoitus.

Hallinta voi hyvin jatkossakin jäädä maalivahdin joukkueelle pallon pysähtyessä mv-alueelle. Jos joku onnistuu torjumaan laukauksen niin, että se jää mv-alueen kokoiselle kaistaleelle, on kyseessä joko huono laukaus tai aivan loistava maalivahtipeli. Joissain tapauksissa toki onnikin.

Lainaus käyttäjältä: "Hönkki"Rappauslinjasta sen verran, että kierteissä täytyy antaa rapata pikkuisen enemmän. Luulen, että vanhoilla hitaan pelaajilla se on selkäytimessä minkä verran sai kierteissä ennen rapata, vaikka se onkin sanoin vaikea määritellä. Suorissa näpäytyksissä nollatoleranssi toimii ihan hyvin.

Samaa mieltä. Ikävä asia on, että vaikka epävirallisissa liigoissa voidaan pelata yhteisen sanattoman sopimuksen mukaisella linjalla, on yleisiin sääntöihin saatava joku sanallinen määritelmä. Toki asia voidaan jättää hieman auki kirjaamalla, että linja on tuomarin päätettävissä. Turnauksissa sitten ennen pelejä käydään läpi mikä on suunnilleen linja. Vaikea asia, mutta liikaa tuli vapareita kierteissä, myös pallon ohi menneissä. Nollatoleranssi suorissa oli hyvä asia.

Lainaus käyttäjältä: "Hönkki"Vapari puolusnäpäytyksellä rikkomisesta ei minusta tuntunut niin kauhealta. Tähän taitaa kyllä vaikuttaa se, etten itse aiheuttanut yhtään vapari sillä tavalla (en ainakaan muista). Varmaan nopean pelin vaikutusta ja olikin ainoita asioita mikä toimi turnauksessa pelissäni.

Toisaalta kun ajattelee, että pallo on vastustajan päädyssä ja sitten rikkoo vastustajaa omassa päädyssä aiheuttaen suoran vaparin, niin tuntuu jotenkin epäoikeudenmukaiselta.

Mielestäni tuo ei ole epäoikeudenmukaista, kuten se ei ole futiksessakaan. Kyllä tilanteet tuomitaan, vaikka ne eivät olisi pallon lähellä tapahtuvia. Mielestäni tämä on tärkeätä siinä, että pelaaja ottaa riskin puolustuspään liimauksessa, jos hakee lähes kiinni mieheen. Jos pelaaja vain menisi takaisin, ei riskiä olisi, joka taas olisi kohtuuton etu puolustajalle. Omasta mielestäni tämä sääntö toi enemmän tilanteita ja maalejakin, joka ei ole huono asia.

Kaikenkaikkiaan nollatoleranssi suorissa näpäytyksissä ja toisaalta puolustajan aiheuttamat vaparit ovat pelkkä totuttelukysymys. Nähdäkseni ne ovat - olivat turnauksessakin - selvästi positiivisia asioita pelin kannalta.  Puolustajan on päätettävä ottaako riskin liimatessaan.

On myös selvää, että etenkin pitkästä aikaa pelaavat, tai vähemmän pelanneet, aiheuttavat enemmän vapareita, jos eivät ole varovaisia, mutta yhdessäkään pelaamassani pelissä (Zinga, Tiikkaja, J. Kivelä, Puppe, Zinga ja Tuuri) kumpikaan linja ei aiheuttanut ongelmia tai tuskastumista.

Yhtään suoraa vaparia ei myöskään tullut pelaamissani peleissä, joten kukaan ei omalla puolustusalueellaan rikkonut.

Lainaus käyttäjältä: "Hönkki"Paitsiostapoistoon vastauksista  huomasin, että kun vastauksen sai tehdä 10 cm päähän poistetusta mihin suuntaan tahansa, niin pystyi jättämään jo poistetun pelaajan uudestaan paitsioasemaan. Ei minusta hyvä asia.

Pieni asia, jolla ei ole merkitystä, koska poistettu pelaaja määrittelee itse mihin poistuu. Puolustaja elää sen mukaan. Tuo on hyökkääjän huonoutta.

Esille tuli muuten myös, että saako poistoon vastata, jos se osuman takia menee takaisin tai ei poistukaan. Mielestäni saa, koska muuten voisi taktisesti poistaa esim. tyhjään laitaan linjan alapuolelle, ja siitä sitten pienellä näpäytyksellä juuri haluamaansa paikkaan.

LainaaMielestäni tuo ei ole epäoikeudenmukaista, kuten se ei ole futiksessakaan. Kyllä tilanteet tuomitaan, vaikka ne eivät olisi pallon lähellä tapahtuvia. Mielestäni tämä on tärkeätä siinä, että pelaaja ottaa riskin puolustuspään liimauksessa, jos hakee lähes kiinni mieheen. Jos pelaaja vain menisi takaisin, ei riskiä olisi, joka taas olisi kohtuuton etu puolustajalle. Omasta mielestäni tämä sääntö toi enemmän tilanteita ja maalejakin, joka ei ole huono asia.

No, ehkä se on totutteluasia ja ehkä siihen totutaan. Tilanteita tosiaan tuli enemmän, mikä teki pelistä kiinnostavampaa.

LainaaMv-alue on eri asia. Olen Kaitsun kanssa samaa mieltä turhista runnomisista ja ainoasta sallitusta kalastamisesta. Käytännössä kukaan ei tee maalia, jos ei veskari katkea, ja se ei liene tarkoitus.

Tarkemmin ajatellen olen eri mieltä. Minulla on ehkä jopa taakkana muistot vanhojen mestareiden peleistä. Tiedän että noista "runnomistilanteista" on tehty taidokkaitakin maaleja. Joko niin että pallon ollessa mv-alueella näpäytetään yhdellä figurilla pieni kimmotus veskarin kautta, johon toisella figurilla jatko, tai sitten jopa niin että figuri jatkaa itse samalla näpäytyksellä riparin sisään. Jos pallon hallinta vaihtuu mv-alueella, niin ei edes anneta tilaisuutta tällaiselle taidolle.

Toki on sellaisiakin maaleja tehty joissa on brutaalisti runnottu pallo maaliin sisään (ilman veskan rikkoutumista) ja niitä veskan kautta fissejä nyt tietysti on nähty miljoonia, MUTTA se on myös keppiveskan tökkäystaitojen huonoutta, jos pallo jää mv-alueelle runnottavaksi. Siitä syntyy mielenkiintoisia tilanteita kun hyökkääjä pelaa pallon vastustajan mv-alueelle, veska tökkää pallon pois ja hyökkääjä yrittää vetää tökkäykseen jatkon ja jos vetää ohi pallosta, niin taas toiseen päätyyn syntyy tilanne. Näiden tilanteiden hyödyntäminen vaatii varmasti paljon harjoittelua, mutta viihdearvo on suuri kun joku vain tajuaa joskus yrittää.

Jos hallinta vaihtuu mv-alueella, niin palloa vain enemmän kuoletetaan veskalla ja lähdetään irmalla. No joo, syntyy siinäkin varmasti tilanteita, mutta kuolevien tökkäystaitojen puolestapuhujana kannatan vanhaa sääntöä eli hallinta ei vaihdu mv-alueella.

Heti tuntuu paremmalta.

Muuttaisin säännön niin, että hallinta vaihtuu vain mv-alueella, jossa säännöt ovat muutenkin toiset, eikä koko rangaistusalueella.

"Tiedän että noista 'runnomistilanteista' on tehty taidokkaitakin maaleja."

Nykyään kun maalin saa tehdä puolustajan kautta mv-alueella, niin tilanne on erilainen kuin vanhojen mestareiden aikakaudella; ruuhka maalin edessä on vaarallisempi tilanne kuin silloin joskus, ja samanlaisia tilanteita ei ehkä edes syntyisi.

Itsekkään en muista tehneeni tai edes päästäneeni tälläisiä maaleja, enkä ihan heti muista niitä lähiaikoina syntyneen. Liekö sitten taito poistunut tai ihan miten vaan, mutta nykyään nämä tilanteet ovat pelkkiä "runnotaan ja sokeasti toivotaan" -tilanteita joista ei seuraa kuin heittoja ja kulmia.. katkenneita maalivahteja ei onneksi ainakaan omalle kohdalleni ole sattunut.

Ajatelkaa tilannetta, jossa pallo on mv-alueella lähellä jompaakumpaa mv-alueen kentänpuoleista kulmaa eli vähän viistosti maalista. Keppiveska on poikittain edessä ja viistosti maaliin nähden. Hyökkääjä on palloon nähden poikkikentän suuntaisesti lähellä palloa. Hyökkääjä pystyy kimmottamaan pallon kentällepäin. Jatkoveto veskasta kimmonneeseen palloon tai hyökkääjä kimmottaa pallon ja liukuu itse niin, että saa uuden vetopaikan esim. jostain rp-alueen sisältä.

Lainaus käyttäjältä: "Hönkki"Ajatelkaa tilannetta, jossa pallo on mv-alueella lähellä jompaakumpaa mv-alueen kentänpuoleista kulmaa eli vähän viistosti maalista. Keppiveska on poikittain edessä ja viistosti maaliin nähden. Hyökkääjä on palloon nähden poikkikentän suuntaisesti lähellä palloa. Hyökkääjä pystyy kimmottamaan pallon kentällepäin. Jatkoveto veskasta kimmonneeseen palloon tai hyökkääjä kimmottaa pallon ja liukuu itse niin, että saa uuden vetopaikan esim. jostain rp-alueen sisältä.

Totta, mutta kyllä varsiveskaa pystyy melkeinpä aina pitämään niin ettei kimmotus/syöttö kentälle onnistu, ainakaan jos suorassa linjassa runttaa.

Mites muuten jos varsiveskalla ei saa estää hyökkääjän näpäyttämistä niin onko hyökkääjällä mahdollisuus pyytää siirtämään veskaa esim jos lähtee hakemaan palloa kierteellä runnomisen sijaan ja maalivahdin sijoittuminen jollain tapaa häiritsee/estää tätä? Tähän sääntöön vedoten veskaa tuskin saa pitää alueella niin, että se sijoittuu pallon ja kentän/hyökkääjän väliin peittäen pallon itsensä ja maalin väliin?

LainaaMites muuten jos varsiveskalla ei saa estää hyökkääjän näpäyttämistä niin onko hyökkääjällä mahdollisuus pyytää siirtämään veskaa esim jos lähtee hakemaan palloa kierteellä runnomisen sijaan ja maalivahdin sijoittuminen jollain tapaa häiritsee/estää tätä? Tähän sääntöön vedoten veskaa tuskin saa pitää alueella niin, että se sijoittuu pallon ja kentän/hyökkääjän väliin peittäen pallon itsensä ja maalin väliin?

Et voi suojata palloa eli laittaa keppiveskaa pallon ja hyökkääjän väliin

LainaaTotta, mutta kyllä varsiveskaa pystyy melkeinpä aina pitämään niin ettei kimmotus/syöttö kentälle onnistu, ainakaan jos suorassa linjassa runttaa.

testaamme ensi kerralla

Lainaus käyttäjältä: "Hönkki"

LainaaMites muuten jos varsiveskalla ei saa estää hyökkääjän näpäyttämistä niin onko hyökkääjällä mahdollisuus pyytää siirtämään veskaa esim jos lähtee hakemaan palloa kierteellä runnomisen sijaan ja maalivahdin sijoittuminen jollain tapaa häiritsee/estää tätä? Tähän sääntöön vedoten veskaa tuskin saa pitää alueella niin, että se sijoittuu pallon ja kentän/hyökkääjän väliin peittäen pallon itsensä ja maalin väliin?

Et voi suojata palloa eli laittaa keppiveskaa pallon ja hyökkääjän väliin

Tämä selvä, jo kysyttäessä, mutta poikittain pallon takana/sivulla olevaa veskaa ei siis tarvitse siirtää vaikka se hyökkääjän mielestä estäisi kierrettä tai muuten näpäytystä? Jos pitää siirtää ja hyökkääjän näpäytys epäonnistuu tai "epäonnistuu" ja esim kierre ei jaakkaan syöttöä vaan vie pallon maaliin. Miten tämä tilanne tuomitaan jos maalin olisi voinut estää pitämällä veskaa oikeassa paikassa? Maalipotku/vapari? Ei kai torjumista voi estää/kieltää?

LainaaTämä selvä, jo kysyttäessä, mutta poikittain pallon takana/sivulla olevaa veskaa ei siis tarvitse siirtää vaikka se hyökkääjän mielestä estäisi kierrettä tai muuten näpäytystä? Jos pitää siirtää ja hyökkääjän näpäytys epäonnistuu tai "epäonnistuu" ja esim kierre ei jaakkaan syöttöä vaan vie pallon maaliin. Miten tämä tilanne tuomitaan jos maalin olisi voinut estää pitämällä veskaa oikeassa paikassa? Maalipotku/vapari? Ei kai torjumista voi estää/kieltää?

Mahdollisen kierteen takia ei tarvitse veskaa siirtää. Hyökkääjällä oikeus suoraan pääsyyn palloon ja veskalla oikeus torjuntaan.

Lainaus käyttäjältä: "Hönkki"

LainaaMv-alue on eri asia. Olen Kaitsun kanssa samaa mieltä turhista runnomisista ja ainoasta sallitusta kalastamisesta. Käytännössä kukaan ei tee maalia, jos ei veskari katkea, ja se ei liene tarkoitus.

Tarkemmin ajatellen olen eri mieltä. Minulla on ehkä jopa taakkana muistot vanhojen mestareiden peleistä. Tiedän että noista "runnomistilanteista" on tehty taidokkaitakin maaleja. Joko niin että pallon ollessa mv-alueella näpäytetään yhdellä figurilla pieni kimmotus veskarin kautta, johon toisella figurilla jatko, tai sitten jopa niin että figuri jatkaa itse samalla näpäytyksellä riparin sisään. Jos pallon hallinta vaihtuu mv-alueella, niin ei edes anneta tilaisuutta tällaiselle taidolle.

Toki on sellaisiakin maaleja tehty joissa on brutaalisti runnottu pallo maaliin sisään (ilman veskan rikkoutumista) ja niitä veskan kautta fissejä nyt tietysti on nähty miljoonia, MUTTA se on myös keppiveskan tökkäystaitojen huonoutta, jos pallo jää mv-alueelle runnottavaksi. Siitä syntyy mielenkiintoisia tilanteita kun hyökkääjä pelaa pallon vastustajan mv-alueelle, veska tökkää pallon pois ja hyökkääjä yrittää vetää tökkäykseen jatkon ja jos vetää ohi pallosta, niin taas toiseen päätyyn syntyy tilanne. Näiden tilanteiden hyödyntäminen vaatii varmasti paljon harjoittelua, mutta viihdearvo on suuri kun joku vain tajuaa joskus yrittää.

Jos hallinta vaihtuu mv-alueella, niin palloa vain enemmän kuoletetaan veskalla ja lähdetään irmalla. No joo, syntyy siinäkin varmasti tilanteita, mutta kuolevien tökkäystaitojen puolestapuhujana kannatan vanhaa sääntöä eli hallinta ei vaihdu mv-alueella.

Toki on mahdollista saada tilanteesta vielä jatkotilanne aikaan, mutta onko se "miljoonien nähtyjen fissejen" ja useamman maalivahdin hajoamisen arvoista? Itse en pidä mahdollisena maalintekemistä runnomalla, jos maalivahdilla pelaava on edes keskitason pelaaja, vaikka sanotkin näitä tulleen. Vaatii todella huonoa sijoittumista ellei aiemmin sääntönä ole ollut, että veskarin pitää olla pystyssä vedon lähtiessä.

Pidät myös maalivahdin huonoutena, jos palloa ei ole tökätty pois. Mutta, kun tökkäykseen saa jatkaa, on useimmiten vaarattomampaa pysäyttää pallo, joka sekin vaatii muuten taitoa, kun rajana on mv-alue. Toisaalta on minusta hyökkääjältä paljon suurempaa huonoutta pelata pallo mv-alueelle, joka ei oikeastaan ole suoranaista maalintekosektoria. Alue on myös niin pieni, että aika moni pallo jää edelleen himpun verran rajan ulkopuolelle, josta on mahdollista pelata näitä kimmotustilanteita, jotka toki ovat mukava lisä taidokkaaseen peliin.

Se, että tilanteessa joudutaan yleensä käyttämään irmaa, on jo selvästi asia, joka kyseenalaistaa pallon pysäyttämisen hyödyllisyyden. Pysäyttäminen ja sitä seuraava irman ulostulo ovat juuri sopiva riski, joka varmasti saa monissa tilanteissa pelaajan edelleen käyttämään mieluummin tökkäystä.

Lainaus käyttäjältä: "Hönkki"

LainaaTotta, mutta kyllä varsiveskaa pystyy melkeinpä aina pitämään niin ettei kimmotus/syöttö kentälle onnistu, ainakaan jos suorassa linjassa runttaa.

testaamme ensi kerralla

Kyllä tuon kentälle päin saa yleensä pelattua, mutta ikävä kyllä helpompi vaihtoehto on runnoa "kalastus", johon myös valtaosa tilanteista päättyy. Ja tällainen hyökkääjän etu - siis erikoistilanne hyökkäyspäässä - tilanteessa, jossa pallo on karannut, ei ole mielestäni tarpeellinen.

LainaaItse en pidä mahdollisena maalintekemistä runnomalla, jos maalivahdilla pelaava on edes keskitason pelaaja, vaikka sanotkin näitä tulleen. Vaatii todella huonoa sijoittumista ellei aiemmin sääntönä ole ollut, että veskarin pitää olla pystyssä vedon lähtiessä.

olen tehnyt ja päästänyt veskarin olessa poikittain,


mut tehdään sitten kuten haluatte eli hallinta vaihtuu mv-alueella. Mites sellainen tilanne, kun hyökkääjä laukoo ja liukuu pallon perään mv-alueelle. Pallo jää torjunnan jälkeen mv-alueelle kiinni hyökkääjään ? Varmasti harvinaista, mutta pitää ottaa huomioon. Voi myös syntyä tilanne, jossa pallo on mv-alueella ja pelaaja yrittää pelata palloa omalle veskarilleen, mutta menettää. Tällöin pallon on pakko olla vastapuolen hallussa ja jos kerran on, niin kuinka monta näpäytystä eteenpäin mv-alueella ? Tästä päästään vielä siihenkin, että pelaaja pelaa pallon mv-alueen ulkopuolelta vastustajan kautta omalle mv-alueelleen. Vaihtuuko hallinta taas mv-alueella ? Entäs onko pallon hallinta vaihtunut vasta sitten kun se on pysähtynyt mv-alueelle vastustajan näpätyksen jälkeen vai jo silloin kun se on velä liikkeessä mv-alueella ? Tähän vastaan itse: pakko olla niin, että hallinta vaihtuu vasta pallon pysähdettyä. Joskus tulee niin myöhäisiä jatkolaukauksia, että veska on jo tökkäämässä palloa ja olisi todella sääli tehdä sellaisista tilanteista laittomia.

Sitten ehdotuksia muutamaan muuhun sääntökohtaan joiden käsittelyn haluan päätökseen.

IRTOMAALIVAHDIN PALAUTUS
Kun irma palautetaan mv-alueelle ja pallo on mv-alueella vastustustajan hallussa, pääsee keppiveska peliin vasta seuraavan vastustajan näpäytyksen jälkeen, jolloin sen saa asettaa minne vain mv-alueella. Ei siis saa asettaa keppiveskaa välittömästi minne tahansa. Tässä on nyt sitten se, että kun keppiveska saadaan maaliin ja pallo on vastustajan hallussa, niin kuinka monta näpäytystä pallon annetaan olla hyökkääjän hallussa mv-alueella ?

ALOITUSPOTKU
Aloituspotkussa hyökkääjä saa asettaa figuurinsa (2 kpl) jonoon pallon viereen. Nimetään pelaajat niin, että kauempana pallosta on pelaaja A ja kiinni pallossa on pelaaja B. Näpäytetään A:ta joka osuu B:hen joka osuu palloon. Seuraava osuma palloon on tehtävä jollain muulla kuin B:llä. Aloituspotkussa katsotaan sitä mikä figuuri on osunut palloon, ei sitä millä näpäytys tehtiin.

Aloituspotkussa ei saa välittömästi tehdä jatkolaukausta. B:llä ei saa sen takia, koska seuraava kosketus pitää tehdä jollain muulla kuin B:llä. A:lla ei saa tehdä, koska jatkolaukauksessa pitää näpäyttää eri pelaajia syötössä ja itse laukauksessa. Mikään muukaan figuuri ei voi tehdä jatkolaukausta, koska ne ovat kaikki keskiviivan väärällä puolella ja aloitukseen saa pistää keskiympyrään korkeintaan 2 figuria eli ei voi laittaa kolmea jonoon. Jos olette aivan pihalla mistä horisen, niin kyse on siis tilanteesta, jossa aloituspotkulla näpäytetään pallon lisäksi pari omaa figuria vastustajan kenttäpuoliskolle ja sitten mietitään voiko tehdä jatkovedon kun pallo menee aloituspotkulla laukaisuviivan yli. Sinänsä ansiokas Kaitsun keksintö, mutta ei saa valitettavasti tehdä jatkovetoa.


Sitten vielä sääntövaliokunnasta yleensäkin. Keskustelua oli mielenkiintoista seurata, koska mielipiteitä ja ideoita todellakin riitti. Tässä oli toisaalta päätöksenteon kannalta ongelmakin, koska kun jokainen oli joissakin kohdin omaa mieltänsä, niin oli aika vaikea sanoa, mikä oli valiokunnan päätös. Jouduin sitten valitettavasti hieman runnomaan sääntökohtia läpi jotta saatiin säännöt turnaukseen. Jollekin säännöt ovat "kehitysvaiheessa". Minulle ne ovat keskeneräinen työ.

Toivoisin että nyt annetaan tilanteen rauhoittua ja pelataan näillä säännöillä ainakin jonkin aikaa, jotta yleensäkin tiedetään missä mennään. Lisäksi ehdoittaisin että annetaan hitaan säännöissä lopullinen päätösvalta kolmen hengen sääntövaliokunnalle. Nykyinen viiden hengen sääntövaliokunta tuotti paljon ideoita, mutta päätöksenteko oli vaikeaa. Nuo kolme henkeä olisivat sellaisia, jotka ovat nimenomaan omistautuneet hitaan pelaamiselle ja joilla on näkemystä hitaasta pelistä jo 80-luvun lopulta/90-luvun alusta ja jotka ymmärtävät hitaan pelin todellisen luonteen meistä parhaiten. Minun hyvin subjektiivinen ehdotukseni on, että hitaan sääntövaliokunnassa olisivat Tuuri, Pekkala ja Puppe (jos vain itse suostuvat). Kaksi ensimmäistä pelaavat ainoastaan hidasta ja siksi sääntömuutokset hitaassa koskevat heitä erityisesti. Lisäksi heillä on erinomainen näkemys siitä mitä hitaan pelin tulisi olla. Puppe edustaisi muuta Suomea ja hänellä on myös erinomainen näkemys pelistä. Sääntövaliokunnan pitää pystyä päättämään asioita ja siksi pitää valiokunnan sisällä löytyä sääntöasioissa jonkinlaista samanhenkisyyttä. Noilla kolmella sitä varmaan olisi ja minun puolestani saisivat vapaat kädet sääntöjen kehittämisessä tai niiden ennallaan säilyttämisessä.

Varmaan tulee muitakin ehdotuksia. Tämä oli minun.

Lainaus käyttäjältä: "Hönkki"Mites sellainen tilanne, kun hyökkääjä laukoo ja liukuu pallon perään mv-alueelle. Pallo jää torjunnan jälkeen mv-alueelle kiinni hyökkääjään ? Varmasti harvinaista, mutta pitää ottaa huomioon. Voi myös syntyä tilanne, jossa pallo on mv-alueella ja pelaaja yrittää pelata palloa omalle veskarilleen, mutta menettää. Tällöin pallon on pakko olla vastapuolen hallussa ja jos kerran on, niin kuinka monta näpäytystä eteenpäin mv-alueella ? Tästä päästään vielä siihenkin, että pelaaja pelaa pallon mv-alueen ulkopuolelta vastustajan kautta omalle mv-alueelleen. Vaihtuuko hallinta taas mv-alueella ? Entäs onko pallon hallinta vaihtunut vasta sitten kun se on pysähtynyt mv-alueelle vastustajan näpätyksen jälkeen vai jo silloin kun se on velä liikkeessä mv-alueella ? Tähän vastaan itse: pakko olla niin, että hallinta vaihtuu vasta pallon pysähdettyä. Joskus tulee niin myöhäisiä jatkolaukauksia, että veska on jo tökkäämässä palloa ja olisi todella sääli tehdä sellaisista tilanteista laittomia.

Itse olen kylläkin käsittänyt niin, että hallinnan vaihtuminen edellyttää maalivahdin kosketusta palloon, eikä hallinta aut. vaihdu mikäli pallo vain jää alueelle.

Lainaus käyttäjältä: "Hönkki"ALOITUSPOTKU
Aloituspotkussa ei saa välittömästi tehdä jatkolaukausta. B:llä ei saa sen takia, koska seuraava kosketus pitää tehdä jollain muulla kuin B:llä. A:lla ei saa tehdä, koska jatkolaukauksessa pitää näpäyttää eri pelaajia syötössä ja itse laukauksessa. Mikään muukaan figuuri ei voi tehdä jatkolaukausta, koska ne ovat kaikki keskiviivan väärällä puolella ja aloitukseen saa pistää keskiympyrään korkeintaan 2 figuria eli ei voi laittaa kolmea jonoon. Jos olette aivan pihalla mistä horisen, niin kyse on siis tilanteesta, jossa aloituspotkulla näpäytetään pallon lisäksi pari omaa figuria vastustajan kenttäpuoliskolle ja sitten mietitään voiko tehdä jatkovedon kun pallo menee aloituspotkulla laukaisuviivan yli. Sinänsä ansiokas Kaitsun keksintö, mutta ei saa valitettavasti tehdä jatkovetoa.

Jos ihan oikein tulkitsin niin edellinen perustelu ei kiellä sitä toista tapaa suorittaa tuo tilanne.. Eli:
A asetetaan palloon kiinni ja B sivulle pallon viereen niin, ettei se koske palloon. A pelaa pallon liikkeelle ja tämän jälkeen työntää B:n aluelle (jokseenkin viistossa). Pallo liukuu vetoalueelle A:n kosketuksesta ja B siirtyy viivan yli 'oikealle' puolelle A:n liikkeestä koskematta palloon. Saako tällöin B:llä laukoa?

Lainaus käyttäjältä: "Hönkki"Toivoisin että nyt annetaan tilanteen rauhoittua ja pelataan näillä säännöillä ainakin jonkin aikaa, jotta yleensäkin tiedetään missä mennään.

Samaa mieltä. Alkaa mennä jo maku tähän hommaan.

Lainaus käyttäjältä: "Hönkki"Nuo kolme henkeä olisivat sellaisia, jotka ovat nimenomaan omistautuneet hitaan pelaamiselle ja joilla on näkemystä hitaasta pelistä jo 80-luvun lopulta/90-luvun alusta ja jotka ymmärtävät hitaan pelin todellisen luonteen meistä parhaiten. Minun hyvin subjektiivinen ehdotukseni on, että hitaan sääntövaliokunnassa olisivat Tuuri, Pekkala ja Puppe (jos vain itse suostuvat). Kaksi ensimmäistä pelaavat ainoastaan hidasta ja siksi sääntömuutokset hitaassa koskevat heitä erityisesti. Lisäksi heillä on erinomainen näkemys siitä mitä hitaan pelin tulisi olla. Puppe edustaisi muuta Suomea ja hänellä on myös erinomainen näkemys pelistä. Sääntövaliokunnan pitää pystyä päättämään asioita ja siksi pitää valiokunnan sisällä löytyä sääntöasioissa jonkinlaista samanhenkisyyttä. Noilla kolmella sitä varmaan olisi ja minun puolestani saisivat vapaat kädet sääntöjen kehittämisessä tai niiden ennallaan säilyttämisessä.

Väätö vähenee ja homma helpottuu, kun on samoin näkeviä kavereita päättämässä asioista. Jäädään odottelemaan 'tuomiota'...

Yksi asia unohtui. Tästä eteenpäin irtoveskarit ainoastaan vanhoja irtokeijoja.

LainaaJos ihan oikein tulkitsin niin edellinen perustelu ei kiellä sitä toista tapaa suorittaa tuo tilanne.. Eli:
A asetetaan palloon kiinni ja B sivulle pallon viereen niin, ettei se koske palloon. A pelaa pallon liikkeelle ja tämän jälkeen työntää B:n aluelle (jokseenkin viistossa). Pallo liukuu vetoalueelle A:n kosketuksesta ja B siirtyy viivan yli 'oikealle' puolelle A:n liikkeestä koskematta palloon. Saako tällöin B:llä laukoa?

Ajatellaan tilannetta jossa figuuri osuu samalla palloon ja toiseen oman puolen figuuriin. Tämä toinen figuri menee paitsioasemaan. Vedetään jatko vielä liikkuvaan palloon. Ei paitsio, koska lähtötilanne ei paitsio. Näin ainakin tuomitsisin. Samalla logiikalla ei voisi aloituksesta tehdä jatkoa.

Eli kun tilanne katsotaan hetkestä, jolloin näpäytys lähtee niin figuurilla ei saa laukoa.

Lainaus käyttäjältä: "Hönkki"

LainaaItse en pidä mahdollisena maalintekemistä runnomalla, jos maalivahdilla pelaava on edes keskitason pelaaja, vaikka sanotkin näitä tulleen. Vaatii todella huonoa sijoittumista ellei aiemmin sääntönä ole ollut, että veskarin pitää olla pystyssä vedon lähtiessä.

olen tehnyt ja päästänyt veskarin olessa poikittain,

Kai se sitten on mahdollista. Saat kyllä näyttää pöydän ääressä miten pallo ja veskari käyttäytyvät, jotta siitä maalin voi tehdä. Tuntuisi fyysiseltä mahdottomuudelta, siis runnomalla, joten odotan mielenkiinnolla havainnollistamista.

Lainaus käyttäjältä: "Hönkki"mut tehdään sitten kuten haluatte eli hallinta vaihtuu mv-alueella. Mites sellainen tilanne, kun hyökkääjä laukoo ja liukuu pallon perään mv-alueelle. Pallo jää torjunnan jälkeen mv-alueelle kiinni hyökkääjään ? Varmasti harvinaista, mutta pitää ottaa huomioon. Voi myös syntyä tilanne, jossa pallo on mv-alueella ja pelaaja yrittää pelata palloa omalle veskarilleen, mutta menettää. Tällöin pallon on pakko olla vastapuolen hallussa ja jos kerran on, niin kuinka monta näpäytystä eteenpäin mv-alueella ? Tästä päästään vielä siihenkin, että pelaaja pelaa pallon mv-alueen ulkopuolelta vastustajan kautta omalle mv-alueelleen. Vaihtuuko hallinta taas mv-alueella ? Entäs onko pallon hallinta vaihtunut vasta sitten kun se on pysähtynyt mv-alueelle vastustajan näpätyksen jälkeen vai jo silloin kun se on velä liikkeessä mv-alueella ? Tähän vastaan itse: pakko olla niin, että hallinta vaihtuu vasta pallon pysähdettyä. Joskus tulee niin myöhäisiä jatkolaukauksia, että veska on jo tökkäämässä palloa ja olisi todella sääli tehdä sellaisista tilanteista laittomia.

Ei ole mitään pakkoa tehdä niin kuin "me haluamme". Koko keskustelun ideahan on tuoda esille sääntöihin liittyviä asioita, joita sitten pitää puntaroida. Tästä on kyse, vaikka esitystapa olisi millainen.

Nuo huomioimasi tilanteet ovat tärkeitä, ja saavat minut kallistumaan ainakin osittaisen muutoksen kannalle.

Ehdottaisin, että hallinta vaihtuu vain, jos kyseessä ei ole laukaus, vaan pallo tulee syöttönä laukaisualueen ulkopuolelta. Kaikki laukaisualueen sisäpuolelta lähtevät tilanteet pelattaisiin kuten ennenkin. Tämä vähentäisi hieman runnomistilanteita ja kalastelua. Samalla maalivahtipeli monipuolistuisi. Tämä myös menisi pelin hengen mukaisesti, kun maalintekotilanteissa hallinta ei vaihtuisi, mutta karannut syöttö ei johtaisi hyökkääjän etuun. Mitä mieltä olet, Hönkki? Muut?

Ja hallinta toki vaihtuisi vasta pallon pysähdyttyä, joten jatkot ovat edelleen mahdollisia mv-alueellakin.

Lainaus käyttäjältä: "Hönkki"Sitten ehdotuksia muutamaan muuhun sääntökohtaan joiden käsittelyn haluan päätökseen.

IRTOMAALIVAHDIN PALAUTUS
Kun irma palautetaan mv-alueelle ja pallo on mv-alueella vastustustajan hallussa, pääsee keppiveska peliin vasta seuraavan vastustajan näpäytyksen jälkeen, jolloin sen saa asettaa minne vain mv-alueella. Ei siis saa asettaa keppiveskaa välittömästi minne tahansa. Tässä on nyt sitten se, että kun keppiveska saadaan maaliin ja pallo on vastustajan hallussa, niin kuinka monta näpäytystä pallon annetaan olla hyökkääjän hallussa mv-alueella ?

Mielestäni toimiva sääntö, että irma jää tässä tilanteessa paikalleen yhden hyökkääjän näpäytksen ajaksi.

Ja jos hallinta vaihtuu vain keppiveskarin ollessa maalissa, kun pallo tulee alueen ulkopuolelta, ei tuohon kysymykseesi tarvita vastausta, koska pallo on aina hyökkääjän hallussa.

Kas näin alkaa tämäkin hahmottua, kun tarpeeksi pohditaan. Toki eriäviä näkemyksiä voi vielä tulla.

Lainaus käyttäjältä: "Hönkki"ALOITUSPOTKU
Aloituspotkussa hyökkääjä saa asettaa figuurinsa (2 kpl) jonoon pallon viereen. Nimetään pelaajat niin, että kauempana pallosta on pelaaja A ja kiinni pallossa on pelaaja B. Näpäytetään A:ta joka osuu B:hen joka osuu palloon. Seuraava osuma palloon on tehtävä jollain muulla kuin B:llä. Aloituspotkussa katsotaan sitä mikä figuuri on osunut palloon, ei sitä millä näpäytys tehtiin.

Mutta jos joku aikoo yrittää suoraa jatkoa tilanteessa, niin jatkava pelaaja ei voi olla myöskään näpäytetty pelaaja (A). Tarvitaanko tähän siis kolme pelaajaa jonoon, joista keskimmäinen saa jatkaa? Pelaajiahan voi laittaa jonoon vaikka kuinka monta.

Jaahas, luin taas melkein koko tekstin ennen kommentoimista. Seuraavassa kappaleessahan juuri ansiokkaasti perustelet tuon sääntöjenvastaiseksi, joka on mielestäni ihan hyvä asia.

Itse en jonoista pidä, kuten ei ymmärtääkseni Herr Hofmeisterkaan, mutta sallittakoon jonottaminen siitä nauttiville.

Tähän liittyen pitää muuten kysyä, että katsotaanko "ratsastus" pelaajan A vai B kosketukseksi normaalipelissä? Eli kummalla on kolme näpäytystä jäljellä, ja kummalla vähemmän?

Lainaus käyttäjältä: "Hönkki"Jouduin sitten valitettavasti hieman runnomaan sääntökohtia läpi jotta saatiin säännöt turnaukseen.

Tämähän oli ihan sovittu asia ja oikein, koska sääntöjen muokkaus ja viimeistely oli muutamassa kohdassa vielä kesken, ja turnaus piti pitää.

Lainaus käyttäjältä: "Hönkki"Jollekin säännöt ovat "kehitysvaiheessa". Minulle ne ovat keskeneräinen työ.

Ymmärrettävää. Tässä onkin tehty nyt tyhmästi, kun sääntöjen kirjoittaminen on jäänyt kokonaan sinun harteillesi. Ensimmäisen version tekeminen oli jo tarpeeksi suuri työ. Kuitenkin nyt on niin hyvä paikka kehittää ja muokata sääntöjä, että sitä ei kannata jättää tekemättä.

Pitäisin parempana, että otat nyt osaa keskustelun, koska näkemyksesi on tärkeä, mutta joku/jotkut muut tekevät valmiit sääntökirjamuotoiset versiot eri sääntökohdista keskustelun ja perustelujen pohjalta. Niitä sitten ehdotetaan, ja jos hyväksytään, voit ne viilata samaan muotoon kuin muut säännöt. Näin sinun ei tarvitsisi ottaa asiasta liikaa paineita. Esim. Zinga on hyvä kirjoittamaan lyhyesti ja ytimekkäästi sääntöjä puhtaaksi. Minäkin voin ilmoittautua vapaaehtoiseksi aisapariksi tai jopa vastuunkantajaksi.

Lainaus käyttäjältä: "Hönkki"Toivoisin että nyt annetaan tilanteen rauhoittua ja pelataan näillä säännöillä ainakin jonkin aikaa, jotta yleensäkin tiedetään missä mennään.

Ymmärsin alunperinkin, että nyt korjataan säännöistä tiettyjä epäkohtia ja tehdään muitakin parannuksia sinne missä on tarvetta. Sitten katsotaan ajan mittaan miten säännöt toimivat, ja ehdotetaan muutoksia, jos joku kohta tuntuu huonolta. Näinhän kävi heti kättelyssä pallonhallinnan vaihtumiselle rangaistusalueella.

Esiin tulleita sääntökohtia oli kuitenkin aika paljon, ja kun keskustelua ei voitu käydä pöydän ääressä ajan kanssa, on se ollut yllättävän pitkäkestoista. Tämän takia emme vieläkään ole päässeet tuohon mainitsemaasi rauhoitettuun tilanteeseen, joilla säännöillä pelataan jonkin aikaa. Nyt ei tilannetta voi rauhoittaa, kun osa asioista on vielä kesken. Viimeistely on kuitenkin lähellä.

Asiat pitää tehdä juurta jaksain ja kerralla mahdollisimman hyvin, vaikka se aikaa veisikin.

Lainaus käyttäjältä: "Hönkki"Lisäksi ehdoittaisin että annetaan hitaan säännöissä lopullinen päätösvalta kolmen hengen sääntövaliokunnalle. Nykyinen viiden hengen sääntövaliokunta tuotti paljon ideoita, mutta päätöksenteko oli vaikeaa.

Suomessahan usein ajatellaan, että päätös on tärkeämpi kuin keskustelu, joka johtaa siihen. Tämähän tuli hyvin esiin mm. Telia-Soneran hallituksessa. Muualla päätöksiä ei haluta tehdä ennen perinpohjaista keskustelua. Itse kannatan jälkimmäistä päätöskulttuuria.

Jos näissäkin asioissa olisi hätiköity, olisi moni hyvä huomio jäänyt tekemättä. Mielestäni keskustelussa on aika onnistuneesti saatu selvitettyä eri tapausten lukuisat yksityiskohdatkin, jotka kokonaisuuteen vaikuttavat. Pienemmällä porukalla ja nopealla päätöksenteolla se ei olisi onnistunut.

Kyllä suuremmatkin komiteat ym. saavat päätöksiä aikaan, joten kyse ei ole henkilömäärästä, kun se on noinkin pieni. Ongelmana on ollut se, että yhtään kertaa ei ole porukalla päästy pöydän ääreen, joten kaikki tilanteet on jouduttu käymään läpi vaikean sanallisen selvityksen ja sitä seuraavien lukuisten väärinymmärrysten kautta.

Lainaus käyttäjältä: "Hönkki"Nuo kolme henkeä olisivat sellaisia, jotka ovat nimenomaan omistautuneet hitaan pelaamiselle ja joilla on näkemystä hitaasta pelistä jo 80-luvun lopulta/90-luvun alusta ja jotka ymmärtävät hitaan pelin todellisen luonteen meistä parhaiten. Minun hyvin subjektiivinen ehdotukseni on, että hitaan sääntövaliokunnassa olisivat Tuuri, Pekkala ja Puppe (jos vain itse suostuvat). Kaksi ensimmäistä pelaavat ainoastaan hidasta ja siksi sääntömuutokset hitaassa koskevat heitä erityisesti. Lisäksi heillä on erinomainen näkemys siitä mitä hitaan pelin tulisi olla. Puppe edustaisi muuta Suomea ja hänellä on myös erinomainen näkemys pelistä. Sääntövaliokunnan pitää pystyä päättämään asioita ja siksi pitää valiokunnan sisällä löytyä sääntöasioissa jonkinlaista samanhenkisyyttä. Noilla kolmella sitä varmaan olisi ja minun puolestani saisivat vapaat kädet sääntöjen kehittämisessä tai niiden ennallaan säilyttämisessä.

Kannatan edelleen isompaa päätöksentekoelintä, jossa on myös eriäviä mielipiteitä. On nimittäin tosiasia, että samanmielinen enemmistö ei väkisin huomaa tai tule edes ajatelleeksi poikkeavia, ja joskus parempia, vaihtoehtoja. Sääntökeskustelussakin on kiveen kirjoitettu enemmistön kanta muuttunut jossain kohdassa, kun asiat on kunnolla perusteltu. Monia yllättäviä esityksiä on myös tehty, ja vaikka ne eivät ole saaneet lopullista kannatusta, ovat ne pistäneet pohtimaan säännön luonnetta.

Se, että ei pelaa nopeata ei mielestäni ole erityinen avu. On nimittäin niinkin, että pelatessaan pelkkä hidasta, ei ole merkitystä sillä, viekö joku sääntö peliä nopean suuntaan. Pitää myös muistaa, että nopeaakin pelaavilla on syynsä pelata hidasta, ja monet pelaavat molempia.

Tärkeitä avuja sääntöjen tekijälle ovat nähdäkseni mm. ymmärrys hitaan pelin luonteesta, luovuus, kyky pyöritellä sääntökohtia loogisesti, ennakkoluulottomuus sekä kokonaisuuden - ja yksittäisten sääntöjen vaikutuksen siihen - hahmottaminen. Sekä sokerina pohjalla: halu tehdä säännöistä täydelliset - vaikka se ei täydellisyys onkin mahdottomuus.

Niin tämä on aika monimuotoinen asia. Keskustelu ja uudet ideat on aina hyvä juttu, mutta jonkun tai jonkin on tehtävä lopullinen päätös, jotta asia edistyy. Sääntöjen kehittämisestä yleensäkin sanoisin, että ei ole olemassa absoluuttisesti täydellisiä sääntöjä. Sitten kun sääntöjen ristiriitatilanteet on ratkottu, on kaikki makuasioista kiistelemistä. Tämän huomaa vaikka siitä että jotkut tykkäävät hitaasta, toiset nopeasta. Tai vaikka siitä että toiset pelaavat hidasta niin, että pakin kautta saa tehdä maalin ja toisilla pitää maali tulla puhtaasti.

Minulle hitaan säännöt ovat kuin museoviraston suojelema vanha talo, jota korjataan vain sen verran, että talo pysyy pystyssä mitään oleellista muuttamatta. Jos haluan jotain modernimpaa, niin pelaan nopeata.

Kun houkutellaan takaisin vanhoja 80- ja 90-luvun subupelaajia, niin se tapahtuu 90 prosenttisesti hitaan pelin kautta. En haluaisi, että peli olisi heidän kannaltaan ihan hirveästi muuttunut jos/kun tekevät comebackin, enkä itsekkään ole valmis suuriin muutoksiin. Näissä vanhoissa haamuissa on monia sellaisia, joita ei saa pelaamaan nopeaa peliä kirveelläkään. Sitten taas kun houkutellaan subbuteon pariin täysin uusia pelaajia, voi tilanne olla täysin päinvastainen eli nopea kiinnostaa enemmän kuin hidas.

LainaaEhdottaisin, että hallinta vaihtuu vain, jos kyseessä ei ole laukaus, vaan pallo tulee syöttönä laukaisualueen ulkopuolelta. Kaikki laukaisualueen sisäpuolelta lähtevät tilanteet pelattaisiin kuten ennenkin. Tämä vähentäisi hieman runnomistilanteita ja kalastelua. Samalla maalivahtipeli monipuolistuisi. Tämä myös menisi pelin hengen mukaisesti, kun maalintekotilanteissa hallinta ei vaihtuisi, mutta karannut syöttö ei johtaisi hyökkääjän etuun. Mitä mieltä olet, Hönkki? Muut?

Ja hallinta toki vaihtuisi vasta pallon pysähdyttyä, joten jatkot ovat edelleen mahdollisia mv-alueellakin.

Juuri näin sen haluaisin menevän.

Rossonero:

"Ehdottaisin, että hallinta vaihtuu vain, jos kyseessä ei ole laukaus, vaan pallo tulee syöttönä laukaisualueen ulkopuolelta. Kaikki laukaisualueen sisäpuolelta lähtevät tilanteet pelattaisiin kuten ennenkin. Tämä vähentäisi hieman runnomistilanteita ja kalastelua. Samalla maalivahtipeli monipuolistuisi. Tämä myös menisi pelin hengen mukaisesti, kun maalintekotilanteissa hallinta ei vaihtuisi, mutta karannut syöttö ei johtaisi hyökkääjän etuun. Mitä mieltä olet, Hönkki? Muut?"

Tämä käy, vaikka en aivan ymmärrä, miten se vähentäisi kalastelua(?).

Mitä sääntökomiteaan tulee, niin keskustelu on hyvä pitää mahdollisimman avoimena, vaikka päätökset venyisivätkin (vai onko "täydellisillä" säännöillä joku kiire?). Kolmen hengen politbyroo tuntuu hiukan liian pieneltä.

Lähtökohtaisesti vanhat säännöt ovat mielestäni ihan hyvät, vaikka joitakin selvennyksiä pitää tehdä.

En esim. aivan ymmärtänyt, miksi maalipotkusääntö muutettiin sellaiseksi, että jos pallo osuu hyökkäävään pelaajaan matkalla, niin tällöin ei saa jatkaa, vaikka pallo liikkuisi vetoalueella. Käytännössä maalintekoa vain vaikeutettiin (miksi?), ja osittain palattiin myös vanhaan aikaan, jolloin samalla hyökkääjällä ei saanut jatkaa, jos pallo osui siihen. Ko. sääntö poistettiin muistaakseni Hesun '90 mm-skaboihin ja sen jälkeen se siirtyi heti myös SM-kisoihin (eli käytännössä Seppo ratifioi sen).

LainaaPitäisin parempana, että otat nyt osaa keskustelun, koska näkemyksesi on tärkeä, mutta joku/jotkut muut tekevät valmiit sääntökirjamuotoiset versiot eri sääntökohdista keskustelun ja perustelujen pohjalta. Niitä sitten ehdotetaan, ja jos hyväksytään, voit ne viilata samaan muotoon kuin muut säännöt. Näin sinun ei tarvitsisi ottaa asiasta liikaa paineita. Esim. Zinga on hyvä kirjoittamaan lyhyesti ja ytimekkäästi sääntöjä puhtaaksi. Minäkin voin ilmoittautua vapaaehtoiseksi aisapariksi tai jopa vastuunkantajaksi.

Oikeastaan kuulostaisi erittäin hyvältä, että joku toinen ottaisi vaihteeksi "pääkirjurin" viran. On noita eri versioita jo 8-9 kk kirjoiteltu. Teen vain vimeisimmän version valmiiksi.

Otan kyllä jatkossakin osaa sääntökeskusteluun, ei hätää.

Sivumennen: menen ensviikolla subun tiimoilta www.futismaailma.com (http://www.futismaailma.com) -sivuston haastatteluun. Yksi kysymys tulee olemaan "kuvaile tyypillinen suomalainen subun pelaaja".  Miten haluaisitte itseänne kuvailtavan ?  

Tarttisin jonkun hyvän pelitilannekuvan jutun yhteyteen nettiin laitettavaksi. Keneltä löytyis ?

Lainaus käyttäjältä: "Hönkki"Tästä eteenpäin irtoveskarit ainoastaan vanhoja irtokeijoja.

Miksi?

Tämä oli siis viaton kysymys, ei provokaatio.  Ja vastaukseksi pyytäisin mielellään jotain muuta kuin "koska niin on meillä aina ollut"... Miksi näin on aina ollut?

Esim Kurvissa kaikki pelaavat  hidasta, eikä kellään ole koskaan ollut vanhoja irtokeijoja. Edes minulla, yli 30 vuotta pelanneella.

Lainaus käyttäjältä: "Hönkki"

LainaaPitäisin parempana, että otat nyt osaa keskustelun, koska näkemyksesi on tärkeä, mutta joku/jotkut muut tekevät valmiit sääntökirjamuotoiset versiot eri sääntökohdista keskustelun ja perustelujen pohjalta. Niitä sitten ehdotetaan, ja jos hyväksytään, voit ne viilata samaan muotoon kuin muut säännöt. Näin sinun ei tarvitsisi ottaa asiasta liikaa paineita. Esim. Zinga on hyvä kirjoittamaan lyhyesti ja ytimekkäästi sääntöjä puhtaaksi. Minäkin voin ilmoittautua vapaaehtoiseksi aisapariksi tai jopa vastuunkantajaksi.

Oikeastaan kuulostaisi erittäin hyvältä, että joku toinen ottaisi vaihteeksi "pääkirjurin" viran. On noita eri versioita jo 8-9 kk kirjoiteltu. Teen vain vimeisimmän version valmiiksi.

Otan kyllä jatkossakin osaa sääntökeskusteluun, ei hätää.

Sivumennen: menen ensviikolla subun tiimoilta www.futismaailma.com (http://www.futismaailma.com) -sivuston haastatteluun. Yksi kysymys tulee olemaan "kuvaile tyypillinen suomalainen subun pelaaja".  Miten haluaisitte itseänne kuvailtavan ?  

Tarttisin jonkun hyvän pelitilannekuvan jutun yhteyteen nettiin laitettavaksi. Keneltä löytyis ?

YouTubesta löytyy muutama video, jossa Puppe piiskaa Zingaa. Ja mitä tulee noihin sääntöihin, toivoisin että pikkuhiljaa alkaisi olla jonkinlainen "lopullinen" versio valmis. Nyt tuntuu että noita versioita tippuu muutama viikossa. Itse en ainkaan enää tiedä mikä sääntö on enää voimassa ja mikä ei. Jos nyt vaikka pelattaisiin edes yksi kausi näillä mitä nyt on päätetty, eikä niin että kerran viikossa muutetaan jotain kohtaa, mikä jonkun mielestä ei ole hyvä, tai joku epäkohta havaitaan. Tottakai selvät virheet pitää korjata, mutta jotenkin alkaa tuntua että kohta ei löydy yhtään sääntöä, mitä EI olisi muutettu.

Lainaus käyttäjältä: "Hönkki"Niin tämä on aika monimuotoinen asia. Keskustelu ja uudet ideat on aina hyvä juttu, mutta jonkun tai jonkin on tehtävä lopullinen päätös, jotta asia edistyy.

Toki päätöksen pitää joskus syntyä. Nyt vain tuntuu hassulta, että juuri kun ajateltiin, että voitaisiin antaa Tuurin ja Ekholminkin ottaa osaa, niin pitäisi lyödä jotain lukkoon. Keskustelu on nyt muutenkin vasta käymistilassa, kun eri tilanteita pohditaan ja vaihtoehtoja märehditään. Lisäksi on kesä, joka vie osan keskustelijoista pois netin äärestä. Ennen lopullisia ratkaisuja olisi myös hyvä päästä pöydän ääreen, tai vähintään tuopin ääreen.

Lainaus käyttäjältä: "Hönkki"Sääntöjen kehittämisestä yleensäkin sanoisin, että ei ole olemassa absoluuttisesti täydellisiä sääntöjä. Sitten kun sääntöjen ristiriitatilanteet on ratkottu, on kaikki makuasioista kiistelemistä.

Täydellisiä sääntöjä ei ole, mutta ainoa tapa tehdä parhaat mahdolliset säännöt pyrkiä tekemään täydelliset säännöt.

Ne sääntökohdat, joissa ei ole yhtä selvästi parasta ratkaisua, vaativat juuri eniten aikaa pohdinnalle ja keskustelulle. Osassa löytyy jollekin vaihtoehdolle paremmat perustelut, toisissa yleisesti kallistutaan varmaan vanhan säännön puolelle, jos se on toinen vaihtoehdoista. Makuasioissakin löytyy yleensä erilaisia perusteluja, joita voidaan sitten peilata sekä suomalaisen pelitavan historiaan että henkeen.

Lainaus käyttäjältä: "Hönkki"Minulle hitaan säännöt ovat kuin museoviraston suojelema vanha talo, jota korjataan vain sen verran, että talo pysyy pystyssä mitään oleellista muuttamatta. Jos haluan jotain modernimpaa, niin pelaan nopeata.

Ymmärrän toisaalta näkökulmasi, mutta mitä, jos jalkapallo olisi edelleen samaa sekä sääntöjen että pelitapojen puolesta kuin sata vuotta sitten? Kaikki uudistukset eivät ole hyviä, mutta onko näissä sääntökohdissa kuitenkaan kyse jonkin oleellisen muuttamisesta. Kuten ei futiksessakaan tehty, ei subussa olla tekemässä mitään radikaalia koko pelin muuttavaa uudistusta, vaan kyse on pienistä yksityiskohdista, joissa on ollut selviä tarkennusten paikkoja.

Retrolajin säilyttämisen puolesta puhuvat mm. päätökset, joiden mukaan vahausta ei sallita, kuten ei kauttavetojakaan, kierrepeliä suositaan, keijo-annikista puhumattakaan. On myös haluttu kieltää taktinen jatko, joka veisi peliä nopean suuntaan ja muuttaisi paljon käytettynä dramaattisesti hyökkäyspeliä, mutta jota aiemmin ei oltu kielletty. Valtaosa päätöksistä on ollut juuri pelin säilyttämisen puolesta.

Museoviraston arvokkaasta toiminnasta ikävä esimerkki on Finlandia-talo, jossa Aallon Carrara-marmori-utopia on osoittautunut sudeksi, mutta vaikka se tiedetään, on se uusittava entiselleen, koska sitä suojellaan. Vanhan suojelu ei ole helppo asia, mutta voiko huonoksi havaittu ratkaisu olla missään suojelemisen arvoista?

Siispä kysynkin, että onko nyt mietinnässä tai muutoksen käsissä olevissa sääntökohdissa yhtään sellaista kohtaa, joka todella muuttaa pelin joksikin muuksi?

Lainaus käyttäjältä: "Hönkki"Kun houkutellaan takaisin vanhoja 80- ja 90-luvun subupelaajia, niin se tapahtuu 90 prosenttisesti hitaan pelin kautta. En haluaisi, että peli olisi heidän kannaltaan ihan hirveästi muuttunut jos/kun tekevät comebackin, enkä itsekkään ole valmis suuriin muutoksiin. Näissä vanhoissa haamuissa on monia sellaisia, joita ei saa pelaamaan nopeaa peliä kirveelläkään. Sitten taas kun houkutellaan subbuteon pariin täysin uusia pelaajia, voi tilanne olla täysin päinvastainen eli nopea kiinnostaa enemmän kuin hidas.

Jos hitaassa on selviä epäkohtia, on se varmasti uusillekin harrastajille miinus, jos vaihtoehtona olevassa kansainvälisessä pelissä, epäkohdat on saatu minimoitua sääntöjä muokkaamalla. Eikös strategiana ollut myös uusien pelaajien saaminen suomalaisenkin pariin? Muutenhan tässä pian pelaillaan 40 vuoden keski-iällä.

Kun taas miettii vanhoja pelaajia, niin ei muutamasta pienestä sääntökohdasta voi olla niin paljon haittaa. Jos todellista intoa löytyy, niin pieniin muutoksiin kyllä sopeutuu, kun peruspeli on aivan sama. Jos taas intoa ei vanhalla pelaajalla löydy vaikkapa näistä viilauksista johtuen, niin minua ei kyllä kauheasti innosta sellaista riippakiveä suburekeen ottaa.

Lainaus käyttäjältä: "Hönkki"

LainaaEhdottaisin, että hallinta vaihtuu vain, jos kyseessä ei ole laukaus, vaan pallo tulee syöttönä laukaisualueen ulkopuolelta. Kaikki laukaisualueen sisäpuolelta lähtevät tilanteet pelattaisiin kuten ennenkin. Tämä vähentäisi hieman runnomistilanteita ja kalastelua. Samalla maalivahtipeli monipuolistuisi. Tämä myös menisi pelin hengen mukaisesti, kun maalintekotilanteissa hallinta ei vaihtuisi, mutta karannut syöttö ei johtaisi hyökkääjän etuun. Mitä mieltä olet, Hönkki? Muut?

Ja hallinta toki vaihtuisi vasta pallon pysähdyttyä, joten jatkot ovat edelleen mahdollisia mv-alueellakin.

Juuri näin sen haluaisin menevän.

Jos ei eriäviä näkemyksiä tule niin voin muokata tuon sääntökohdaksi.

Lainaus käyttäjältä: "Hovimestari"Rossonero:

"Ehdottaisin, että hallinta vaihtuu vain, jos kyseessä ei ole laukaus, vaan pallo tulee syöttönä laukaisualueen ulkopuolelta. Kaikki laukaisualueen sisäpuolelta lähtevät tilanteet pelattaisiin kuten ennenkin. Tämä vähentäisi hieman runnomistilanteita ja kalastelua. Samalla maalivahtipeli monipuolistuisi. Tämä myös menisi pelin hengen mukaisesti, kun maalintekotilanteissa hallinta ei vaihtuisi, mutta karannut syöttö ei johtaisi hyökkääjän etuun. Mitä mieltä olet, Hönkki? Muut?"

Tämä käy, vaikka en aivan ymmärrä, miten se vähentäisi kalastelua(?).

Vähentää kalastelua ja runnomista siltä osin kuin pallot tulevat alueelle vetoalueen ulkopuolelta. Vanhalla säännöllähän kaikki alueelle jäävät olivat hyökkääjän palloja, joista kalastettiin runnomalla. Viittasin siis kalasteluun vain tässä tilanteessa.

Lainaus käyttäjältä: "Hovimestari"Mitä sääntökomiteaan tulee, niin keskustelu on hyvä pitää mahdollisimman avoimena, vaikka päätökset venyisivätkin (vai onko "täydellisillä" säännöillä joku kiire?). Kolmen hengen politbyroo tuntuu hiukan liian pieneltä.

Lähtökohtaisesti vanhat säännöt ovat mielestäni ihan hyvät, vaikka joitakin selvennyksiä pitää tehdä.

Näistä aivan sama mieltä.

Lainaus käyttäjältä: "Hovimestari"En esim. aivan ymmärtänyt, miksi maalipotkusääntö muutettiin sellaiseksi, että jos pallo osuu hyökkäävään pelaajaan matkalla, niin tällöin ei saa jatkaa, vaikka pallo liikkuisi vetoalueella. Käytännössä maalintekoa vain vaikeutettiin (miksi?), ja osittain palattiin myös vanhaan aikaan, jolloin samalla hyökkääjällä ei saanut jatkaa, jos pallo osui siihen. Ko. sääntö poistettiin muistaakseni Hesun '90 mm-skaboihin ja sen jälkeen se siirtyi heti myös SM-kisoihin (eli käytännössä Seppo ratifioi sen).

Hienoa kuulla, että Seppo on joskus "ratifioinut" sääntöjä. Ne ajat eivät koskaan palaa...

Itse tätä ehdotin muutamasta syystä. Ensinnäkin maalipotkun ei mielestäni pitäisi olla maalintekopaikka. Se ei sitä ole jalkapallossakaan. Maalipotkussa ei myöskään ole paitsiota. Ja ehkä ristiriitaisimpana kohtana maalipotkusäännössä olen pitänyt sitä, että samalla kun pallo suoraan vetorajan yli mennessään siirtyy vastustajan haltuun, jolla on ymmärtääkseni alunperin haluttu rajoittaa maalipotkujen pituutta, onkin se osuessaan hyökkääjään jopa mahdollista laukoa maaliin. Itse en ymmärrä edes sitä, että rajanylitys vaihtaa hallinnan vain, jos pallo menee suoraan yli osumatta hyökkääjään.

Jotta hallinnanvaihtumissääntö - joka muuten on ihan järkevä - olisi loogisesti perusteltavissa, olisi hallinnan hyvä vaihtua joka tilanteessa. Tämä nykyinen ehdotus on tietynlainen kompromissi.

Lainaus käyttäjältä: "Hönkki"

LainaaPitäisin parempana, että otat nyt osaa keskustelun, koska näkemyksesi on tärkeä, mutta joku/jotkut muut tekevät valmiit sääntökirjamuotoiset versiot eri sääntökohdista keskustelun ja perustelujen pohjalta. Niitä sitten ehdotetaan, ja jos hyväksytään, voit ne viilata samaan muotoon kuin muut säännöt. Näin sinun ei tarvitsisi ottaa asiasta liikaa paineita. Esim. Zinga on hyvä kirjoittamaan lyhyesti ja ytimekkäästi sääntöjä puhtaaksi. Minäkin voin ilmoittautua vapaaehtoiseksi aisapariksi tai jopa vastuunkantajaksi.

Oikeastaan kuulostaisi erittäin hyvältä, että joku toinen ottaisi vaihteeksi "pääkirjurin" viran. On noita eri versioita jo 8-9 kk kirjoiteltu. Teen vain vimeisimmän version valmiiksi.

Eiköhän se onnistu vaikka minulta tai Zingalta, jos kukaan muu ei halua hommaa. On selvää, että Hönkki on tehnyt jo liikaakin tämän asian eteen. Voin hyvin kuvitella, että säännöistä jauhaminen maistuu jo puulta (piiskalta?).

Lainaus käyttäjältä: "Hönkki"Sivumennen: menen ensviikolla subun tiimoilta www.futismaailma.com (http://www.futismaailma.com) -sivuston haastatteluun. Yksi kysymys tulee olemaan "kuvaile tyypillinen suomalainen subun pelaaja".  Miten haluaisitte itseänne kuvailtavan ?  

Luova oman tien kulkija, joka kantaa ryhdikkäästi vaikeitakin värejä (ManU?). Harrastaa myös joogausta, omien tunteiden kartoittamista sekä juo viiniä hyvässä seurassa. Uskoo itse eri uskonnoista muodostamaansa kokonaisuuteen.

Eikös tämä ole aika tyypillinen vieras missä tahansa nykyjulkaisussa. Kelvannee tähänkin, vai laitetaanko vain totuudenmukaisesti, että viinaanmenevä elämästä vieraantunut hörhö, jolle muoviukkojen näpyttely on tapa purkaa maailmaa kohtaan tuntevansa katkeruus.

Kuvia saattaa löytyä minultakin. Voidaan myös lauantaina ottaa lisää. Ehkä tuo kuvailukin onnistuu sitten samalla paremmin.

Lainaus käyttäjältä: "hei-kone"

Lainaus käyttäjältä: "Hönkki"Tästä eteenpäin irtoveskarit ainoastaan vanhoja irtokeijoja.

Miksi?

Tämä oli siis viaton kysymys, ei provokaatio.  Ja vastaukseksi pyytäisin mielellään jotain muuta kuin "koska niin on meillä aina ollut"... Miksi näin on aina ollut?

En osaa sanoa miksi näin on aina ollut. Kai syynä on ollut se, että keke on ainoa maalivahdiksi tarkoitettu figuuri, jonka on saanut kepistä irti. Uskoisin, että aluksi on jopa käytetty ihan samaa figuuria kuin kepin nokassa. Näin siis veikkaisin ja loogisena pitäisin.

Keken aseman säilyttämiseen päädyttiin historian (ymmärtääkseni laajalti käytössä, vaikka ei tietenkään kaikkialla) lisäksi siksi, että maalivahdin vastaantulosta ei haluttu etenkään puolustuslinjan takana tapahtuvaa puolustuspelaamista dominoivaa vaihtoehtoa. Katsottiin siis, että maalivahdin vastaantulon ei pitäisi olla riskitöntä, jotta sitä ei jatkuvasti harrastettaisi, ja sillä muutettaisi puolustuspeliä yksipuolisemmaksi.

Jos irma saisi olla varma lättäpohja voisi sillä aikalailla riskittä myös vesittää vastustajan karvausaikeet keskialueenkin puolelta. Palauttaminenkin olisi helpompaa pitkältäkin. Kun nyt virallisiin sääntöihin jo helpotettiin vastaantulevan lähtemistä (paikasta kuin paikasta mv-alueella) sekä palauttamista tietyissä tilanteissa, olisi siitä tullut liian väkevä.

Tällaisia ainakin tuli nyt mieleen pohdinnoista.

Lainaus käyttäjältä: "Jewell"Ja mitä tulee noihin sääntöihin, toivoisin että pikkuhiljaa alkaisi olla jonkinlainen "lopullinen" versio valmis. Nyt tuntuu että noita versioita tippuu muutama viikossa. Itse en ainkaan enää tiedä mikä sääntö on enää voimassa ja mikä ei. Jos nyt vaikka pelattaisiin edes yksi kausi näillä mitä nyt on päätetty, eikä niin että kerran viikossa muutetaan jotain kohtaa, mikä jonkun mielestä ei ole hyvä, tai joku epäkohta havaitaan.

Tämähän tässä on tavoitteena. Eli sääntöjen saaminen kasaan niin, että voidaan pelata kausi niillä. On harmillista, että säännöissä on epäselvyyksiä, mutta ollaanko sitten mieluummin pelaamatta niin kauan kuin nämä saadaan käytyä läpi. Kun meillä ei ole ammattilaisia käytössä, niin aika on revittävä jokaisen vapaa-ajasta. Esim. Hönkillä meni pitkään pelkästään ensimmäistä versiota kirjoittaessa. Siksi tämä kestää.

Ei kuitenkaan ole mitään järkeä jättää nyt jotain kiviä kääntämättä, kun kerralla on mahdollisuus sääntöjä rukata, jos tarvetta on. Tämän jälkeen ei minun ymmärtääkseni ole tarkoitus tehdä kuin yksittäisiä korjauksia, jos huomataan, että joku kohta ei toimi. Ja juuri nyt on kohtia, joissa ei ole selvää lukkoonlyötävää. Niistä Hönkki vain valitsi sopivan vaihtoehdon turnausta varten, koska turnauksessa piti olla selvät säännöt, eikä kyllä epäselvyyksiä juuri tullut.

Lainaus käyttäjältä: "Jewell"Tottakai selvät virheet pitää korjata, mutta jotenkin alkaa tuntua että kohta ei löydy yhtään sääntöä, mitä EI olisi muutettu.

Pahemman luokan liioittelua. Katsoin pikaisesti sääntöporukan keskusteluja, ja kyllä siellä aika vähän on aiheita. Kaikkia pohdittujakaan sääntöjä ei ole muutettu, ja käytännössä kaikki perustavaa laatua olevat säännöt ovat jääneet keskustelun ulkopuolelle. Ainoa selvästi suuremman muutoksen pelin kulkuun tuonut sääntökohta on se, että puolustavakin joukkue voi aiheuttaa vapareita.

Hyvää kannattaa odottaa, niin myös lopullisia sääntöjä.

Lainaus käyttäjältä: "Rossonero"

Lainaus käyttäjältä: "hei-kone"

Lainaus käyttäjältä: "Hönkki"Tästä eteenpäin irtoveskarit ainoastaan vanhoja irtokeijoja.

Miksi?

Tämä oli siis viaton kysymys, ei provokaatio.  Ja vastaukseksi pyytäisin mielellään jotain muuta kuin "koska niin on meillä aina ollut"... Miksi näin on aina ollut?

En osaa sanoa miksi näin on aina ollut. Kai syynä on ollut se, että keke on ainoa maalivahdiksi tarkoitettu figuuri, jonka on saanut kepistä irti. Uskoisin, että aluksi on jopa käytetty ihan samaa figuuria kuin kepin nokassa. Näin siis veikkaisin ja loogisena pitäisin.

Keken aseman säilyttämiseen päädyttiin historian (ymmärtääkseni laajalti käytössä, vaikka ei tietenkään kaikkialla) lisäksi siksi, että maalivahdin vastaantulosta ei haluttu etenkään puolustuslinjan takana tapahtuvaa puolustuspelaamista dominoivaa vaihtoehtoa. Katsottiin siis, että maalivahdin vastaantulon ei pitäisi olla riskitöntä, jotta sitä ei jatkuvasti harrastettaisi, ja sillä muutettaisi puolustuspeliä yksipuolisemmaksi.

Jos irma saisi olla varma lättäpohja voisi sillä aikalailla riskittä myös vesittää vastustajan karvausaikeet keskialueenkin puolelta. Palauttaminenkin olisi helpompaa pitkältäkin. Kun nyt virallisiin sääntöihin jo helpotettiin vastaantulevan lähtemistä (paikasta kuin paikasta mv-alueella) sekä palauttamista tietyissä tilanteissa, olisi siitä tullut liian väkevä.

Tällaisia ainakin tuli nyt mieleen pohdinnoista.

Turnauksessa sai käyttää vapaavalintaista keijoa eikä sääntö mielestäni pilannut pelejä miltään osin. Vuosien takaiset HeSu-pelaajatkin näpsyttelivät muilla, kuin minimiehillä eli ei tämä ainakaan karkoitteena toimi.

Mielestäni edelleenkään ei pitäisi rajoittaa sitä, minkälaisella figuurilla kukakin pelaa liiton/liigan/wanhojen tottumusten perusteella. Varsinkin, kun kuitenkin kaikki mahdolliset figuurit ovat muilta osin sallittuja joukkueessa.

LainaaToki päätöksen pitää joskus syntyä. Nyt vain tuntuu hassulta, että juuri kun ajateltiin, että voitaisiin antaa Tuurin ja Ekholminkin ottaa osaa, niin pitäisi lyödä jotain lukkoon. Keskustelu on nyt muutenkin vasta käymistilassa, kun eri tilanteita pohditaan ja vaihtoehtoja märehditään. Lisäksi on kesä, joka vie osan keskustelijoista pois netin äärestä. Ennen lopullisia ratkaisuja olisi myös hyvä päästä pöydän ääreen, tai vähintään tuopin ääreen.

Keskustelu jatkukoon, mutta Pekkalan ehdotuksen mukaan pelaisin nyt yhden kauden lukkoonlyödyillä säännöillä. Sääntökirjurina/puheenjohtajana olen todellakin kokenut koko ajan muuttuvat säännöt stressaavana asiana. Kauden alkaessa säännöt pitää laittaa jäihin muutosten osalta ja sääntöjen pitää olla kaikille selvät ainakin kuukautta ennen SM-kisoja. Sääntökeskustelut ovat toki aina mielenkiintoisia. Minustakin on oikein mielenkiintoista spekuloida nopean säännöillä, joissa puolustajankaan ei tarvitsisi odottaa vastustajan näpäytyksiä. Se vasta olisi todellista nopeaa peliä. Pitää kuitenkin löytyä muuttumattomat (tai hyvin vähän muuttuvat) säännöt joilla pelataan. Se luo tietyn jatkuvuuden tunteen.

Jalkapallon säännöt ovat muuten muuttuneet kohtalaisen vähän sadan vuoden aikana, jos vertaa siihen miten peli on muuten muuttunut.

Päätöksenteosta: miten toimitaan tilanteessa, jossa löytyy viitisen erilaista mielipidettä jostain säännöstä ja jonkun/jonkin pitää vain ottaa valta tehdä päätös mikä vaihtoehto valitaan ? Teenkö päätökset yksin vai tekeekö vääntövaliokunta äänestämällä ? Jos käytetään äänestystä pitää olla valittavana vain kaksi vaihtoehtoa, ei viittä.

Kalastusasia valkeni ja tuntuu järkevältä.

Tuossa maalipotkusäännössä oli looginen analogia toiseen pallon kulkua realismin vuoksi rajoittavaan subusääntöön eli sivurajaheittojen kahden viivan ylittämissääntöön. Pallohan saa ylittää kaksi viivaa (ei katsota virheeksi), jos se osuu matkalla pelaajaan, ja jatkolaukauskin on siten periaatteessa mahdollinen. Hyökkääjähän saa aina laukoa, jos on näpäytysvuorossa, tai ei ole vielä suorittanut jatkolaukausta, ja pallo on liikkeessä ja hyökkääjän hallussa vetoalueella. Pallon hallinnan tulee taas mielestäni aina olla sillä joukkueella, jonka pelaajaan pallo on viimeksi osunut. Se on yksiselitteistä.

Irtoankka-asia on kiharainen.

Lainaus käyttäjältä: "Hönkki"

LainaaToki päätöksen pitää joskus syntyä. Nyt vain tuntuu hassulta, että juuri kun ajateltiin, että voitaisiin antaa Tuurin ja Ekholminkin ottaa osaa, niin pitäisi lyödä jotain lukkoon. Keskustelu on nyt muutenkin vasta käymistilassa, kun eri tilanteita pohditaan ja vaihtoehtoja märehditään. Lisäksi on kesä, joka vie osan keskustelijoista pois netin äärestä. Ennen lopullisia ratkaisuja olisi myös hyvä päästä pöydän ääreen, tai vähintään tuopin ääreen.

Keskustelu jatkukoon, mutta Pekkalan ehdotuksen mukaan pelaisin nyt yhden kauden lukkoonlyödyillä säännöillä. Sääntökirjurina/puheenjohtajana olen todellakin kokenut koko ajan muuttuvat säännöt stressaavana asiana. Kauden alkaessa säännöt pitää laittaa jäihin muutosten osalta ja sääntöjen pitää olla kaikille selvät ainakin kuukautta ennen SM-kisoja. Sääntökeskustelut ovat toki aina mielenkiintoisia. Minustakin on oikein mielenkiintoista spekuloida nopean säännöillä, joissa puolustajankaan ei tarvitsisi odottaa vastustajan näpäytyksiä. Se vasta olisi todellista nopeaa peliä. Pitää kuitenkin löytyä muuttumattomat (tai hyvin vähän muuttuvat) säännöt joilla pelataan. Se luo tietyn jatkuvuuden tunteen.

Jalkapallon säännöt ovat muuten muuttuneet kohtalaisen vähän sadan vuoden aikana, jos vertaa siihen miten peli on muuten muuttunut.

Päätöksenteosta: miten toimitaan tilanteessa, jossa löytyy viitisen erilaista mielipidettä jostain säännöstä ja jonkun/jonkin pitää vain ottaa valta tehdä päätös mikä vaihtoehto valitaan ? Teenkö päätökset yksin vai tekeekö vääntövaliokunta äänestämällä ? Jos käytetään äänestystä pitää olla valittavana vain kaksi vaihtoehtoa, ei viittä.

Olen samaa mieltä Hönkin kanssa tästä. Kun seurasin erilaisiin sääntöihin liittyvää keskustelua, n. 60% tilanteista joissa suurin osa oli ilmoittanut ehdotetun muutoksen olevan hyvän ja Hönkin lyötyä sen lukkoon, joku sen jälkeenkin halusi uudelleen avata 100 postauksen ketjun jossa sääntöä sitten vatvottiin vielä seuraavat 4 viikkoa. Itselleni on käytännössä aivan sama vaikka pelataan sitten uppopallon säännöillä, kunhan on jotkut säännöt. Nyt tuntuu että joka pelikerralla on joku sääntö mikä on muuttunut tai mitä testataan. Tämä vaikuttaa suoraan itse pelaamiseen, ja aiheutaa turhia epäselvyyksiä, kun kukaan ei kohta enää tiedä mitkä säännöt ovat voimassa ja mitkä eivät. On totta mitä Hönkki mainitsi, että sääntökeskustelu ja eri vaihtoehtojen esiintuominen on ihan jees, mutta jossain vaiheessa asiat on lyötävä lukkoon ja jonkunlainen "takaraja" on asetettava. Uskon että jatkuvasti tulee esiin "parempia" vaihtoehtoja miten sääntö voidaan muuttaa "paremmaksi". Ei ole kuitenkaan pelaamisen kannalta järkevää ja mielekästä jos jonkinlaista päätöstä ei saada aikaan. Jos "vaihtoehtoja" on 5 ja vaikka perustelut ovat kaikilla täydelliset ja hyvät, voidaan vain yksi variaatio hyväsyä viralliseksi säännöksi. Ja koska Hönkki on täällä nyt se puheenjohtaja, jonka me kaikki valitsimme, niin olen sitä mieltä että hänellä on se "viimeinen" sana.

Omalta osaltani jätän sääntöjen sorvaamisen muiden harteille. Pelaan sitten niiillä jotka on sovittu.

Olen puhunut,

LainaaTuossa maalipotkusäännössä oli looginen analogia toiseen pallon kulkua realismin vuoksi rajoittavaan subusääntöön eli sivurajaheittojen kahden viivan ylittämissääntöön. Pallohan saa ylittää kaksi viivaa (ei katsota virheeksi), jos se osuu matkalla pelaajaan, ja jatkolaukauskin on siten periaatteessa mahdollinen. Hyökkääjähän saa aina laukoa, jos on näpäytysvuorossa, tai ei ole vielä suorittanut jatkolaukausta, ja pallo on liikkeessä ja hyökkääjän hallussa vetoalueella. Pallon hallinnan tulee taas mielestäni aina olla sillä joukkueella, jonka pelaajaan pallo on viimeksi osunut. Se on yksiselitteistä.

Tämä on minusta ok perustelu eli vanha sääntö on hyvä.

Kerrataanpas nyt mitä on muuttunut/selventynyt sitten viime turnauksen:

ALOITUSPOTKU
Aloituspotkun suorittavat figurit saa laittaa jonoon, mutta aloituspotkusta ei saa tehdä jatkolla maalia.

IRTOMAALIVAHDIN PALAUTUS
Kun irma palautetaan mv-alueelle ja pallo on mv-alueella vastustustajan hallussa, pääsee keppiveska peliin vasta seuraavan vastustajan näpäytyksen jälkeen, jolloin sen saa asettaa minne vain mv-alueella. Ei siis saa asettaa keppiveskaa välittömästi minne tahansa.

PALLONHALLINTA MV- JA RP-ALUEELLA
Pallonhallinta ei vaihdu veskan torjunnasta vaikka pallo jäisi mv- tai rp-alueelle. Ainoa tilanne missä hallinta vaihtuu on sellainen, että hyökkääjä pelaa pallon laukaisualueen ulkopuolelta mv-alueelle ja keppiveska on maalissa ja keppiveska koskettaa palloa. Jos kuitenkin hyökkääjän figuri on vastustajan mv-alueella ja pallo pelataan niin, että se jää kiinni tähän figuriin, niin pallo jää hyökkääjän haltuun.

edit: pallonhallinta vaihtuu mv-alueella normaaliin tapaan normaaleista menetyksistä eli jos pallo mv-alueella ja pelaaja yrittää osua siihen kenttäfiguurilla, mutta menettää, niin hallinta vaihtuu.

JATKOLAUKAUS MAALIPOTKUSSA
Tämän jätän vielä auki, mutta olen sen puolella, että jatkon saa tehdä, jos pallo osuu hyökkääjän figuriin matkan varrella.

IRTOMAALIVAHTI
Olen sillä kannalla, että vanha irtokeijo, mutta olkoon vielä tämäkin kohta auki.

Erittäin hyvin perustelluille sääntömuutoksille/täsmennyksille annan aikaa elokuun loppuun. Perusteluiden pitää olla nimenomaan niinpäin, miksi uusi sääntö olisi parempi, ei niin miksi vanha sääntö pitäisi säilyttää. Ei siis muutoksia enään syyskuussa. Keskustelu voi toki jatkua ikuisuuksiin ja uusia sääntöjä voi elokuun jälkeen testata joissakin treeniluonteisissa sarjoissa/turnauksissa, aivan kuten FIFAkin kokeilee uusia juttuja junnuturnauksissa. Rauhoitetaan kuitenkin sääntömuutosten osalta SM-kisat, Hesu-liiga ja muut vastaavat viralliset sarjat/turnaukset elokuun jälkeen.

Vaikka sääntömuutokset tiettyyn pisteeseen asti ovatkin parannuksia, niin tulee ottaa huomioon niiden luoma hämmennys. Sääntömuutosten tuoma pieni lisäarvo tähän touhuun valuu siinä täysin hukkaan. Jossakin kohtaa on pakko laittaa peli poikki ja antaa ajan kulua.

Jos kirjoittamissani säännöissä on epäselvästi ilmaistuja kohtia, niin niitä voi toki korjata, mutta sisältö ei saa enään muuttua elokuun jälkeen. Myös jos löytyy vieläkin selkeitä ristiriitoja, niin ne lienee pakko korjata kesken kauden. Muuten elokuun jälkeen sääntömuutoksia tehdään vasta Hesu-liigan loputtua kesällä 2008.

Tämä oli tarkoitettu ilmoitukseksi.

Jatkossa sääntöihin liittyvä julkinen keskustelu eri topicissa.
Sääntövaliokunnan tekemät päätökset ilmoitetaan erillisessä topicissa.