Hitaan säännöt versio 5.1

[Hönkki]

Jouduin laittamaan ihan uuden topicin, kun kaikki muut yleiset sääntötopicit ovat lukittuna.

Hitaan pelin sääntöjä on pohtinut sääntövaliokunta, johon alunperin kuuluivat Zinga, Vesa, Pekkala, Puppe ja Kaitsu. Loppuvaiheessa otin itsekin aktiivisesti osaa keskusteluun ja jokunen kommentti tuli Tuuriltakin. Keskustelu on käyty "suljetuin ovin", jotta saatiin jonkinlainen keskustelurauha ja päätöksenteko oli hiukan nopeampaa. Seuraavassa viimeisen puolenvuoden ajalla muuttuneita/tarkentuneita sääntöjä, jotka ovat nyt kaikkien kommentoitavissa. Näillä säännöillä pelataan turnaus ja olisi todellakin aika vakiinnuttaa tilanne hitaan sääntöjen kohdalla. Jatkuvien muutosten perässä ei pysy kukaan.


PAITSIOSTAPOISTOT
Paitsiostapoiston ja siihen vastauksen saa tehdä tilanteeseen. Ainoa rajoitus vastauksessa on, että sen pitää tulla korkeintaan 10 cm päähän poistetusta figurista, sen ei siis tarvitse tulla poistetun figurin ja maalin väliin.  Tietysti rappaukset ja palloon osumiset kiellettyjä.

MAALIVAHDIN TORJUNTA/TÖKKÄYS
Maalivahdin torjunta/tökkäys on neutraali ja ei vastaa näpäytystä, mikä on hyvä muistaa mietittäessä paitsiotilanteita. Ei ole paitsio, jos vastustaja yrittää jatkolaukausta, vetää ohi pallosta ja veskari tökkää pallon vastapäätyyn paitsioasemassa olevalle figurille.
Poikkeuksen neutraaliuuteen muodostaa tilanne, jossa pallo jää torjunnan jälkeen omalle rp-alueelle, jolloin pallon hallinta vaihtuu puolustajalle. Tulee kuitenkin huomata että liikkuva pallo on vielä hyökkääjän hallussa.

Varrella ei saa torjua maalia kohti tulevaa laukausta.

Jos pallo jää mv-alueelle on se puolustajan hallussa, paitsi jos irto-mv on ulkona. Lisäksi jos pallo on mv-alueella, keppiveskari paikoillaan ja pelaaja yrittää osua palloon kenttäfigurilla, mutta menettää, niin pallon hallinta vaihtuu normaalisti.


MAALINTEKO
Pallo ei saa osua puolustajaan, paitsi jos puolustaja on kokonaan mv-alueella.

JATKOLAUKAUS
Jos pelaaja yrittää jatkolaukausta, mutta figuri menee ohi pallosta, saa vastapuoli pyytää jatkolaukausta yrittäneen figurin takaisin lähtökohtaansa. Jatkolaukauksen pitää olla todellinen laukaisuyritys eikä haltuunottoyritys. Tähän on säännöissä tarkemmat määritykset mikä on tarpeeksi kova veto, jotta se ei olisi haltuunotto. Jokainen ymmärtää itsekin tilanteen.

Jatkolaukauksessa figurin osumahetki palloon ratkaisee onko pallo liikkeessä ja onko se maalintekoalueella.

RAPPAUSLINJA
Nollatoleranssi suorissa hyökkäys- ja puolustusnäpäytyksissä. Tarkoittaa sitä, että jos huomataan rikotun figurin liikahtavan/kuuluu kilahdus, niin kyseessä on rike. Tämä on eri tulkintojen takia paras linja.

Rikkeitä eivät ole:
- omien rappaaminen
- ei huomata että vastustajan figuri liikahtaa, mutta katsottaessa tarkemmin vierekkäisiä figureita huomataan niiden koskettavan toisiaan
- figuri heilahtaa/kaatuu ja sen vartalo osuu vastustajan figuriin
- figuri kaatuu, pyörii kyljellään ja sen vartalo osuu vastustajaan

Niin hyökkäys- kuin puolustusnäpäytyskierteissä sallitaan pieni kosketus, jonka ei katsota hyödyttävän näpäyttäjää. Mikä on sitten pieni kosketus ?
Yhtenäinen linja pitää löytää vain pelaamalla, mutta jonkinlainen ohjesääntö voisi olla, että jos näpäytetty figuri osuu vastapuoleen ei-pallonpuolella, niin kysessä on rike.

Hyökkääjän rikkoessa tulee vapari. Puolustajan rikkoessa tulee vapari, palautus tai jatkuu.

VAPAAPOTKUT
Vapaapotkun paikka on rikkeen paikka, ei siis rikotun figurin keskikohta. Kannattaa muistaa, kun määritellään tuleeko rankkari, suora vapari vai epäsuora vapari. Vapaapotkussa vastustajan figurit siirretään 9 cm tai 0 cm päähän pallosta sen mukaan miten vetäjä haluaa. Siirtosuunta määräytyy vetämällä linja pallon keskikohdasta siirrettävän figurin keskikohtaan. Omia figureita ei siirretä pallon edestä eikä takaa. Ainoastaan jos vapari annetaan jollain muulla kuin rikotulla figurilla, saa rikotun figurin siirtää 2 cm sivuun samalla periaatteella kuin vastustajan figurit.

Suorassa vaparissa puolustajalla on valittavana neljän muuri TAI kaksi näpäytystä TAI kahden muuri ja yksi näpäytys.


MAALIPOTKU
Maalipotkun saa antaa mistä tahansa mv-alueelta ja sen paikan saa päättää sijoitusnäpäytysten jälkeen, mutta vetäjä pitää valita ennen näpäytyksiä. Jos rp-alueella on omia tai vastustajan figureita, niitä ei siirretä käsin pois. Jos maalipotku osuu rp-alueella olevaan omaan tai vastustajan figuriin, uusitaan maalipotku. Maalipotkussa ei ole paitsiota. Jos maalipotku menee vastustajan päätyneljännekselle, on se vastustajan hallussa, paitsi jos se osuu viimeksi maalipotkun antajan puolen figuriin. Maalipotkuun ei saa tehdä jatkolaukausta.

FIGURIT
Kaikki "normaalin" kokoiset figurit hyväksytään kenttäpelaajiksi. Irtomaalivahdiksi käy vain vanhanmallinen "irtokeijo". Tässä tehdään kuitenkin tulevan turnauksen kohdalla poikkeus, sillä joillekin on kyseisen irtokeijon käyttö huomattavasti tutumpaa kuin joillekin toisille eli nyt sallitaan myös normaali figuri vastaantulevana. Kritisoikaa jos haluatte, mutta näin on minusta reiluinta. Näissä säännöissä on muutenkin ydinjoukon ulkopuolella olevalla sulattelemista. Turnauksen jälkeen sitten kaikilla ikä-irmat.

Ei vahattuja figureita.


IRTOMAALIVAHDIN LÄHTÖ MAALISTA
Irto-mv (irma) saa lähteä mistä vaan mv-alueelta riippumatta siitä, missä keppiveskari on. Irma saa lähteä myös päätyrajan takaa mv-alueen kohdalta.

IRTOMAALIVAHDIN PALAUTUS
Irman ollessa rp-alueen sisällä asia on täysin selvä: keppiveska pääsee kehiin jos irma menee maalin sisään tai päätyrajasta yli maalin ulkopuolelta mv-alueen kohdalta tai pääsee kokonaan mv-alueelle. Veskan saa asettaa mihin haluaa, jos pallo ei ole mv-alueella vastustajan hallussa.

Kun irma on rp-alueen ulkopuolella, on asia hiukan mutkikkaampi.

a) näpäytetään irma päädystä yli aitaan osuen ei rp-alueen kohdalta => irma päätyrajalle

b) näpäytetään irma päädystä yli aitaan osuen rp-alueen kohdalta tai maaliin sisään => laitetaan irma rp-alueen sivurajan ja päätyrajan risteykseen


c) kaikki ne tapaukset kun irma menee päädystä yli ei maalin kohdalta, mutta ei osu aitaan => saa ottaa viivalle

d) irma jää kokonaan mv-alueelle => keppiveska maaliin

Kun pallo on mv-alueella vastustajan hallussa ja irma palautetaan mv-alueelle, tulee keppiveskari siihen kohtaa mv-aluetta, mihin irma jäi. Keppiveskari saa liikkua pallon liikkuessa vastustajan näpäytyksen jälkeen.



VIIMEINEN HYÖKKÄYS
Vika hyökkäys 30 sekuntia (jatkoajalla 15 sek). Jos 30 sekunnin jälkeen pallo edelleen hyökkääjän hallussa ja ei ole tullut katkoa, pelataan vielä yksi puolustusnäpäytys-hyökkäysnäpäytys-pari. Hyökkäysnäpäytys sisältää syötön ja vedon, jos tehdään jatko. Puolustusnäpäytystä ei tehdä, jos 30 sekunnin kohdalla on hyökkääjän näpäytysvuoro. Tämä "vika näpäytys" -sääntö siksi, että vähän ehkäistään ajanpeluuta.

VIIVAN YLITYKSET
Ollakseen viivan yli pallon/figurin ja viivan välistä pitää näkyä vihreää. Jotta pelaaja/pallo on kokonaan alueella, sen pitää olla viivan yli.

Tämä muistettakoon kun katsotaan onko irma mv-alueella, onko kenttäfiguri mv-alueella, onko kenttäfiguri paitsiossa jne.


Tässä tätä. Toivottavasti edes joku pystyy omaksumaan kaiken lauantaihin mennessä.  

[Rossonero]

Kiitokset jälleen Hönkille sääntöurakoinnista ja yhteenvedosta!

Pari kysymystä ja kommenttia, joihin Hönkki saa kommentoida mikä on linja turnauksessa. Tarkoitus ei ole keskustella yleisesti säännöistä tässä yhteydessä, mutta kommentoida toki voivat muutkin.

JATKOLAUKAUS
Jos pelaaja yrittää jatkolaukausta, mutta figuri menee ohi pallosta, saa vastapuoli pyytää jatkolaukausta yrittäneen figurin takaisin lähtökohtaansa. Jatkolaukauksen pitää olla todellinen laukaisuyritys eikä haltuunottoyritys. Tähän on säännöissä tarkemmat määritykset mikä on tarpeeksi kova veto, jotta se ei olisi haltuunotto. Jokainen ymmärtää itsekin tilanteen.

Mitä tapahtuu, jos jatkolaukauksella otetaan pallo haltuun eikä kyse ole selvästä vetoyrityksestä? Muistaakseni vapariakin pohdittiin, koska pelkästään takaisin laittamalla tuota voisi käyttää taktisesti hyödyksi. Pallonhallinta kaiketi ainakin vaihtuu.

Vetoyrityksen määritelmäksi esitettiin ainakin joko figuurin tai pallon menemistä joltain rajalta yli tai torjuntaa. Tässäkin toki on taktikoinnin mahdollisuus periaatteessa, mutta Hönkin peräänkuuluttama terve järki sekä herrasmiespelin henki pitää ottaa käyttöön.

- figuri heilahtaa/kaatuu ja sen vartalo osuu vastustajan figuriin
- figuri kaatuu, pyörii kyljellään ja sen vartalo osuu vastustajaan

Miten tulkitaan kierivän eli laukkaavan pelaajan pysähtyminen vastustajaan? Näitähän tulee aika paljonkin tietyntyyppisillä pohjilla pelatessa. Itse en tulkitsisi vapariksi, mutta miten tämä turnaus pelataan?

VAPAAPOTKUT
Vapaapotkussa vastustajan figurit siirretään 9 cm tai 0 cm päähän pallosta sen mukaan miten vetäjä haluaa.

Siis siirretään 9cm päähän pallosta, tai jäävät paikalleen.

VIIMEINEN HYÖKKÄYS
Vika hyökkäys 30 sekuntia (jatkoajalla 15 sek). Jos 30 sekunnin jälkeen pallo edelleen hyökkääjän hallussa ja ei ole tullut katkoa, pelataan vielä yksi puolustusnäpäytys-hyökkäysnäpäytys-pari. Hyökkäysnäpäytys sisältää syötön ja vedon, jos tehdään jatko. Puolustusnäpäytystä ei tehdä, jos 30 sekunnin kohdalla on hyökkääjän näpäytysvuoro. Tämä "vika näpäytys" -sääntö siksi, että vähän ehkäistään ajanpeluuta.

Mielsetäni ajanpeluu on muutenkin liian helppoa, joten tuo 30 sekuntia on hieman lyhyt aika. Mikä on näpäytykseen käytettävän ajan raja? Jos se on esim. kymmenen sekuntia, ei tuossa ajassa ehdi näpäyttää kuin kolmesti. Viidenkin sekunnin rajoituksella näpäytyksiä tulee vain n. 6-7.

En todellakaan halua ryhtyä poliisiksi, mutta kun itse pelaan nopealla tempolla, niin koen usein joutuvani loppuhetkillä (esim. viimeistä hyökkäystä "odotellessa") kärsimään jopa tahalleen hitaasti pelaavista pelaajista. Tässä täytyy olla selvä sääntö, koska ikävä kyllä herrasmiespeli ei tässä asiassa ole aina toiminut.

VIIVAN YLITYKSET
Ollakseen viivan yli pallon/figurin ja viivan välistä pitää näkyä vihreää. Jotta pelaaja/pallo on kokonaan alueella, sen pitää olla viivan yli.

Tämä muistettakoon kun katsotaan onko irma mv-alueella

Tässä on ristiriita, kun kerran keppiveskari saa olla viivan keskellä, kuten oikein onkin pienillä muovimiehillä pelatessa. Irmahan on perinteisesti saanut lähteä viivalta, saako nyt? Irma on myös perinteisesti päässyt maaliin ollessaan vähintään keskellä viivaa, entä nyt?

[Hönkki]

Joudun tekemään pieniä korjauksia/täsmennyksiä:

Kun pallo on mv-alueella vastustajan hallussa ja irma palautetaan mv-alueelle, tulee keppiveskari siihen kohtaa mv-aluetta, mihin irma jäi. Keppiveskari saa liikkua pallon liikkuessa vastustajan näpäytyksen jälkeen.

Korjataan: keppiveskan saa laittaa heti mihin haluaa, koska keppi voi tulla vastustajan näpäytyksen tielle. Keppiveska ei saa estää vastustajan näpäytystä.

kertauksena:
Jos pallo on hyökkääjän hallussa mv-alueella ja irma näpäytetään mv-alueelle, niin pallon hallinta ei vaihdu. Pallon hallinta vaihtuu, jos keppiveska on maalissa ennenkuin pallo pelataan mv-alueelle.

VIIVAN YLITYKSET
Ollakseen viivan yli pallon/figurin ja viivan välistä pitää näkyä vihreää. Jotta pelaaja/pallo on kokonaan alueella, sen pitää olla viivan yli.

Tämä muistettakoon kun katsotaan onko irma mv-alueella, onko kenttäfiguri mv-alueella, onko kenttäfiguri paitsiossa jne.

täsmennetään:
rp- ja mv-alueeseen kuuluvat myös kyseisten alueiden rajat. Elikkä keppiveska/irma/kenttäfiguri/pallo on mv-alueella kun se on viivan päällä, mutta ei kosketa vihreätä alueen ulkopuolella.

Rike rp-alueen viivan päällä johtaa rankkariin. Rikkeen paikkahan on osumakohta toiseen figuriin. Tämä sääntö on nyt ehkä eniten testissä tässä turnauksessa.

Miten tulkitaan kierivän eli laukkaavan pelaajan pysähtyminen vastustajaan? Näitähän tulee aika paljonkin tietyntyyppisillä pohjilla pelatessa. Itse en tulkitsisi vapariksi, mutta miten tämä turnaus pelataan?

Jos pohjat osuvat yhteen ja kosketus on niin kova, että rikottu figuri liikahtaa, niin kyseessä on rike. "Laukkaaminen" ei ole mikään tekosyy rapata. Pitää osata näpäyttää niin, että ei ala laukata.

[Epis]

Rike rp-alueen viivan päällä johtaa rankkariin. Rikkeen paikkahan on osumakohta toiseen figuriin. Tämä sääntö on nyt ehkä eniten testissä tässä turnauksessa.

Voipi olla tyhmä kysymys, mutta jos figuuri on rp-alueen viivalla ja osuma tapahtuu rp-alueen ulkopuolella olevaan kohtaan figuurissa niin onko tilanne tällöin rankkari vai vapari? Eli kumpaa sääntöä tällöin käytetään? Vai tarkoitettiinko osumakohdalla koko figuurin sijaintia?

[Hönkki]

mutta jos figuuri on rp-alueen viivalla ja osuma tapahtuu rp-alueen ulkopuolella olevaan kohtaan figuurissa niin onko tilanne tällöin rankkari vai vapari?

Vapari. Rikkeen kohta on osumakohta. Sama pätee tuomittaessa onko suora vai epäsuora vapari.


Kalastuksista vielä sen verran, että päätyrajan tai sivurajan ulkopuolella olevan figurin kautta voi kalastaa, jos vain pallo osuu kyseiseen figuriin ennen kuin ylittää viivan ja muut kalastusehdot täyttyvät. Intuitiivisesti selvä juttu.

[Hönkki]

VIIMEINEN HYÖKKÄYS
Vika hyökkäys 30 sekuntia (jatkoajalla 15 sek). Jos 30 sekunnin jälkeen pallo edelleen hyökkääjän hallussa ja ei ole tullut katkoa, pelataan vielä yksi puolustusnäpäytys-hyökkäysnäpäytys-pari. Hyökkäysnäpäytys sisältää syötön ja vedon, jos tehdään jatko. Puolustusnäpäytystä ei tehdä, jos 30 sekunnin kohdalla on hyökkääjän näpäytysvuoro. Tämä "vika näpäytys" -sääntö siksi, että vähän ehkäistään ajanpeluuta.

Muutama tarkennus/korjaus:
- vika hyökkäys jatkuu 30 sek vaikka tulisikin katko, muutenhan puolustaja voisi rapata ilman pelkoa rankkarista tai vaparista
- pallo voi olla omalla kenttäpuoliskolla kun vika hyökkäys alkaa

[Benali]

MAALIVAHDIN TORJUNTA/TÖKKÄYS
Poikkeuksen neutraaliuuteen muodostaa tilanne, jossa pallo jää torjunnan jälkeen omalle rp-alueelle, jolloin pallon hallinta vaihtuu puolustajalle. Tulee kuitenkin huomata että liikkuva pallo on vielä hyökkääjän hallussa.

Vaikkakin kyseessä maalivahdinalue niin ei ole mielestäni hyvä sääntö. Aiheuttaa kummallisia tilanteita.

RAPPAUSLINJA
Nollatoleranssi suorissa hyökkäys- ja puolustusnäpäytyksissä. Tarkoittaa sitä, että jos huomataan rikotun figurin liikahtavan/kuuluu kilahdus, niin kyseessä on rike. Tämä on eri tulkintojen takia paras linja.

Figuurin palautus toimisi paremmin. Ei aiheuttaisi kiukkua pelaajissakaan niin paljoa

[Hönkki]

Vaikkakin kyseessä maalivahdinalue niin ei ole mielestäni hyvä sääntö. Aiheuttaa kummallisia tilanteita.

Niinpä. Moni tilanne jäi ikäänkuin kesken. Ei kannata jatkaa niin, että rp-alueelle torjunnan jälkeen jäänyt pallo on puolustajan hallussa. Mv-alueen osalta sääntö voisi mennä niin, että jos pallo tulee vetoalueen ulkopuolelta (vrt. keskityksenä) ja jää mv-alueelle ja keppiveskari on maalissa, niin silloin pallo on puolustajan hallussa. Jos pallo tulee laukauksena eli vetoalueen sisältä ja jää torjunnan jälkeen mv-alueelle, niin silloin pallo on edelleen hyökkääjän hallussa.

Perustelut ovat tällaisissa kohdissa makuasioita, mutta nyt hyökkääjä saisi pelata tilanteen loppuun.


Rappauslinjasta sen verran, että kierteissä täytyy antaa rapata pikkuisen enemmän. Luulen, että vanhoilla hitaan pelaajilla se on selkäytimessä minkä verran sai kierteissä ennen rapata, vaikka se onkin sanoin vaikea määritellä. Suorissa näpäytyksissä nollatoleranssi toimii ihan hyvin.

Vapari puolusnäpäytyksellä rikkomisesta ei minusta tuntunut niin kauhealta. Tähän taitaa kyllä vaikuttaa se, etten itse aiheuttanut yhtään vapari sillä tavalla (en ainakaan muista). Varmaan nopean pelin vaikutusta ja olikin ainoita asioita mikä toimi turnauksessa pelissäni.

Toisaalta kun ajattelee, että pallo on vastustajan päädyssä ja sitten rikkoo vastustajaa omassa päädyssä aiheuttaen suoran vaparin, niin tuntuu jotenkin epäoikeudenmukaiselta.

Paitsiostapoistoon vastauksista  huomasin, että kun vastauksen sai tehdä 10 cm päähän poistetusta mihin suuntaan tahansa, niin pystyi jättämään jo poistetun pelaajan uudestaan paitsioasemaan. Ei minusta hyvä asia.

[Epis]

Rangaistusalue vaikutti suht suurelta alueelta, mutta omasta mielestäni hallinnan vaihtumisen voisi hyvin rajata mv: alueeseen. Tämä ainakin poistaisi ne runnomiset, jotka eivät koskaan mene maaliin vaan kulmaksi/heitoksi. Mutta tämähän on yksi ainoista "sallituista kalastuksista", joten joku voinee olla eri mieltä.

Mielestäni rappauslinjan pitäisi olla samanlainen molemmille osapuolille ja koskea kaikkia näpäytyksiä. Eikös se näin ole reiluinta? Itselläni ei ole ongelmaa sallia näitä lievähköjä kosketuksia, mutta silloin pitää mielestäni muuttaa näitä 'kokeilu' sääntöjä hieman enemmänkin.

Puolustustajan kosketuksesta viheltäminen oli monen mielestä 'sieltä' ja osan mielestä ei. Näkisin tämän säännön kaipaavan hiomista enkä olisi pahoillani vaikka siitä kokonaan luovuttaisiinkin. Tietysti mikään ei pakoita ottamaan vaparia niin kuin osassa peleissä tehtiin.

Poistosääntö on ollut jo hieman pitempään käytössä ja kaikki vastauksessa paitsioon jätetyt figuurit saa poistaa eikä normaali kahden poiston rajoitus niitä koske.

[Rossonero]

Vaikkakin kyseessä maalivahdinalue niin ei ole mielestäni hyvä sääntö. Aiheuttaa kummallisia tilanteita.

Niinpä. Moni tilanne jäi ikäänkuin kesken. Ei kannata jatkaa niin, että rp-alueelle torjunnan jälkeen jäänyt pallo on puolustajan hallussa. Mv-alueen osalta sääntö voisi mennä niin, että jos pallo tulee vetoalueen ulkopuolelta (vrt. keskityksenä) ja jää mv-alueelle ja keppiveskari on maalissa, niin silloin pallo on puolustajan hallussa. Jos pallo tulee laukauksena eli vetoalueen sisältä ja jää torjunnan jälkeen mv-alueelle, niin silloin pallo on edelleen hyökkääjän hallussa.

Perustelut ovat tällaisissa kohdissa makuasioita, mutta nyt hyökkääjä saisi pelata tilanteen loppuun.

Omissa peleissäni ei tainnut tulla kuin yksi rp-alueen sisään jäänyt tilanne, mutta ymmärrän kyllä, että tuntuu hassulta välillä. Minun puolestani voidaan jättää pois.

Mv-alue on eri asia. Olen Kaitsun kanssa samaa mieltä turhista runnomisista ja ainoasta sallitusta kalastamisesta. Käytännössä kukaan ei tee maalia, jos ei veskari katkea, ja se ei liene tarkoitus.

Hallinta voi hyvin jatkossakin jäädä maalivahdin joukkueelle pallon pysähtyessä mv-alueelle. Jos joku onnistuu torjumaan laukauksen niin, että se jää mv-alueen kokoiselle kaistaleelle, on kyseessä joko huono laukaus tai aivan loistava maalivahtipeli. Joissain tapauksissa toki onnikin.

Rappauslinjasta sen verran, että kierteissä täytyy antaa rapata pikkuisen enemmän. Luulen, että vanhoilla hitaan pelaajilla se on selkäytimessä minkä verran sai kierteissä ennen rapata, vaikka se onkin sanoin vaikea määritellä. Suorissa näpäytyksissä nollatoleranssi toimii ihan hyvin.

Samaa mieltä. Ikävä asia on, että vaikka epävirallisissa liigoissa voidaan pelata yhteisen sanattoman sopimuksen mukaisella linjalla, on yleisiin sääntöihin saatava joku sanallinen määritelmä. Toki asia voidaan jättää hieman auki kirjaamalla, että linja on tuomarin päätettävissä. Turnauksissa sitten ennen pelejä käydään läpi mikä on suunnilleen linja. Vaikea asia, mutta liikaa tuli vapareita kierteissä, myös pallon ohi menneissä. Nollatoleranssi suorissa oli hyvä asia.

Vapari puolusnäpäytyksellä rikkomisesta ei minusta tuntunut niin kauhealta. Tähän taitaa kyllä vaikuttaa se, etten itse aiheuttanut yhtään vapari sillä tavalla (en ainakaan muista). Varmaan nopean pelin vaikutusta ja olikin ainoita asioita mikä toimi turnauksessa pelissäni.

Toisaalta kun ajattelee, että pallo on vastustajan päädyssä ja sitten rikkoo vastustajaa omassa päädyssä aiheuttaen suoran vaparin, niin tuntuu jotenkin epäoikeudenmukaiselta.

Mielestäni tuo ei ole epäoikeudenmukaista, kuten se ei ole futiksessakaan. Kyllä tilanteet tuomitaan, vaikka ne eivät olisi pallon lähellä tapahtuvia. Mielestäni tämä on tärkeätä siinä, että pelaaja ottaa riskin puolustuspään liimauksessa, jos hakee lähes kiinni mieheen. Jos pelaaja vain menisi takaisin, ei riskiä olisi, joka taas olisi kohtuuton etu puolustajalle. Omasta mielestäni tämä sääntö toi enemmän tilanteita ja maalejakin, joka ei ole huono asia.

Kaikenkaikkiaan nollatoleranssi suorissa näpäytyksissä ja toisaalta puolustajan aiheuttamat vaparit ovat pelkkä totuttelukysymys. Nähdäkseni ne ovat - olivat turnauksessakin - selvästi positiivisia asioita pelin kannalta.  Puolustajan on päätettävä ottaako riskin liimatessaan.

On myös selvää, että etenkin pitkästä aikaa pelaavat, tai vähemmän pelanneet, aiheuttavat enemmän vapareita, jos eivät ole varovaisia, mutta yhdessäkään pelaamassani pelissä (Zinga, Tiikkaja, J. Kivelä, Puppe, Zinga ja Tuuri) kumpikaan linja ei aiheuttanut ongelmia tai tuskastumista.

Yhtään suoraa vaparia ei myöskään tullut pelaamissani peleissä, joten kukaan ei omalla puolustusalueellaan rikkonut.

Paitsiostapoistoon vastauksista  huomasin, että kun vastauksen sai tehdä 10 cm päähän poistetusta mihin suuntaan tahansa, niin pystyi jättämään jo poistetun pelaajan uudestaan paitsioasemaan. Ei minusta hyvä asia.

Pieni asia, jolla ei ole merkitystä, koska poistettu pelaaja määrittelee itse mihin poistuu. Puolustaja elää sen mukaan. Tuo on hyökkääjän huonoutta.

Esille tuli muuten myös, että saako poistoon vastata, jos se osuman takia menee takaisin tai ei poistukaan. Mielestäni saa, koska muuten voisi taktisesti poistaa esim. tyhjään laitaan linjan alapuolelle, ja siitä sitten pienellä näpäytyksellä juuri haluamaansa paikkaan.

[Hönkki]

Mielestäni tuo ei ole epäoikeudenmukaista, kuten se ei ole futiksessakaan. Kyllä tilanteet tuomitaan, vaikka ne eivät olisi pallon lähellä tapahtuvia. Mielestäni tämä on tärkeätä siinä, että pelaaja ottaa riskin puolustuspään liimauksessa, jos hakee lähes kiinni mieheen. Jos pelaaja vain menisi takaisin, ei riskiä olisi, joka taas olisi kohtuuton etu puolustajalle. Omasta mielestäni tämä sääntö toi enemmän tilanteita ja maalejakin, joka ei ole huono asia.

No, ehkä se on totutteluasia ja ehkä siihen totutaan. Tilanteita tosiaan tuli enemmän, mikä teki pelistä kiinnostavampaa.

Mv-alue on eri asia. Olen Kaitsun kanssa samaa mieltä turhista runnomisista ja ainoasta sallitusta kalastamisesta. Käytännössä kukaan ei tee maalia, jos ei veskari katkea, ja se ei liene tarkoitus.

Tarkemmin ajatellen olen eri mieltä. Minulla on ehkä jopa taakkana muistot vanhojen mestareiden peleistä. Tiedän että noista "runnomistilanteista" on tehty taidokkaitakin maaleja. Joko niin että pallon ollessa mv-alueella näpäytetään yhdellä figurilla pieni kimmotus veskarin kautta, johon toisella figurilla jatko, tai sitten jopa niin että figuri jatkaa itse samalla näpäytyksellä riparin sisään. Jos pallon hallinta vaihtuu mv-alueella, niin ei edes anneta tilaisuutta tällaiselle taidolle.

Toki on sellaisiakin maaleja tehty joissa on brutaalisti runnottu pallo maaliin sisään (ilman veskan rikkoutumista) ja niitä veskan kautta fissejä nyt tietysti on nähty miljoonia, MUTTA se on myös keppiveskan tökkäystaitojen huonoutta, jos pallo jää mv-alueelle runnottavaksi. Siitä syntyy mielenkiintoisia tilanteita kun hyökkääjä pelaa pallon vastustajan mv-alueelle, veska tökkää pallon pois ja hyökkääjä yrittää vetää tökkäykseen jatkon ja jos vetää ohi pallosta, niin taas toiseen päätyyn syntyy tilanne. Näiden tilanteiden hyödyntäminen vaatii varmasti paljon harjoittelua, mutta viihdearvo on suuri kun joku vain tajuaa joskus yrittää.

Jos hallinta vaihtuu mv-alueella, niin palloa vain enemmän kuoletetaan veskalla ja lähdetään irmalla. No joo, syntyy siinäkin varmasti tilanteita, mutta kuolevien tökkäystaitojen puolestapuhujana kannatan vanhaa sääntöä eli hallinta ei vaihdu mv-alueella.

Heti tuntuu paremmalta.

[Hovimestari]

Muuttaisin säännön niin, että hallinta vaihtuu vain mv-alueella, jossa säännöt ovat muutenkin toiset, eikä koko rangaistusalueella.

"Tiedän että noista 'runnomistilanteista' on tehty taidokkaitakin maaleja."

Nykyään kun maalin saa tehdä puolustajan kautta mv-alueella, niin tilanne on erilainen kuin vanhojen mestareiden aikakaudella; ruuhka maalin edessä on vaarallisempi tilanne kuin silloin joskus, ja samanlaisia tilanteita ei ehkä edes syntyisi.

[Epis]

Itsekkään en muista tehneeni tai edes päästäneeni tälläisiä maaleja, enkä ihan heti muista niitä lähiaikoina syntyneen. Liekö sitten taito poistunut tai ihan miten vaan, mutta nykyään nämä tilanteet ovat pelkkiä "runnotaan ja sokeasti toivotaan" -tilanteita joista ei seuraa kuin heittoja ja kulmia.. katkenneita maalivahteja ei onneksi ainakaan omalle kohdalleni ole sattunut.

[Hönkki]

Ajatelkaa tilannetta, jossa pallo on mv-alueella lähellä jompaakumpaa mv-alueen kentänpuoleista kulmaa eli vähän viistosti maalista. Keppiveska on poikittain edessä ja viistosti maaliin nähden. Hyökkääjä on palloon nähden poikkikentän suuntaisesti lähellä palloa. Hyökkääjä pystyy kimmottamaan pallon kentällepäin. Jatkoveto veskasta kimmonneeseen palloon tai hyökkääjä kimmottaa pallon ja liukuu itse niin, että saa uuden vetopaikan esim. jostain rp-alueen sisältä.

[Epis]

Ajatelkaa tilannetta, jossa pallo on mv-alueella lähellä jompaakumpaa mv-alueen kentänpuoleista kulmaa eli vähän viistosti maalista. Keppiveska on poikittain edessä ja viistosti maaliin nähden. Hyökkääjä on palloon nähden poikkikentän suuntaisesti lähellä palloa. Hyökkääjä pystyy kimmottamaan pallon kentällepäin. Jatkoveto veskasta kimmonneeseen palloon tai hyökkääjä kimmottaa pallon ja liukuu itse niin, että saa uuden vetopaikan esim. jostain rp-alueen sisältä.

Totta, mutta kyllä varsiveskaa pystyy melkeinpä aina pitämään niin ettei kimmotus/syöttö kentälle onnistu, ainakaan jos suorassa linjassa runttaa.

Mites muuten jos varsiveskalla ei saa estää hyökkääjän näpäyttämistä niin onko hyökkääjällä mahdollisuus pyytää siirtämään veskaa esim jos lähtee hakemaan palloa kierteellä runnomisen sijaan ja maalivahdin sijoittuminen jollain tapaa häiritsee/estää tätä? Tähän sääntöön vedoten veskaa tuskin saa pitää alueella niin, että se sijoittuu pallon ja kentän/hyökkääjän väliin peittäen pallon itsensä ja maalin väliin?