• Welcome to Suomen Pöytäjalkapalloyhdistys - Forum.
 

Uutiset:

Rekisteröidy - Lähetä sähköpostia info@subu.fi

Main Menu

10.11.2007 hitaan SM-lopputurnaus

Aloittaja Hönkki, elokuu 23, 2007, 12:19:09

« edellinen - seuraava »

Epis

#45
Onnittelut Pekkalalle! :baretpeace:
Harmi ettei päässyt mukaan mutta ens kerralla sitten..
Runkkuringissä taotaan toistemme selkää
Roses are #FF0000, Violets are #0000FF, All my base are belong to you!

Hysteerinen rage quittaaja

#46
Lainaus käyttäjältä: "SUFC"Onnittelut Pekkalalle! :winneri:  :gunkku:
Pyydän anteeksi, jos julkaisemani sisältö loukkasi sinua.

AriFerra

#47
Upeaa Pekkala!
Onnittelut.

Ensi syksynä revanssi? Jossa Porvoosta suurempi osanottaja-joukko. Tosin mikma taisi nytkin pitää Linnajoen lippua aivan hyvin ylhäällä kun jopa maalasikin?
Hyvä mikma!

Tai mitenkäs olisi Porvoo-turnaus keväällä?
S.P.Q.R. -> Sono pazzi questi romani
http://subbuteo-ile-ja-jere.vuodatus.net/
EN TYKKÄÄ ENKÄ JAA!

Puppe

#48
Lainaus käyttäjältä: "Jewell"Mustonen - Pekkala 0-1  

 :friday:  :massbow:


MESTARUUS!!  :whocares:

Joo...onnea vielä kerran. Nään painajaisia varmaan seuraavan vuoden hukatuista paikoista. Vi...!!!!!!!!!!!!!! Maalit lasketaan, niin se vaan menee. Kanu on puolihirressä... :teurastaja:
Hajuton, mauton ja väritön, selvinpäin :D
-------------------------------------------------------
TFC Lynx - Tää joukkue on perseestä, ja syvältä, ja perseestä. Oo-lee-o-le-o-le-o-lee..

mikma

#49
Onnea voittajalle !
Hyvät matsit vaikka takkiin tuli. Kokemuksena loistava. Hauskaa oli ja ensi kerralla uudestaan. Paljon tarvitaan vielä treeniä, mutta nolla meni sentään rikki. Kiitos Petri  :wink:

Hysteerinen rage quittaaja

#50
Lainaus käyttäjältä: "Puppe"Maalit lasketaan, niin se vaan menee. Kanu on puolihirressä... :wooh:   <--- Mendez ottelun jälkeen.

 :happysmiles:    :hacker:  <--- Puu lukee kisojen tilastoja kotona kello 23.15
Pyydän anteeksi, jos julkaisemani sisältö loukkasi sinua.

Hönkki

#51
Kisoista jäi paljon parempi maku kuin kesän rankingeista. Liekö sitten syynä, että nyt pelattiin oikeasti mestaruudesta ja pokaalista vai se että pelattiin tälle porukalle oikeankokoisessa tilassa eli kerhohuoneessa eikä isossa voikkasalissa vai se että mukana oli täysin uusia pelaajia. Tunnelma tiivistyi sopivasti loppua kohden. Uskon että oli oikea ratkaisu pelata perinteiseen tyyliin puolivälierät, välierät ja finaali. Pudotuspelit ovat oma maailmansa subussakin. Aluksi harkinnassa olivat isot alkulohkot, joista suoraan välieriin, mutta niistä kuitenkin luovuttiin. Sarjamuotoisessa pelitavassa korostuu rutiini, pudotuspeleissä hermot.
Kisoista jäi pois varmaan samanverran potentiaalisia osallistujia kuin niihin osallistui, mutta tämä ei mestaruuden arvoa himmennä, sillä finaalissa kaatui kuitenkin ranking-ykkönen. Muutama hämmennystä aiheuttanut viimehetken poisjääntikin tapahtui. Ei tässä mitään sanktioita ruveta kuitenkaan heittelemään. Näiden poisjääntien syyt olivat riittäviä (selkäkipu, hirmuinen univelka) ja siinä on varmaan tarpeeksi sanktiota, että ei päässyt kisoihin. Kisoihin ja koko toimintaan osallistumisen pitää perustua rakkaudesta lajiin ja lojaalisuuteen toisia kohtaan, eikä mihinkään rangaistusten pelkoon. Näin myös ilmoitusten kohdalla.

Nopean kisoihin sitten enemmän  porukkaa ja jokainen huolehtii siitä, että jos ilmoittautuu, mutta jää kuitenkin pois, niin ilmoittaa poisjäännistä ennen kuin kisojen pitäisi alkaa.

Sitten itse peleistä.

A-lohko, ruukilohko
Molemmat kisojen ensikertalaiset pääsivät samaan lohkoon, jolloin toiselle avautui mahdollisuus pudotuspeleihin. Porvoon liigan nouseva toivo, Mika Mäkelä tarttui tilaisuuteen ja piti tappionumerot yllättävänkin pieninä kokeneita vastustajia vastaan. Tasuri toista urhoollista, Someron Aapeli Kyyrää vastaan toi sitten jatkopaikan. Pupen ja Petrin jatkoonmeno oli vähintäänkin odotettua, ainakin vielä tänävuonna.

B-lohko, arpalohko
Kaikki kolme pelasivat täysin ristiin ja jatkoonmenijät jouduttiin arpomaan. Hieno venyminen Purtsilta itse peleissä. Pakko myös sanoa että Purtsilla kävi tsäkä, sillä jatkoonpääsyn lisäksi puolivälierävastustaja oli ruukilohkon kolmonen.

C-lohko, ilman maaleja jatkoon -lohko
Ainoastaan tuleva mestari Pekkala kykeni maalintekoon. Muuten oli  tasaisen vaikeaa. Jonkinverran pystyttiin tilanteita luomaan, mutta kai me ollaan sitten iltaihmisiä Mikun ja Närhen kanssa, kun maalinteko ei onnistu keskellä päivää. Viimeisessä pelissäni minulle riitti 0-1 häviö Pekkalaa vastaan jatkoonmenoon. Pekkala heitti pienestä kulmasta jatkolla yhden erittäin siistin maalin ja kun vikoilla minuuteilla tiesin jo Miku-Närhi pelin tuloksen, niin en lähtenyt yrittämään mitään isompaa loppurynnäkköä. Pekkalalla oli vielä kulmapotkusta kohtuullinen paikka tehdä 2-0, mutta syöttö jäi lyhyeksi.  

Omassa puolivälierässä oli vastassa rankingykkönen, joten valitsin alkupelissä entistäkin varovaisemman ja kurinalaisemman pelityylin. Ekan jakson puolessa välissä aiheutin vain melko vaarattomassa tilanteessa puolustusnäpäytyksellä suoran vaparin, josta Puppe laukoi veskarin käsien kautta maalin kattoon. Tämän jälkeen oli luonnollisesti avattava puolustusmuuria ja pelasinkin turnauksen parhaan pelini luoden jokusen paikan. Tasoero näkyi vain lopullisesti siinä, että jatkoissa toinen osuu maalia kohti ja toinen ei. Puppe veti vielä muutaman tolpan joten ansaittu voitto hänelle. Ekassa sijoituspelissä sain kunnian kohdata Porvoon liigan edustajan. Muutaman kerran Mika rakenteli hyvin jopa kierteillä ja hänen puolustuksensa pysyi ekan jakson kasassa ihan kohtuullisesti. Karvasin koko pelin tosi ylhäältä ja tokalla jaksolla vastustaja ilmeisesti väsyi, kun paikkoja alkoi aueta. Silvestre teki pari ja Rooney yhden. Ai niin, pelasin Manu-paita päällä. Viimeinen peli oli rento päästä päähän (huom) surffailu lempivastustajaani Petriä vastaan. Petri on käsittämätön sekoitus vaarallisia jatkolaukauksia ja hänelle itselleen vielä vaarallisempia puolustusnäpäytyksiä, joten jopa itsenikaltainen nihkuttaja voi tuntea pelaavansa häntä vastaan tilannerikasta peliä. No, 0-0 -tilanteessa sekin peli oli varsinaisen peliajan päättyessä. Jatkoajalla Saha laukoi kierteellä ja veskari torjui. Pique oli hereillä ja veti jatkovedon reboundiin ja pallo verkkoon. Siitä kisani vasta kunnolla alkoivat. Vahinko vaan että peliä oli enää pari minsaa jäljellä.

Pekkalalle onnittelut ensimmäisestä isosta mestaruudestaan. Entisaikaan pidin Pekkalaa vain hyvänä jatkolaukauspelaajana, mutta nyt oli taktinenkin puoli ja puolustus kunnossa. Pekkala ei päästänyt koko kisoissa yhtään maalia.    Finaalissa Puppe sai muutaman vaarallisen suoran vaparin, mutta Pekkala teki siirtonsa juuri niinkuin oli järkevintä. Puppe pelasi tasaisen varmat hyvät kisat, mutta finaalissa tuli muutamia epäonnistumisia pitkissä syötöissä ja vapareissa. Voittomaali tuli Pekkalan pitkästä syötöstä ja siihen tehdystä jatkosta Pupen veskarin ollessa ulkona. Pallo kohosi rp-alueen rajalta yläriman kautta tyhjään maaliin. Vesa oli kuumeisena kolmas, mikä sinänsä ansiokasta, tosin osittain onnella arpalohkosta. Erityiskiitokset Aapelille osallistumisesta. Kertoo jostakin, kun lähtee Somerolta näihin peleihin.

Uusista säännöistä:
-kierrenäpäytyksissä kannatta olla hyvin salliva linja, muuten ei kohta uskalleta pelata kierteillä.
-kannattaa miettiä puolustusnäpäytysrikkeistä annettavia vapareita. Onko rangaistus aina suhteessa rikkeeseen ? Ei kuitenkaan muuteta sääntöä kesken kauden.
-kun veskari saa uloslähdöissään olla missä tahansa mv-alueella, lisää tämä pitkiä syöttöjä vastustajan päätyyn. Toisaalta veskarit ovat enemmän ulkona maalista eli yleensäkin tulee enemmän tilanteita. Vielä kun osais tehdä tyhjiin.


Sitten vaan keskittymään nopean kisoihin. Ehkä viimeinkin voitan puolivälieräpelin.
Bailey, Gidman, Albiston, Wilkins, Moran, McQueen, Coppell, Birtles, Stapleton, Robson, Macari. Sub. Moses

Hysteerinen rage quittaaja

#52
Hyvin sujuneiden kisojen jälkeen koittaa taas arki, ja on hiukan aikaa kommentoida eilisen päivän tapahtumia.

Alkulohko:

Arvonta heitti lohkooni Hönkin, Mikun ja Närhen. Hieman arvelutti oma kisakuntoni, mutta tiesin että lohkokolmosia pääsee jatkoon, joten uskoin että ainakin jatkoon mennään.

Ensimmäinen ottelu Närheä vastaan. Emme olleet aikaisemmin kohdanneet, joten minulla ei ollut juurikaan tietoa vastustajan tasosta ja pelityylistä. Koko kisoihin olin valinnut hieman normaalista poikeavan pelityylin. 4-1-3-2 , jossa keskikenttä pelaa hieman normaalia alempana, täysin ilman laitahyökkääjiä. Närheä vastaan oltiin alussa hieman pihalla, ja vastustaja saikin alussa luotua painetta, ja jopa pari kohtuullista maalipaikkaa. Sihti ei ollut onneksi kohdallaan. Tämän jälkeen ote alkoi siirtyä pikkuhiljaa minulle. Lazovicin onnistui tehdä hieno 1-0 maali. Pallo parin sentin päässä Närhen mv-alueen rajasta. Pakki mv-alueen viivalla pallon takana, ja maalivahti tämän vieressä. Päätin uskoa pieneen nostoon ja mv:n reagoidessa muutaman millin väärään suuntaan, jäi pakin ja mv:n väliin pallonmentävä aukko, josta Lazovic käsittämättömästi nosti pallon pakin pohjan yli maaliin. Peli aaltoili tasaisena tämän jälkeen, ja omat hermoni olivat hukassa. Muutama käsittämätön puolustusvirhe tärisevin käsin antoi Närhelle pari todella hyvää paikkaa, mutta onneksi miehen viimeistely ei ollut kohdallaan. Lazovic iski myöhemmin toistamiseen. Farfanin kulmapotkusta Lazovic jatkoi vasempaan ylämummoon. Perusmaali. 2-0. Loppupeli lähinnä peruspelailua ja uuden taktiikan modaamista ja testailua. Ottelu päättyi 2-0.

Toisessa pelissä oli vastassa Miku. Heinolan Valo on aina ollut minulle hankala vastustaja hönkkimäisellä pelityylillään. Tilanteita ei olisi paljoa luvassa, joten tiesin että luoduista paikoista piti onnistua. Olimme pelanneet 2 ottelua aikaisemmin, molempien päättyessä tasan. Päätin hiukan muuttaa pelityyliä hyökkäävämmäksi, jotta saisin luotua muutaman extra-tilanteen. Alussa hieman molemminpuoleista haistelua, tasaista keskialueen näppäilyä. Tilanteita molemmissa päädyissä. Mitään todella vaarallista ei kuitenkaan kummallakaan. Mikun puolustus oli jatkuvasti hyvin koossa, ja yritin keksiä keinoja sen murtamiseen. Sitten onnistuin luomaan oikealle hyvän tilanteen, jonka Miku päätti purkaa roiskaisuna ylös. Tämän seurauksena puolustus aukesi hieman. Tähän päätin iskeä. Nopea vastahyökkäys, johon Simons tarjoili tarkan läpisyötön Afellaylle. Pieni tarkka chippi takanurkkaan. 1-0. Tämän jälkeen Mikun oli pakko nostaa miehiä hökkäykseen, ja saikin lopussa muutaman tosi pahan mylläkän PSV:n maalille. Nyt hermot olivat kuitenkin paremmpin koossa, ja Alcides/Zonneveld topparipari teki muutamia itsellenikin käsittämättömiä tauluun-liukumisia, jotka raastoivat vastustajan hermoja. Yritin parilla pitkällä syötöllä iskeä vastaan, mutta lopulta ottelu päättyi Mikun harmiksi 1-0.

Kolmas ja minulle merkityksetön ottelu oli Hönkkiä vastaan. Olin varmistanut jo kahdella voitolla lohkon voiton muiden pelatessa omansa 0-0 tasureihin.
Hönkkiä vastaan on kuitenkin aina oma fiiliksensä, ja voittoa lähdettiin hakemaan. Hönkki on aina kiva voittaa. Tiesin Hönkin kisakunnon olevan hakusessa, ja uskoin vähintään 0-0 tasuriin. Hönkki ei koskaan tee paljoa maaleja, joten uskoin että jos saisin tehtyä avausmaalin, tämä auttaisi mahdollisuuksiani voittaa ottelu. Päätin alussa yrittää heti maalia, ja tilanteita luotiin, yllättävänkin helposti, Hönkin tuntuman ollessa edelleen kateissa, ja perus Hönkmäiset puolustusnäpäytykset olivat ruosteessa. Vasemmalta aukesi vaarattomalta näyttänyt tilanne. Salcido antoi taas itselleni ominaisen pitkän pystysyötön, jonka nopeus oli kuitenkin aivan liikaa ehtiäkseni kunnon ajoitettuun jatkolaukaukseen. Syöttö tuli kuitenkin hyökkääjälle aivan ns. tauluun, ja ainoa mahdollisuus oli ns. piiskan sivallus. Nopea puimurointi, vaikka kulma oli jo todella pieni. Pallo lähti kuin tykin suusta, ja aivan käsittämättömästi Hönkin maalivahdin yli etutolppaa nuollen maalin oikeaan ylänurkkaan. Maalintekijä jäi arvoitukseksi allekirjoittaneen verrytellessä äänijänteitään koulun käytävällä ilman paitaa, ja Hönkin keräillessä PSV:n miehet kokoon etsien itseluottamuksensa rippeitä, sillä 2-0 tappio olisi saattanut tietää kokonaan jäämistä pudotuspelivaiheen ulkopuolelle. Peruspelailua lopussa, jossa Lazovicille aukesi hyvä paikka kulmapotkusta. Farfanin syöttö jäi kuitenkin vajaaksi, ja ottelu päättyi 1-0.

Jatkopelit:

Pudotuspelien ensimmäiseen vaiheeseen ottelukaavio löi vastaan etunimikaimani Kokkosen. Olimme kohdanneet useasti, ja tiesin että kunnon hyökkäysmylläkkä todennäköisesti auttaisi voittoon. Ryhmitys muuttui takaisin perinteiseen 4-4-2 hyökkäävillä laitureilla. Ensimmäiset minuutit peruspelailua. Kokkosella käytössä uusi joukkue, joka söi itseluottamusta, ja suht tuntemattomat figuurit liikkuivat kuin täit tervassa, tai vastavuoroisesti ankat liukkaalla jäällä. Kokkosen irto-mv seikkaili vaarallisesti alueen ulkopuolella ja Mendez ampui tyhjiin 1-0. Tämän jälkeen Kokkosen hermot ja joukkue romahti täysin. Käsittämättömiä puolustusvirheitä, jossa figuurit lapioitiin kahdesta sentistä puoli metriä ohi pallon. Lazovic ja Mendez lisäsivät maalimäärän 3-0. Perez ampui ekan jakson lopussa taukotulokseksi 4-0 Simonsin kivasta pystypallosta. Ylärima tärisee yhä Kokkosen manaillessa kaoottista puolustuspeliään. Toisella jaksolla kosmeettista näppäilyä, jonka aikana Culina ja Lazovic iskivät maalin mieheen. Lazovic maukkaalla puimuroinnilla lähes 90 asteen kulmasta palloon. Häkeltynyt Kokkosen mv jähmettyi paikalleen, ja napakka laukaus löysi tiensä tolpan juuresta sisään. Ottelu päättyi 6-0. Olimme neljän parhaan joukossa.

Välierä:

Nyt vastaan asettui Lynxin Purtsi. Taas kerran minulle uusi tuttavuus, emme olleet kohdanneet aikaisemmin. Johtuen turnauksen nopeatempoisuudesta en ollut ehtinyt lainkaan seuraamaan vastustajani otteluita, joten miehen pelityylistä ei ollut hajuakaan. Pääsy välieriin kertoi jotain miehen tasosta, joten hieman perhosia vatsanpohjassa lähdin haistelemaan mitä tuleman piti. Miku Leppälä toimi ottelun tuomarina. Voitin arvonnan ja aloituksen. Purtsi pelasi Ipswichin 90-luvun kokoonpanolla, ja jopa SP oli nimetty avaukseen, #11. Figuurit olivat uudempaa sukupolvea, ja nimiviidakosta en lähde arvailemaan figuurien oikeaa kutsumanimeä. Heti avauspotkusta avautui mahdollisuus maalintekoon Purtsin topparien pelatessa kaukana toisistaan. Farfan suoritti avauspotkun ja sijoittui loistavaan paikkaan keskelle. Purtsi tyytyi lapioimaan oman pelaajansa hyökkäykseen, joten päätin kokeilla maalia heti kättelyyn. Lazovicin loistava syöttö tuli keskelle aivan Farfanille jalkaan, mutta itsekin hieman yllättyneenä syötön laadukkuudesta haravoin ohi pallosta. Purtsilla oli heti alussa vaikeuksia kierrepelissä johtuen figuuriensa rakenteesta, ja onnistuinkin heti alussa karvaamaan pallon helpohkosti itselleni. Purtsi ei ollut hyökkäävällä tuulella, ja ainoastaan 2 hyökkääjä lojui kenttäpuoliskollani. Päätin lähteä pelaamaan varmanpäälle, ja Purtsin hyökkääjät olivat jatkuvassa miesvartioinnissa.
Oikealta aukesi 5 minuutin jälkeen tilanne. Muuten surkeat kisat pelannut Farfan puhkaisi Purtsin laitapuolustuksen lyhyellä syvyttäissuuntaan kohdistuneella syötöllä, johon Afellay pääsi hyvin luukuttamaan kohti takanurkkaa. "YEEESSSS!"-huuto takertui jo nivuksien tasolle havaitessani pallon mystisesti päätyvän päätyplekseihin. Jäin muutamaksi sekunniksi ihmettelemään pallon lentorataa, mutta onneksi tuomari Leppälä oli hereillä ja sijoittunut hyvin. Miku keroi pallon menneen maaliin. Tarkemman syynäyksen jälkeen havaitsimme maaliverkkojen olevan irti tolpasta, ja tämä selitti pallon joutumisen maalin ulkopuolelle. 1-0 PSV:lle. Tämän jälkeen hallinta siirtyi selvästi minulle, mutta muutamista hyvistä paikoista huolimatta en saanut palloa sisään, ja tuntuma oli muutenkin hakusessa. Purtsi tyytyi jotenkin passiivisesti näppäilemään mukana, eikä hakenut tasoitusta kovinkaan agressiivisesti kahden hyökkääjän ollessa muutamia kertoja yllättävänkin vapaana keskisektorilla. Toinen jakso taas edestakaista näppäilyä ilman todellisia maalitilanteita. Ihmettelin edelleen Purtsin passiivisuutta hyökkäyssuuntaan, ja tyydin itsekin sneppailemaan omia miehiäni ilman todellista painostusta toisen maalin tekemiseksi. Tämä oli lopulta koitua omaksi epäonnekseni, sillä kun 2 minuuttia oli jäljellä, Purtsi näytti saavan kohtauksen, ja yllättäen vyörytti 2-3 todella napakkaa hyökkäystä maalillemme. Yhtäkkiä olin todella pulassa, ja vain maalivahtini Gomesin paraatipelastus alanurkasta Purtsin kaukolaukauseen piti tilanteen 1-0:ssa. Seuranneesta kulmapotkusta Purtsi laukoi jälleen kohti maalia. Onnekseni laukaus jäi hieman löysäksi, ja Gomesin onnistui ohjaamaan pallo heitoksi. Viimeiset hetket Pursti painoi päälle kuin yleinen syyttäjä, ja hieman onnekkaastikin ajan loppuessa kesken ottelu päättyi lopulta voitokseni 1-0.  Olin finaalissa, henkisesti, kuvainnollisesti ja fyysisesti.

Finaali:

Vastaan asettui odotetusti Puppe Mustonen Portsmouthilla. Olimme kohdanneet kahdesti vuoden sisällä. Molemmat ottelut olivat päättyneet häviööni, toinen rangaistuspotkukilpailun jälkeen. Tiesin ennakkosuosikin paineiden olevan Pupella. Nyt pelattiin vain mestaruudesta, joten jätin jalkapalloilulliset simulointifiilistelyt sikseen, ja lähdin pelaamaan vain voitosta. Olin testaillut muutamassa harjoitusottelussa Kaitsua vastaan muutamaa taktista, mielestäni nerokasta ja toimivaa taktiikkaa. Päätin tarvittaessa kokeilla sitä myös tässä ottelussa. Aikaisemmissa kisaotteluissa olin pitänyt taktiikan visusti piilossa, ja uskoin vahvasti, että myös Puppea vastaan tuo "ässä hihassa" toimisi. Halusin pitää valttikortin taskussani viimeiseen asti, jotta vastustaja ei onnistuisi reagoimaan taktiikkaan liian nopeasti. Ottelun alku oli tarkkaa näppäilyä. Päätin lähteä liikkeelle tarkalla puolustamistaktiikalla, ja alussa peli vaikuttikin hieman shakilta molempien vältellessä virheitä. Puppe yritti hätyytellä maalivahtiani muutamalla napakalla kaukovedolla. Ylhäällä pelannut puolustuslinjani ei antanut paljoa tilaa maalintekoon, joten vedot suuntautuivat vaikeista väleistä lauottuna ohi maalin. Oma etsikkoaikani aukesi ensimmäisen jakson puolivälissä, kun yllättävän auki jäänyt Pupen puolustus antoi mahdollisuuden maalipaikkaan. Edelleen täysin unten mailla ollut Farfan välytti kierreosaamistaan, ja jakoi todella vaikeasta paikasta yllättävän namun keskelle, johon en ollut oikein itsekkään hereillä. Afellay pääsi kuitenkin paukuttamaan kovaa kohden takanurkkaa. Pallo vihelsi kuitenkin muutaman pallonmitan ohi. Pikkuhiljaa Pupen keskialueen karvaus kuitenkin alkoi tuottaa tulosta, ja hallinta siirtyi pikkuhiljaa hänelle. Yllättävänkin hyvin kurissa pysyneet hermoni kuitenkin kestivät muutamat pressurepallot, joita Mustonen viljeli puolustuslinjani taakse. Ensimmäinen jakso päättyi 0-0.

Toisella jaksolla Puppe jatkoi siitä mihin oli ensimmäisen jakson päättänyt, ja vyörytti hyökkäyksiään kohti maaliani. Puolustus kesti eikä antanut kovinkaan paljoa tilaa kontrolloiduille laukauksille. Mitä lähemmäksi loppua peli eteni, sen enemmän paineet alkoivat kuitenkin tuntua sormissani. Ottelun käännekohdaksi oli koitua Alcidesin holtiton puolustussiirto, jossa brassi ajoi surutta Konen nilkoille täysin vaarattomassa tilanteessa. Pupelle suora vapaapotku aivan maalintekoalueen rajan tuntumasta. Sektori oli täydellinen suoralle laukaukselle. Tiesin Pupen onnistuessaan laukovan pallon helposti maaliin, joten epätoivo alkoi hiipiä nivusalueilta kohti vasenta aivolohkoa. Onnekseni Alcides jäi hyvin pallon taakse, ja siirtyisi näin muurin mukana 9 cm:n päähän pallosta. Päätin laittaa 2 figuuria muurin, ja tehdä yhden puolustusnäpäytyksen. Alcides, Lazovic ja Mendez asettuivat muuriin. 2 Pupen hyökkääjää oli täysin vapaana rp-alueen kaaren tuntumassa. Uskoin Pupen kuitenkin yrittävän suoraa laukausta. Hetken zoomailun jälkeen sijoitin Zonneveldin peittämään mahdollista laukaisulinjaa. Onnekseni liuku oli lähes täydellinen, ja poisti syöttömahdollisuuden täysin. Näin Pupelle jäi vaihtoehdoksi ainoastaan suora laukaisu muurin yli. Kädet täristen jäin odottamaan "niskalaukausta" puristaen Gomesin vartta tärisevin käsin toivoen ihmettä, tai onnekasta refleksi torjuntaa. Puppe mittaili Konella optimaalista kulmaa, ja lopulta piiskasi kohti maalia. Gomes ei juuri ehtinyt liikahtaa kun pallo iskeytyi maalini ylärimaan ja siitä vaarattomasti kohden sivurajaa. Mendez teki tilanteeseen hauskan lisävärityksen seistessään sivurajalla edellisen sivurajaheiton seurauksena. Ylärimasta kimmonnut pallo osui suoraan Mendeziin, ja vaikka pallo vauhti oli melkoinen, figuuri "kuoletti" pallon täysin aivan "jalkaan" avaten vielä näin minulle hyvän vastahyökkäystilanteen. Alusvaatteet menivät vaihtoon tajutessani tilanteen olevan edelleen 0-0. Puppea tilanne ei juuri naurattanut, vaan hän tyytyi repimään hiuksiaan manaillessaan hyvän maalipaikan menetystä. Seuranneesta Mendezin pystysyötöstä ei seurannut vaarallista tilannetta, sen verran tärinää oli Pekkalan sormissa äskeisen tilanteen jälkeen. Puppe jatkoi vyöryttämistä, ja Kromkampin käsittämätön epäonnistuminen helpohkossa kierrenäpäytyksessä oikealla antoi Pupelle jälleen mahdollisuuden. Kromkamp rikkoi Kranjcaria aivan sivurajan tuntumassa, laukaisualueen sisällä. Pupelle jälleen suora vapaapotku. Nyt meni itseltäni jauhot suuhun. Pupelle keskellä 3-4 pelaajaa täysin vapaana. Tiesin ettei edes 4 pelaajan muuri estäisi tilanteen syntymistä. Epätoivoisesti yritin zoomailla jotain vaihtoehtoa. Kromkamp makasi hieman pallon edessä, mutta siirtyisi näpäyttämättömänä pois pallon edestä. Päätin kaikki-tai-ei-mitään. Vaikka pallo oli hyvässä sektorissa, kulma ei ollut paras mahdollinen, joten päätin antaa Pupen yrittää suoraa laukaisua toistamiseen. Päätin suorittaa vain 2 puolustusnäpäytystä. Mietin siirtojen jälkeen tehneeni pahan virheen, mutta lopulta tilanne päättyisi onnellisesti. Kromkamp pallon eteen siten, että se siirtyisi 9 cm:n päähän pallosta, kuitenkin kohti maalia, muodostaen näin hieman estettä. Toisella siirrolla Alcidesin olisi ollut pakko saada kiinni 4 Pupen figuuria. Mahdoton tehtävä. Suhteellisen kaukaa Alcides sijoittui kuitenkin lähes täydellisesti syöttölinjalla, pelaten pois syöttömahdollisuuden keskelle. itsekin hieman yllättyneenä onnistuneesta siirrosta tartuin vapisevin käsin taas Gomesin varteen ja toivoin ihmettä, toistamiseen. Puppe mittaili taas kulmaa, ja lopulta napakka sivallus lähetti pallon kohti maaliani. Odotin keräileväni pallon repusta, mutta käsittämättömästi Puppe laukoi pallon suoraan yhden miehen muuriini, josta pallo kimposi Gomesin torjunnan kautta kohti sivurajaa. Lady Fortuna lähetteli lentosuukkoja pallon osuessa vielä Pupen pelaajaan, josta pallo livahti maalintekoalueelta yli sivurajan. Olin onnekkaasti "kalastanut" sivurajaheiton. Puppe puri kynsiään ja sadatteli epäonneaan. Peli edelleen tasan 0-0. Peli aaltoili hetken hieman tasaisempana, ja sain jopa luotua puolittaisen tilanteen Alcidesin laukoessa vaikeasta paikasta pakin edestä pallon kohti maalia. Pallo sujahti kuitenkin pallon mitan ohi vasemman tolpan. Tarkastin tuomarina toimineelta Hönkiltä ajan. 12 minuuttia pelattu toista jaksoa. Jatkoaika häämötti, mutta en halunnut viedä peliä niin pitkälle. Oli aika lyödä "ässä" pöytään. Pupen puolustus oli koko pelin ollut hyvin kasassa. Oli aika sekoittaa tuo pakka. Vaivihkaa luovutin palloa Pupelle pitkillä pystypalloilla puolustuslinjan taakse, laitasektoreihin. Puppe joutui "hakemaan" palloa linjan takaa, ja näin puolustajat ajautuivat keskeltä laitoihin. Koska pallon hallinta oli Pupella, siirsin parhaat figuurini, Lazovicin ja Mendezin oikealle keskisektorin rajalle. Oikeakätisenä minulla olisi tarvittaessa näin parhaat mahdollisuudet jatkolaukaukseen, jos vain saisin syötön kohdalleen. 3-4 taktiksta pystypalloa avasi Pupen puolustusta. Ilman pelikatkoja puolustusken keskiosa oli täysin auki. Jälkeenpäin ihmettelin Pupen ratkaisuja tässä tilanteessa. Pupen hyökkääjät olivat suhteellisen tiukassa miesvartioinnissa, mutta silti Naarajärven poika lähetti pitkän pallon kohti maaliani. Zonneveld katkasi syötön helposti. Näin tilaisuuteni tulleen. Mendez makasi lahnana täydellisessä paikassa aivan vapaana keskellä. Lähes kaikki paikalla olleet saapuivat seuraamaan tilannetta venytellessäni äänijänteitäni tulevan maalin merkiksi. Zonneveld lähetti syötön, joka kuitenkin harmikseni, osittain paineen, osittain kentän lievän epätasapainon, valui Mendezin takaa vaarattomasti Pupen haltuun. Sain kuitenkin aikaan Lazovicilla hyvän kolmen näpäytyksen karvauksen, joka lopulta pakotti Pupen ottamaan irtoankan,irman,keijoannikin käyttöön. Ankka lähti hieman epäonnisesti kieppumaan osuttuaan palloon, ja päätyi yllättävänkin kauas maalistaan, rp-alueen ulkopuolelle. Lisää karvausta ja painetta, ajattelin. Muutama onnistunut näpäytys vaikeutti Pupen pelaamista. Puppe yriiti palauttaa ankkansa sisään mv-alueelle, mutta harmittavasti keijo jäi muutaman sentin vajaaksi. Päätin luovuttaa pallon suosiolla Pupelle, ja pelasin hyökkääjän kiinni, varmuuden vuoksi. En ehkä koskaan saa tietää, mitä Pupen päässä seuraavaksi tapahtui. Mielestäni täysin käsittämätön ratkaisu seurasi, kun Puppe, irtoheikki ulkona maalistaan, lähti yrittämään pitkää toivotaan-toivotaan syöttöä kohti maaliani. Pallo liukui suoraan kohti figuuriani, osuen Simonsiin lähellä rp-alueeni kaarta. Hieman onnekkaasti pallo ei jäänyt makaamaan aivan kiinni figuuriin, vaan kimposi hieman eteenpäin, jäädeen täydellisesti Simonsin jalkaan! Katseeni haki ylhäältä tilannetta! Mendez aivan vapaana, edelleen! Ja Pupen ankka irti maalista! Nyt tai ei koskaan, ajattelin. Päätin tärisevin käsin, että mieluummin liian pitkä kuin vajaa syöttö. Tämän jälkeen tajuntani rekisteröi tapahtumat hieman pätkittäin, kuin hidastettuna. Simonsin pitkä syöttö lähti lujana kohti maalia.. Suoraan Mendezin linjalle... Jatkolaukaus! Osuma palloon! Pallo liitelee kohti Pupen maalia! Yläriman kautta reppuun! 1-0!  Äänijänteeni ja paikalla olevien korvat kokivat kovia sensuurinapin poistuessa käytöstä, ja uskon että Rusiksen Tebikselläkin ihmiset tajusivat että nyt taisi joku tehdä subussa tärkeän maalin. Katsojat tarkastavat tuomari Hönäykseltä peliajan... 45 sekunntia jäljellä! Kuulen Hönkin äänen jostain usvan läpi hamuillessani figuurejani kokoon ja tehdessäni 2 vaihtoa. Culina ja Farfan vaihtoon, 2 puolustajaa, Da Costa ja Fagner sisään. Ryhmitän koko joukkueeeni puolustukseen, vain Lazovicin jäädessä karvaamaan ylös. Puppe aloittaa koko joukkueen hyökkäyksen, käyttäen tuplanäpäytystä saaden heti 2 figuuria ylös. Oikealla laidalla pallo valuu kohden maaliani jääden kuitenkin haltuuni aivan maalin eteen. Irtoankka kehiin! Tärisevin käsin putsaan pallon "hallitusti" Pupen alimman pelaajan alapuolelle. Lasken sekuntteja päässäni. Yritän epätoivoisesti liimata Pupen hyökkääjiä. Fagner uutena figuurina ei ole ihan hallinnassa, ja hieman vajaaksi jäänyt liimaus oikealla laidalla antaa vielä viime hetkillä Pupelle paikan. Kuulen usvan takaa tuomarin sanat: "Pari sekunttia vikaan.." Puppe lähettää tarkan pystysyötön ainoalle edes hieman vapaana olevalle figuurille. Fagner makaa hiukan liikaa oikealla, ja muutaman sentin sektori löytyy, johon Puppe jakaakin pallon! Jatkolaukaus! Sieluni silmin näen jo pallon päätyvän ylämummoon.. Pallo osuu kuitenkin Da Costaan, josta pallo kimpoaa Zonneveldin ja Salcidon kautta turvallisesti yli sivurajan! Olin voittanut Pupen 1-0! Olin voittanut Subbuteon SM-kultaa!
Pyydän anteeksi, jos julkaisemani sisältö loukkasi sinua.

Puppe

#53
Niinpä niin...kisat meni ja uudet haasteet odottaa...

Oli kiva nähdä uusia kasvoja turnauksissa ja otteet vaikuttivat aika positiivisilta pelimääriin nähden. Siitä se lähtee vähitellen kehitys pyörimään!!!

LainaaKisoista jäi paljon parempi maku kuin kesän rankingeista. Liekö sitten syynä, että nyt pelattiin oikeasti mestaruudesta ja pokaalista vai se että pelattiin tälle porukalle oikeankokoisessa tilassa eli kerhohuoneessa

Tunnelmaa tuo nimenomaan tuo kun pelataan pienemmässä tilassa kun porukkaa ei ole montaa kymmentä.

LainaaPuppe pelasi tasaisen varmat hyvät kisat, mutta finaalissa tuli muutamia epäonnistumisia pitkissä syötöissä ja vapareissa.

Alkulohko meni lämmitellessä ja uusien pelaajien opastuksessa, joten siinä mentiin oikeestaan viel puolivaloilla. Tosin toisessa pelissä Aapelia vastaan onnistuin muutamissa utopistisissa yrityksissä, joten se vähän repsahti rumaksikin. 1/4 ja 1/2 pelit jo tiukkeni ja niissä joutui venymään parhaimpaansa jatkoon päästäkseen. Näinhän se on et maalit lasketaan ja mulle iski tehottomuus juuri väärässä paikassa. Paikkoja oli finaalissa ja ehkä tuudittauduin niissä kahdessa suorassa vaparipaikassakin hiukan jopa ylimielisyyteen kun olin jo iskenyt aiemmissa peleissä kolmesti vastaavasta tilanteesta ja muutenkin olen harjoitellu aika paljon niitä.Lopussa piti sit ottaa vähän jo riskilläkin yrityksiä ratkaista peliä, joka sitten kosahti omaan nilkkaan... MUTTA...Revanssi tulee olemaan käryisä... 8) NIIN JA Hirressä roikkuu KANU eikä KONE!!!!!!!! :ripdead:
Hajuton, mauton ja väritön, selvinpäin :D
-------------------------------------------------------
TFC Lynx - Tää joukkue on perseestä, ja syvältä, ja perseestä. Oo-lee-o-le-o-le-o-lee..

Puppe

#54
LainaaUusista säännöistä:
-kierrenäpäytyksissä kannatta olla hyvin salliva linja, muuten ei kohta uskalleta pelata kierteillä.
-kannattaa miettiä puolustusnäpäytysrikkeistä annettavia vapareita. Onko rangaistus aina suhteessa rikkeeseen ? Ei kuitenkaan muuteta sääntöä kesken kauden.
-kun veskari saa uloslähdöissään olla missä tahansa mv-alueella, lisää tämä pitkiä syöttöjä vastustajan päätyyn. Toisaalta veskarit ovat enemmän ulkona maalista eli yleensäkin tulee enemmän tilanteita. Vielä kun osais tehdä tyhjiin.

Lisäksi olin hiukan varovainen finaalissa kierrepelissä kun pelkäsin vapareita, joten keskityin karvauspeliin aika pääosin. Siihen peli ei kyl kaatunut, koska karvaus ja väliinmenot sujui aika hyvin. Siksi olenkin Hönkin linjoilla tässä sallivassa linjassa, koska se on kuitenkin vain tulkintakysymys, myös tuomareilta. Olin ennen, myös turnauksen aikana vielä vahvasti sitä mieltä, että puolustavan pelaajan rikkeistä(suorat näpyt) ei pitäisi rankaista liiaksi mutta yön yli nukuttuani olen toista mieltä. Tasaiset ottelut on ennen ollu tosi vaikeakin ratkaista, joten tämä sääntö antaa mahdollisuuden hyvin ratkaista pelin jo varsinaisella peliajalla. Yksikin virhe(vrt. Mun ja hönkin puolivälierä) voi ratkaista pelin. Lisäksi se laittaa meidät jokaisen keskittymään jokaiseen näpäytykseen täysillä ja nostaa pelien tasoa entisestään.
Hajuton, mauton ja väritön, selvinpäin :D
-------------------------------------------------------
TFC Lynx - Tää joukkue on perseestä, ja syvältä, ja perseestä. Oo-lee-o-le-o-le-o-lee..

miku

#55
Tiekkari lähti isoon jakoon medialle tänään klo 20.18:

- - -

Subbuteo-pöytäjalkapallon SM-tulokset / perinteinen tyyli


TIEDOTE 12.11.2007 - vapaa julkaisuun heti

Pekkalalle ensimmäinen Suomen Mestaruus

Vuoden 2007 SM-mitalit ratkaistiin 10.11. Helsingissä, Ruskeasuolla. Uransa ensimmäisen SM-pokaalin voitti HeSu PJK:ta edustava espoolainen Petri Pekkala. Tasaisessa finaalissa kaatui TFC Lynxin pieksämäkeläinen Rankinglistaykkönen Jani  Mustonen 1-0. Kummatkin pelaajat etenivät finaaliin puhtaalla pelillä. Pekkala teki alkulohkoissa ja jatkopeleissä yhteensä 11 maalia Mustosen yltäessä peräti 18 tehtyyn osumaan.

Pronssipelissä HeSu PJK:n helsinkiläinen Vesa Kouvonkorpi kuittasi alkulohkotappionsa TFC Lynxin heinolalainen Juha-Pekka Hölttää vastaan numeroin 3-1. Turnauksen avauspelissä Hölttä vei pisteet maalein 1-0.

Yhdentoista lopputurnauspelaajan joukosta erottunut finaalikaksikko oli omaa luokkaansa.

Loppusijoitukset:
1. Petri Pekkala, HeSu PJK
2. Jani Mustonen, TFC Lynx
3. Vesa Kouvonkorpi, HeSu PJK
4. Juha-Pekka Hölttä, TFC Lynx
5. Kari Hakkarainen, HeSu PJK
6. Petri Kokkonen, Kurvin Subu
7. Miku Leppälä, TFC Lynx
8. Mika Mäkelä, PSK Porvoo
9. Teemu Sihvola, SISU TFC
10. Aapeli Kyyrä, Somero
11. Vesa Närhi, Kurvin Subu

SM-Rankinglista - Perinteinen tyyli top 10 10.11.2007 jälkeen:
1. Jani Mustonen, TFC Lynx
2. Petri Pekkala, HeSu PJK
3. Vesa Kouvonkorpi, HeSu PJK
4. Mika Tuuri, HeSu PJK
5. Teemu Sihvola, SISU TFC
6. Kari Hakkarainen, HeSu PJK
7. Petri Kokkonen, Kurvin Subu
8. Kai Grönfors, HeSu PJK
9. Juha-Pekka Hölttä, TFC Lynx
10. Miku Leppälä, TFC Lynx

Kansainvälisten kilpailusääntöjen SM-kilpailut pelataan 25.11.2007 klo 11.00 alkaen Helsingissä, Ruskeasuon Steiner-koululla (Paraistentie 3). Kilpailuihin on vapaa sisäänpääsy.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:
Kari Hakkarainen / Suomen Pöytäjalkapalloliitto ry. puheenjohtaja
050 5493 227
miku@pajularecords.com
Lukenut HeSun höpötysosaston (325 sivua) läpi kahdessa viikossa.