Hefi - yleiskeskustelu

[Hönkki]

Mietin vähän noita Hefin tasoeroja ja niistä aiheutuvia järkyttäviä maalieroja. Tähän mennessä tasapisteissä on ratkaissut koko sarjan maaliero, mutta alan olla sillä kannalla ettei se ole oikein toimiva systeemi. Toisaalta en pidä myöskään siitä, että pelkät keskinäiset ratkaisevat tasapisteissä.

Tuli sitten mieleen tällainen vaihtoehto kaudelle 2011-2012: tasapisteissä ratkaisevat pisteet ja maaliero, jotka lasketaan tasapisteissä olevien keskinäisistä peleistä, sekä peleistä neljää lähimmäksi sijoittunutta vastaan.

Esim1
A ja B ovat tasapisteissä sijoilla 1. ja 2. Lasketaan heidän pisteet ja maaliero keskinäisistä peleistä sekä peleistä sijoille 3., 4., 5. ja 6. sijoittuneita vastaan.

Esim2
A ja B ovat tasapisteissä sijoilla 5. ja 6. Lasketaan heidän pisteet ja maaliero keskinäisistä peleistä sekä peleistä sijoille 3., 4., 7. ja 8. sijoittuneita vastaan.

Tämä olisi aika radikaali muutos entiseen ja vähän sekava ylläpitää, mutta mittaisi mielestäni oikein hyvin tasapisteissä olevien keskinäistä tasoa.

Kauden aikana sarjataulukoissa ilmoitettaisiin vain normaalit pisteet ja maaliero, mutta lopullisessa taulukossa tasapisteissä olevien kohdalla ilmoitettaisiin myös nuo ehdottamani maaliero ja pisteet.

[Epis]

Mitä vikaa keskinäisissä?

[Hönkki]

Mitä vikaa keskinäisissä?

Tämä on ikuisuuskysymys ja mielipiteitä on varmasti monia.

A ja B ovat tasapisteissä ja sijoilla 1. ja 2. A voittaa molemmat keskinäiset pelit, mutta menettää pisteitä alemmilla sijoilla oleville. B ei menetä yhtä paljon pisteitä alemmilla sijoilla oleville. Minusta A ei ole välttämättä parempi kuin B. A:n pelityyli vaan jostain syystä ei sovi ollenkaan B:lle, mutta kaikkia muita vastaan B pelaa paremmin kuin A.

[Zinga]

Tästä on keskusteltu aiemmin sivukaupalla. Oma mielipiteeni on, että sarjamuotoisen järjestelmän tarkoituksena on mitata onnistumista koko sarjan osalta. Näin ollen pisteet on huomioitava kaikista peleistä ja samoin maalieron pitää olla ratkaisuperuste eikä keskinäisten pelien. Maalierossa on se huono puoli, että kolmas osapuoli voi vaikuttaa merkittävästi kahden muun joukkueen väliseen paremmuuteen. Esimerkiksi A voittaa B:n 10-0, mutta toisena päivänä tappofiilis on erilainen ja A voittakin leikitellen C:n 2-0. Nyt B sai etua C:hen nähden 8 maalia. No, tämäkin on liigan yksi suolista (suola, ei suoli). Joukkueiden taso vaihtelee pitkän kauden aikana ja yllätyksiä sattuu.

[Hönkki]

Tämän kauden Hefissä Vesa ja Zinga saattavat ratkaista mestaruuden maalierolla.

-Zingan maaliero Massea ja Jaakkoa vastaan 31-0
-Vesan maaliero Massea ja Jaakkoa vastaan 19-2

Mestaruus voi hyvinkin ratketa noihin peleihin. Minusta olisi parempi, jos Zingan ja Vesan paremmuus ratkeaisi keskenäisissä peleissä, sekä peleissä sijoille 3-6 sijoittuneita vastaan (siis tasapisteiden sattuessa). Tämä vain mielipiteeni ja tämä kausi mennään tietysti normaalilla maalierolla.

Tästä on keskusteltu aiemmin sivukaupalla

en ollutkaan aikaisemmin keksinyt näin hyvää ideaa 

[Rossonero]

Minustakin tämä oli uusi näkökulma, ja ihan hyvähän näitä on aika ajoin uudelleen miettiä. Esim. kaikkien sarjasysteemien ja -muutosten edelläkävijä Italia päivittää näitä aika usein tarpeiden mukaan. HeFi ei ole välttämättä samanlainen kuin ennen.

Hönkin systeemiä käytetään jossakin muodossa eri lajeissa ja kisoissa. Lätkä MM-kisoissakin taisivat lohkojumbon pelit jäädä alkulohkojen maalivertailun ulkopuolelle.

Maalieron ongelmista on täällä kirjoitettu vaikka kuinka paljon. Lyhyesti sanon vain, että juuri epätasaisia pelejä sisältävissä sarjoissa se on ongelma. Jos kovassa tasavertaisessa sarjassa joskus tulee suuret numerot, voi kuitenkin sama peli päättyä seuraavan kerran toisen voittoon. Näin ei ole HeFissä, kun puhutaan 10-0 -tuloksista. Kyse on siis vain siitä, kuka haluaa armottomimmin piiskata. Itse olen jo kauan sitten päättänyt, että jos häviän mestaruuden maalierolla, niin sitten häviän. En rupea sen takia lätkimään väkipakolla esim. uusia pelaajia, ja haluan pitää selvissä peleissä mieluummin mahdollisuuden opastaa, jonka tuo väkisin mättäminen vie pois.

Keskinäisten huono puoli on tuo Hönkin mainitsema. Toisaalta keskinäisillä ratkaistaan kaikki pudotuspelikisat, joten se on minusta luonnollisempi ratkaisutapa. Hönkin esimerkin osalta on kuitenkin sanottava, että heikkous on vähäinen, koska sarjassa tasavahvojen pelaajien on olennaista syttyä juuri ns. neljän pisteen otteluissa ja olisi tärkeätä opetella pelaamaan eri vastustajia vastaan. Sen sijaan syttyminen murskaamiseen ja murskaamisen "opettelu" (siis täysin eri tasoisten peleissä) ei auta ketään eikä paranna sarjaa tai sen tuomaa mielihyvää.

Yksi mahdollisuus olisi ottaa käyttöön FISTF:stä tuttu 5-0 -sääntö. Tuo tekisi eron, mutta ei vaatisi murskausta. Toki voidaan jättää pois tietyt sijatkin (Hönkin ehdotus), mutta se on minusta keinotekoisempi ratkaisu, koska jälleen tullaan siihen, kuka sopii kenellekin, ja toisaalta silloin vaikkapa joku yllätystasuri eri päässä olevaa pelaajaa vastaan ei vaikuttaisi.

[Rossonero]

Toinen tärkeä asia on sarjajärjestelmä. Taas pitäisi ensi kautta ajatellen miettiä onko kaksinkertainen sarja paras, vai pitäisikö pelata joku jatkosarja. Tässä olisi oleellista tietää miten jengi kokee erittäin epätasaiset pelit. Onko mukavampi pelata tiukempia pelejä vai ei? Moni tuntuu kaipaavan etenkin tasaisempia pelejä, ja esim. SM-kisojen B-sarja oli onnistunut kokeilu.

Siispä kenties yksinkertainen alkusarja ja sitten ehkä kaksinkertaiset jatkosarjat (ylempi ja alempi) olisi hyvä systeemi.

[SouthernBoogieCat]

Hönkin systeemiä käytetään jossakin muodossa eri lajeissa ja kisoissa. Lätkä MM-kisoissakin taisivat lohkojumbon pelit jäädä alkulohkojen maalivertailun ulkopuolelle.

Lätkän MM-kisoissa lohkojumbon pelit eivät vaikuttaneet lohkosta kolmen jatkajan jatkosarjan pisteisiin ja maaleihin, mutta alkulohkon sijoitusten määrittelyssä lohkojumboa vastaan pelatut pelit vaikuttivat kyllä. Ko. sarjasysteemi oli käytössä tämän vuoden kisoissa viimeistä kertaa. Ensi vuoden kisoissa on kaksi kahdeksan joukkueen alkulohkoa josta molemmista neljä parasta menee playoffseihin. Eli jatkosarjaa ei jatkossa ainakaan tämänhetkisten tietojen mukaan pelata.

[SouthernBoogieCat]

Toinen tärkeä asia on sarjajärjestelmä. Taas pitäisi ensi kautta ajatellen miettiä onko kaksinkertainen sarja paras, vai pitäisikö pelata joku jatkosarja. Tässä olisi oleellista tietää miten jengi kokee erittäin epätasaiset pelit. Onko mukavampi pelata tiukempia pelejä vai ei? Moni tuntuu kaipaavan etenkin tasaisempia pelejä, ja esim. SM-kisojen B-sarja oli onnistunut kokeilu.

Siispä kenties yksinkertainen alkusarja ja sitten ehkä kaksinkertaiset jatkosarjat (ylempi ja alempi) olisi hyvä systeemi.

Kaksinkertainen sarja ja sekä ylempi- ja alempijatkosarja on mielestäni hyvä systeemi. Myös sellainen systeemi on minusta hyvä, jossa parhaat (esim. 8 parasta) pääsisi playoffseihin ja loput pelaisivat alemman jatkosarjan esim. sarjamuotoisena tai jos pelaajia olisi esim. 4 niin playoffseina.

[SouthernBoogieCat]

Mitä tulee kysymykseen pitäisikö tasapisteissä keskinäisen ottelun vai maalieron ratkaista, sanoisin että minusta kokosarjan maaliero on toimiva ratkaisuperuste tasapisteissä koska se mittaa pitkän sarjan maalieroa ja kaikilla otteluilla voi näin olla ratkaiseva merkitys sijoitukseen. Esimerkiksi pelit minua tai Massea vastaan voivat näinollen ratkaista mestaruuden eli sillä kumpi piiskaa meitä suuremmin numeroin on hyvät mahdollisuudet tasapisteissä ohittaa toinen pelaaja joka on piiskannut meitä pienemmin numeroin. Toisaalta: hyvänä päivänä jompikumpi meistä voi onnistuessaan pitää numerot pienenä tai unelmatapauksessa jopa venyä tasuriin tai voittoon jolloin otteluilla voi olla merkitystä mestaruustaisteluun. Omasta puolestani voin sanoa, että vaikken tänä päivänä taistele HeFissä mestaruudesta tai edes kärkisijoista niin nimenomaan mahdollisuus vaikuttaa mestaruustaisteluun pelaamalla hyvin esim. Zingaa vastaan antaa minulle extramotivaatiota ko. peleihin. Osaltani päättyneellä kaudella hävisin Zingalle vain 2-0. Vesaakin vastaan hävisin 4-1 joka oli ihan siedettävä tappiolukema. Jos pelini Zingaa ja Vesaa vastaan vaikuttavat mestaruuden ratkeamiseen niin olen tyytyväinen voidessani vaikuttaa mestaruustaisteluun.

[zaccy]

Nyt täytyy vastata kun edes osittain olen samaa mieltä kuin snaken kanssa:

Itsekin mielummin pelaan matseja missä ei tarvitse 110llä vain puolustaa. Ts. itse olisin killellään sille että kerta piiska pär piiskaaja ja sen jälkeen pers'ruvella pyllistelemään kohtalotovereiden pariin.

Ehken kerta piiskankin voisi jättää väliin ja nakata het osan porukasta hefi divariin. Olettaisin että hefi divarin olemassaolo saattaisi tuoda lisää pelaajia hefin pariin kun kynnys liigaan olisi pienempi.

....ja jotta Snakea kiinnostaisi divari niin tot'mooses lopux divarin ykkönen pelaisi paras kolmesta sydeemillä ykkössarjan vimosta vastaan noususta parrasvaloihin....

[SouthernBoogieCat]

Itse en lämpene HeFi-liiga ja HeFi-divari jaolle. HeFi-divari voidaan toki laittaa pystyyn (kuten viime vuonna tehtiin) mutta minusta sen lisäksi häntäpään pelaajien pitäisi minusta saada pelata myös HeFi-liigassa. Mikään ei kehitä niin paljon kuin pelit huippuja vastaan. Hyvä esimerkki tästä on Jarkko joka on tahkonnut Lappeenrannassa lukuisia pelejä Makea vastaan ja kehitys on ollut nopeata ja nousu kohti Suomen kärkeä ollut vakuuttavaa. Toki pelit omantasoisiaankin kehittävät - etenkin hyökkäyspeliä - kun ei tarvitse olla kokoajan puolustuskannalla. Pelaan mielelläni huippupelaajia vastaan vaikka tulisikin turpaan, koska aina sieltä tarttuu mukaan oppia ja kokemusta joka ei välttämättä heti näy mutta tulevaisuudessa näkyy tavalla tai toisella. Esimerkiksi Zingaa vastaan hävisin kaikkien aikojen ensimmäisen keskinäisen pelimme SM-kisoissa 2008 (silloin takana oli vasta yksi treenimatsi) 15-0 mutta viimeisimmän pelin hävisin 2-0 ja noita kahta peliä (joiden välissä on reilut kaksi vuotta) analysoidessani jälkimmäinen oli sekä pelillisesti että tuloksellisesti aivan eri luokkaa kuin tuo SM-turnauksen peli. 2-0-pelissä pystyin ajoittain jopa haastamaan Zingan pelillisesti ja luomaan painetta puolustukseen jollaisesta ei ollut tietoakaan tuossa 15-0-pelissä. Kaikille on siis hyödyksi pelata pelejä kovatasoisia vastustajia vastaan, mutta myös hyötyä on peleistä omantasoisia vastustajia vastaan.

[SouthernBoogieCat]

Toki jos HeFin sikariporras päättää että häntäpään pelaajat pudotetaan divariin niin hyväksyn päätöksen (ensin toki valitettuani - oikeusvaltion periaatteiden mukaisesti - siitä). Vaikka tasoerot HeFissä ovat valtavat niin minusta ei ole järkeä jakaa pelaajia liigaan ja divariin. Pitkällä tähtäimellä uskon tasoerojen kaventuvan. HeFissä on murskavoitoista huolimatta tasaisiakin pelejä ja ainakin itse (kuten aiemmin mainitsin) pelaan mielelläni kaikentasoisia vastustajia vastaan tuloksesta riippumatta. Tärkeintä on saada niin paljon pelejä kuin vain mahdollista (resurssien puitteissa) ja pyrkiä kehittymään pelaajana. Kehittymisen mahdollistaa pelaaminen sekä parempia että omantasoisia vastustajia vastaan. Koen kehittyneeni valtavasti sitten ensimmäisten pelieni vuonna 2008 vaikka edelleen tulee suurinumeroisia tappioita, mutta pelillisesti näen pelini olevan aivan erinäköistä kuin alkuaikoina. Tottakai kehittymistä kaikilla osa-alueilla on ja tulee aina olemaan. Juuri kehittymisen kannalta pidän tärkeänä pelaamista kovatasoisessa HeFi-liigassa.

[SouthernBoogieCat]

Zaccy: Jos haluat lisää pelejä omantasoisia vastustajia vastaan niin siirry meidän uuteen seuraamme JaNoon ja tule mukaan HeHe-liigaan ensi kaudeksi.

[Rossonero]

Hönkin systeemiä käytetään jossakin muodossa eri lajeissa ja kisoissa. Lätkä MM-kisoissakin taisivat lohkojumbon pelit jäädä alkulohkojen maalivertailun ulkopuolelle.

Lätkän MM-kisoissa lohkojumbon pelit eivät vaikuttaneet lohkosta kolmen jatkajan jatkosarjan pisteisiin ja maaleihin, mutta alkulohkon sijoitusten määrittelyssä lohkojumboa vastaan pelatut pelit vaikuttivat kyllä.

Nopea etsintä ja lainaus Wikipediasta kertoo tuollaisen systeemin olleen käytössä, kun mentiin tarpeeksi pitkälle tasavertailussa, mutta ei ensisijaisesti:

"Paremmuus tasapisteissä

Tilanteessa, jossa kaksi joukkuetta päätyi sarjan lopussa tasapisteisiin, näiden joukkueiden välisen paremmuuden määräsi niiden keskinäinen ottelu.

Jos tasapisteissä olevia joukkueita oli kolme tai useampia, näiden keskinäisistä otteluista muodostettiin sarja, jonka sarjapisteet ratkaisivat näiden joukkueiden keskinäisen paremmuuden. Jos näistä joukkueista kaikki tai osa oli edelleen tasoissa, näiden keskinäisen paremmuuden ratkaisi ensisijaisesti kunkin joukkueen tässä keskinäisessä sarjassa saavuttama maaliero ja sen jälkeen tarvittaessa joukkueen tekemät maalit.

Jos näistä joukkueista kaksi oli tämän jälkeen edelleen tasoissa, ratkaisi paremmuuden keskinäinen ottelu. Jos tasoissa oli joukkueista vähintään kolme, mutta ei kaikki, muodostettiin niistä edelleen pienempi ryhmä, jonka keskinäiset ottelut laskettiin edellä mainitulla tavalla sarjaksi. Näin jatkettiin tarvittaessa niin moneen kertaan, että kaikkien joukkueiden keskinäinen paremmuus saatiin selville.

Jos näistä joukkueista vähintään kolme oli tämän jälkeen edelleen tasoissa, verrattiin ryhmän kunkin joukkueen ottelua lähintä parhaiten sijoittunutta muuta joukkuetta vastaan. Tässä vertailussa ryhmän keskinäisen paremmuuden ratkaisivat ensiksi tuota ulkopuolista joukkuetta vastaan saavutetut sarjapisteet, sitten maaliero ja tehdyt maalit.

Jos ryhmässä vähintään kolme joukkuetta oli edelleen tasoissa, tehtiin vastaava vertailu kunkin joukkueen ottelusta seuraavaksi parempaa ryhmän ulkopuolista joukkuetta vastaan.

Jos ryhmässä edelleen oli vähintään kolme joukkuetta tasoissa, ratkaisi niiden keskinäisen paremmuuden sijoitus IIHF:n edellisvuoden maailmanrankingissa."